lokakuu 2008
Kiitos, kiitos, kiitos
28.10.2008
Kokoomus oli kunnallisvaaleissa suurin koko Suomessa, Pirkanmaalla ja Sastamalassa. Hyvän tuloksen takana oli onnistunut ehdokashankinta, ehdokkaiden aktiivinen kampanja, puolueen johtohenkilöiden positiivinen näkyvyys ja ylipäätään luottamus siihen, että kokoomuslaiset valtuutetut osaavat parhaiten vastata Suomen kuntien tuleviin haasteisiin seuraavana neljänä vuonna.
Pirkanmaalla Kokoomus menestyi edelliskertaa paremmin lähes kaikissa kunnissa. Erityisen hyvin pärjäsimme Tampereen kehyskunnissa, mutta myös maaseudun kunnissa tulos oli hyvä. Tampereella paikkaluku lievästi putosi, mutta valta-asema varmistettiin, joka on hyvin tärkeää koko Pirkanmaan kehittymisen kannalta. Pirkkalalaiset äänestivät Timo P. Niemisen rinnalle maakunnan toiseksi pormestariksi Antero Saksalan.
Nokiallakin Kokoomus nousi suurimmaksi puolueeksi! Sitä päivää ei moni olisi uskonut ikinä näkevänsä, mutta aktiivinen paikallinen ehdokasjoukko teki siitäkin totta. Kiikoisista tuli koko maan Kokoomuslaisin kunta 59 prosentin kannatuksella ja samalla siellä otettiin pitkä askel yhteistyöhön Pirkanmaalle ja Sastamalaan. Yksittäisiä onnistujia oli kaikkialla, joten Aamulehden maanantainumeron vaalituloksia sai lukea hymyissä suin.
Sastamalassa Kokoomus lähti edellisten vaalien perusteella yli 400 äänen takamatkalta suhteessa Keskustaan, mutta päädyimme kolmen paikan vaalivoittoon ja pääsemme paalupaikalta rakentamaan uutta kaupunkia. Oma äänimääräni lähes tuplaantui edellisistä kunnallisvaaleista. 592 kertaa kiitos! Hyvän vaalituloksen takana Sastamalassa oli kuitenkin se mahtava yhteishenki, jolla ehdokkaamme, heidän läheisensä ja vaalitiimi tekivät töitä läpi kampanjan. Tätä yhteishenkeä jatkamme pitämällä valtuustoryhmän kokouksia avoimena koko ehdokasjoukolle ja kaikille kiinnostuneille. Tulevaisuus rakennetaan yhdessä!
Vaalien jälkeen alkaa vastuunkantamisen aika. Seuraavalla vaalikaudella tehdään monissa kunnissa tärkeitä päätöksiä kuntayhteistyöstä, suuntautumisesta ja palvelurakenteen uudistamisessa. Näitä päätöksiä on hyvä lähteä tekemään, kun on kuntalaisilta saatu vahva mandaatti tukena. Silti on hyvä pitää mielessä se, että luottamusta on rakennettava myös vaalien välissä.
Iloista syksyn jatkoa toivottaen,
Arto
Aihe: Blogi
Kuntavaalitulokset 2008
27.10.2008
Suuret kiitokset kaikille Kokoomusta ja minua äänestäneille, uuden ajan Sastamala aloittaa vuoden vaihteesta. Henkilökohtainen äänimääräni oli 593 (ennen tarkastuslaskentaa 592).
Sastamalan kuntavaalitulokset 2008
Aihe: Uutisia
Uimahallista
21.10.2008
Syntymäpäiväni sujui maanantaina 20.10. kunnallisvaaliteeman puitteissa. Tampereella kahvila Aniitan kahvituksessa oli yli 200 kävijää ja mukana oli kymmenkunta tamperelaista kokoomusehdokasta. Vaalit kiinnostavat selvästi ainakin vanhempaa väestöä ja kysymyksiä satelikin Tampereen rantatunnelista veteraanien asioihin. Kaikkineen ihmiset olivat hyvällä tuulella.
Syntymäpäivä jatkui illalla Aamulehden vaalikäräjillä Sylvään koululla Vammalassa. Iltaa hallitsi keskustelu tulevista investoinneista. Vastakkain olivat kaikki mahdolliset toisistaan täysin riippumattomat asiat. Teknikumin halliakin sotkettiin uimahalliin. Vaikka ensimmäisessä on kyse työpaikkojen ja verotulojen turvaamisesta ja jälkimmäisessä verotulojen käyttämisestä.
Väkeä oli paikalla lähes kaksi sataa eli joukossa oli jo mukana äänestäjiäkin, ei vain ehdokkkaita. Yleisön piirissä suurin perustelu uimahallin rakentamiselle oli se, että asiaa on valmisteltu vuosikymmenet eli tarkalleen 41 vuotta. Päätös pitää kuitenkin tehdä todellisen tarpeen, eikä tunteen pohjalta. Ainoa todellinen argumentti uuden hallin puolesta oli se, että Kiikan halli ei sovellu liikuntaesteisille, mikä pitää kiistatta paikkansa. Tosin sitäkin asiaa voidaan auttaa Hoikkaa hyödyntämällä, kuten jo tehdäänkin.
Varsin erikoista oli se, että joukossa oli niitä, joiden mielestä palloiluhalli pitää tehdä vasta uimahallin jälkeen, vaikka uimahallin tekeminen kestäisi kuinka pitkään. Se olisi huono uutinen urheilevan nuorison kannalta. Ihmeellistä se on siksikin, että palloiluhalli maksaa vain kolmanneksen uimahallista ja käyttökustannukset katetaan lähes kokonaan salimaksuvuoksilla, kun uimahalli vie arviolta 500000 euroa veronmaksajan rahaa joka vuosi.
Ei kai kotitalouksissakaan ole niin, että jos raha ei riitä ostamaan moottoripyörää ja siihen bensaa, niin ei saisi ostaa polkupyörääkään. Viisainta olisi tehdä palloiluhalli välittömästi nyt, kun rakennuskustannukset laskevat ja tehdä samaan yhteyteen esimerkiksi Sylväälle kevennetty versio uimahallista myöhemmin. Yhteiskäyttö lisäisi myös uimahallin kävijämäärää huomattavasti.
Aihe: Blogi
Nykypäivä 11.10.2008: Aluepolitiikalle on kansantaloudelliset perusteet
15.10.2008
Aluepoliittinen keskustelu on käynyt kiivaana siitä lähtien, kun teknillisen korkeakoulun professori Esko Niemi laski aluepolitiikan maksavan vuositasolla 7 miljardia euroa. Tämä lukema oli saatu tietoisesti kärjistäen. Olihan mukana yli 2 miljardin maataloustuetkin, joiden tarkoitus on alentaa ruoan hintaa ja turvata kotimaisten elintarvikkeiden saatavuus.
Esko Niemen teoriaa osuvimmin piikitteli entinen Pohjois-Karjalan Kokoomuksen puheenjohtaja Heikki Niemeläinen kirjoituksessaan Kauppalehdessä 22.9. “Mikä Töölössä kerätään, sitä ei Jakomäessä kuluteta”, jossa hän ihmetteli sitä, miksi töölöläisten maksamilla verovaroilla tuetaan palveluita Jakomäessä.
Niemeläisen oivallukseen sisältyy asian ydin. Jos jakomäkeläisten palvelut rahoitettaisiin vain jakomäkeläisten maksamilla veroilla, palvelujen taso olisi paljon heikompi kuin Töölössä, mutta veroprosentti huimasti korkeampi. Jokainen ymmärtää, että jos erot olisivat näin suuret yhden kaupungin sisällä, se voisi johtaa yhteiskuntarauhan järkkymiseen. Samansuuntainen vaikutus voisi olla myös silloin, jos tulojen tasauksesta maan eri osien välillä luovuttaisiin.
Aluepolitiikkaa siis kiistatta tarvitaan, mutta sen laajuudesta ja kohdennuksesta kannattaa keskustella. Viimeisten vuosikymmenien aikana muuttoliike on tuonut väkeä maakuntakeskuksiin ja niiden ympäristökuntiin. Maan sisäinen muuttoliike on ollut nopeinta koko Suomen historiassa lukuunottamatta karjalaisten asuttamista. Harjoitettu aluepolitiikka ei ole siis estänyt muuttoliikettä, mutta on hidastanut sitä.
Muuttoliikkeen tärkein syy on työelämän murros globaalin kilpailun seurauksena. Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa vain korkealla osaamisella, ja siksi myös uudet työpaikat syntyvät korkean osaamisen aloille. Korkeinta osaamista taas antavat yliopistot, joiden lähelle sijoittuvat korkeakoulusta valmistuvia työllistävät yritykset. Heidän perässään kasvukeskuksiin tarvitaan lisää työntekijöitä myös yksityisiin ja julkisiin palveluihin.
Vastaavasti monet perinteiset teollisuuskaupungit ovat vaikeuksissa, kun kierre on päinvastainen. Teollisuuden työpaikkojen väheneminen vähentää myös palvelualan työpaikkoja. Lisäksi valtionhallinnon palveluita ja työpaikkoja keskitetään seutukuntakaupungeista maakuntakeskuksiin. Ympäri maata muodostuu kuntia, joissa vanhusväestön määrä on suhteettoman suuri verrattuna kunnan väkilukuun.
Kuntien välisestä verotulojen tasauksesta luopuminen johtaisi vanhusvaltaisissa kunnissa täydelliseen katastrofiin, koska kunnilla ei olisi varaa tuottaa peruspalveluita. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä huomioi yhtenä valtionosuuskriteerinä yli 75-vuotiaiden määrän kunnassa.
Jos tämän kriteerin painoarvoa nostetaan, se houkuttelee väestöään menettävät kunnat rakentamaan senioritaloja ja tavoittelemaan ikäihmisiä kuntaansa. Jos tämän kriteerin painoarvoa vähennetään, se puolestaan ajaa ikäihmiset lastensa perässä kasvukeskuksiin, mikä ruuhkauttaa kasvukeskusten julkiset palvelut ja nostaa asuntojen hintoja.
Aluepolitiikkaa linjattaessa on hyvä miettiä, kuinka paljon Suomea kannattaa rakentaa uudelleen. Kuinka kalliiksi suomalaisille tulee se, että samaan aikaan suljetaan kouluja yhtäällä ja rakennetaan uusia toisaalla. Jossain päin Suomea on jopa purettu asuntoja. Tätä kehitystä emme voi estää, mutta eri asia on kannattaako sitä ehdoin tahdoin vauhdittaakaan.
Olennainen kysymys on, halutaanko muuttoliikettä edelleen kiihdyttää, pitää kaasu ennallaan vai painaa jarrua.
Tehokkainta aluepolitiikka on alueiden omien vahvuuksien kehittäminen. Kaikissa maakunnissa on yrityksiä, jotka ovat omalla alallaan merkittäviä globaaleja toimijoita. Niiden yritysten kasvumahdollisuuksia tulee tukea alueellisesti räätälöidyllä koulutuspolitiikalla ja edistämällä alihankintaverkostojen muodostumista. Esimerkiksi kaivosteollisuuden nopea kasvu paikkaa metsäteollisuuden pienenevää roolia monilla alueilla.
Erityisesti asuntojen hintaeroista johtuen kustannuserot Suomen sisällä ovat varsin suuret. Sen vuoksi eräiden teollisuuden ja palvelujen toimintojen kannattaa liikkua korkeammista kustannuksista matalampaan päin. Se mikä ei ole kannattavaa yritykselle tai työntekijälle Espoossa, voi olla kannattavaa Uudessakaupungissa tai Kajaanissa. Jos edullisempaa kotimaista vaihtoehtoa ei olisi, moni nykyisin Suomessa tehtävä työ valuisi Itämeren eteläpuolelle.
Liikennepoliittiset ratkaisut ohjaavat myös yritysten sijoittumista. Infrastruktuuri ei ole pysynyt väestön nopean keskittymisen ja siten kasvaneiden liikennemäärien mukana. Suuria investointitarpeita onkin erityisesti pääkaupunkiseudulla, Tampereen talousalueella ja muissa nopeasti kasvavissa kunnissa. Kasvukeskusten ulkopuolella kannetaan suurinta huolta perustienpidon määrärahoista, joiden tulisi taata nykyistä paremmin teiden peruskunto.
Väestön keskittyminen puoltaa julkisten varojen käyttämistä aiempaa enemmän kasvukeskuksiin. Myös seutukuntakaupunkien elinvoimaisuus on turvattava, koska niiden palveluista ovat riippuvaisia ne, jotka eivät asu maakuntakeskusten läheisyydessä. Lisäksi peruspalvelut on kyettävä tarjoamaan maan kaikissa osissa. Aluepolitiikassa ja valtion rahanjaossa ei siten ole yhtä totuutta.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Kokoomuksen kuntavaalimainokset julkaistu
14.10.2008
Et kai sä itekään noihin talkoisiin?
Pitääkö aina vetää kotiinpäin?
Tungetaan pää pensaaseen, ja odotetaan parempia aikoja
Nousiko meille Pisa päähän?
Sovitaanko niin, että sama on?
Saako rahalla VIP-kortin?
Milloin alkaa päivän tärkein palaveri?
Onko viranomainen paras omainen?
Eiköhän panna kaikki samaan?
Aihe: Blogi
Tiedote: STM:ssä ei valmistella lakia synnytysten keskittämiseksi
14.10.2008
Toisin kuin viime aikoina on uutisoitu, STM:ssä ei ole käynnissä lakivalmistelua synnytysten keskittämiseksi. Työryhmän ehdotuksessa uudeksi terveydenhuoltolaiksi esitetään sairaanhoitopiirien yhteistyön lisäämistä. Jokainen sairaanhoitopiiri tai terveyspiiri arvioi itse, mitä erikoisaloja ne pitävät yllä ja missä.
Työryhmän ehdotus terveydenhuoltolaiksi on tällä hetkellä lausuntokierroksella.
Kansanedustaja Satonen on tyytyväinen, että ministeri Risikko tyrmäsi kyseisen virkamiesvalmistelun. Satonen korostaa myös, että Vammalan synnytyssairaalan uudet tilat aukeavat normaalisti vuoden vaihteessa ja Pirkanmaalla synnytykset jatkuvat niin kuin ennenkin – myös Sastamalassa.
Lisätietoja: Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Sillanaukee, puh. (09) 160 73313, 040 532 8249
Aihe: Eduskunnasta, Uutisia
Palloiluhallin aika on nyt
14.10.2008
Rahamarkkinoiden epävarmuus heijastuu investointihalukkuuteen, joka ensimmäisenä näkyy rakentamisessa. Vaikka Suomi on EUn oppilaista luokan paras, niin mekään emme ole suojassa finanssimarkkinoiden myllerrykseltä. Meillä ei ole syytä paniikkiin, vaan päinvastoin reagoida tilanteen mukaan. Ensi vuosi on hyvin todennäköisesti edullisin aika rakentaa pitkään aikaan.
Sastamalan rakennushankkeiden kannalta osutaan oikeaan aikaan. Juuri nyt kannattaa investoida liikuntarakentamiseen. Vammalan kaupunki aloitti jo omalta osaltaan hankkimalla hiljattain jäähallin kaupungin omistukseen ja varmistamalla siten jääurheilun tulevaisuuden Sastamalassa. Nyt on palloiluhallin aika.
Sisäpalloilun harrastus on Vammalan seudulla poikkeuksellisen laajaa. Pelkästään salibandyssä ja lentopallossa on mukana yhteensä kuutisen sataa nuorta. Heidän lisäkseen jalkapalloilijat tarvitsevat kentän futsaaliin, yleisurheilijat juoksusuoran ja heittoharjoittelupaikan. Palloiluhallilla voitaisiin vastata näihin kaikkiin tarpeisiin.
Nuorten harrastuksiin panostaminen poikii eurot takaisin, oli sitten kyse liikunnasta tai kulttuurista. Osa nuorista saa harrastuksestaan jopa ammatin. Vammalan seudulta on tullut useita ammttimuusikkoja, mutta on tullut myös suuri joukko ammattilentopalloilijoita ja myös muita ammattiurheilijoita, sekä muilla tavoin urheilusta elantonsa saavia.
Vieläkin enemmän on niitä nuoria, joista ei ole tullut ammattilaisia, mutta ovat saaneet harrastusten kautta hyvät eväät elämään. Harrastukset ovat hyvin tärkeitä murrosikäisille nuorille. Meillä on paikkakunnalla monia hyviä ja innokkaita vetäjiä, jotka antavat paljon omaa aikaansa nuorten harrastuksiin. Heidän työnsä mahdollistamiseksi tarvitaan myös toimivat puitteet.
Nykyiset tilat muodostavat tulpan koko sisäpalloilun kehitykselle. Uudessa Sastamalassa ei ole ainuttakaan täysimittaista salibandykenttää, ei liigatason vaatimukset täyttävää lentopallokenttää, eikä kunnon tiloja futsaaliin. Huonointa on se, että Sastamalan nuorten on lähdettävä pelaamaan turnauksia lähes aina muualle, kun meillä ei ole riittävän isoa salia, jossa voidaan pelata turnauksia. Uusi sali mahdollistaisi sen, että voisimme itse järjestää turnauksia, jolloin muualtakin tultaisiin pelaamaan tänne.
Palloiluhalli takaa merkittävien urheilu-ja kulttuuritapahtumien järjestämisen omalla paikkakunnalla. VaLePa ansaitsee pelata huippuottelunsa kotisalissaan ja kirjapäivillekin uudet tilat ovat tarpeen. Palloiluhalli pitää myös suunitella siten, että siellä voidaan järjestää konsertteja yli tuhatpäiselle yleisölle. Hallissa pidettävät tapahtumat tuovat paikkakunnalle väkeä laajemmaltakin, mikä välillisesti hyödyttää keskustan kauppoja ja ravintoloita.
Palloiluhallin kustannusarvio nykyhinnoin on 3-4 miljoonaa euroa, johon on mahdollista saada 600 000 euron valtionapu. Hallin käyttökustannukset ovat vähäiset. Palloiluhalli on mittasuhteiltaan sen kokoinen investointi, että se on uudelle Sastamalalle realistinen toteuttaa. Nyt on aika pistää toimeksi.
Aihe: Blogi
14.10.2008: Kokoomuksen vastaus opposition välikysymykseen
14.10.2008
Arvoisa puhemies,
Suomalainen terveydenhuolto toimii monelta osin moitteettomasti, laadukkaasti ja vaikuttavasti. Meillä on osaava, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö. Hoitajamme ja lääkärimme sekä muu henkilökunta tekevät hyvää työtä.
Emme kuitenkaan voi kieltää, ettei ongelmia olisi. Moni ihminen joutuu vieläkin jonottamaan liian pitkään saadakseen tarpeellista hoitoa. Alueelliset erot hoidon laadussa ja saatavuudessa ovat kohtuuttoman suuret.
Tänään käymme keskustelua tärkeästä asiasta – suomalaisten terveyspalveluista. Paitsi hallituksella, meillä kaikilla niin kansanedustajina kuin myös kuntiemme valtuutettuina, on tärkeä rooli terveyspalvelujen kehittämisessä.
Terveyspalveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus on turvattava kaikkialla Suomessa ja kaikille suomalaisille
Arvoisa puhemies,
Perustuslaki turvaa kansalaisten yhdenvertaisuuden. Käytännössä tämä ei aina toteudu, vaikka terveydenhuollon lait ovat yhtälailla voimassa koko maassa. Palveluiden saatavuuden ja laadun varmistamiseksi on valvontaa tehostettu. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen resursseja on lisätty. Ensi vuoden alussa luomme kokonaan uuden sosiaali- ja terveysalan valvontaviraston, joka vielä tehostaa terveyspalveluiden valvontaa yhdessä lääninhallitusten kanssa.
Terveydenhuollon ongelmamme eivät ratkea vain valvontaa lisäämällä, mutta sitäkin tarvitaan. Miten muutoin voimme puuttua kuntakohtaisiin eroihin palveluissa. Pääosin nämä erot eivät selity sillä, että rikkaissa kunnissa olisi aina parhaimmat palvelut. Kysymys on myöskin tahdosta toteuttaa täällä eduskunnassa säädettyjä lakeja.
Palveluiden saatavuuden kannalta on keskeistä, että kukaan ei jää ilman tarvitsemiaan palveluita sen vuoksi, että hänellä ei ole rahaa niiden hankkimiseen.
Osa terveyspalveluista on Suomessa perinteisesti rahoitettu palvelumaksuilla. Pitää kuitenkin muistaa, että maksutulot kattavat noin 30000 sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivan työntekijän palkkakustannukset.
Pienituloisten ja paljon sairastavien turvaksi on Suomessa maksukatto niin palvelumaksujen, lääkemenojen kuin myös matkakustannusten osalta. Hallitusohjelman mukaisesti maksukattojen yhdistämistä selvitetään.
Selvää on se, että hyvää ei synny ilman riittäviä resursseja. Kuntien valtionosuudet kasvavat koko vaalikaudella noin 1,7 miljardia euroa eli 22,3 prosenttia, vaikka valtionosuuksien korotuksia veronkevennysten kompensoimiseksi ei huomioida. Tämän hallituskauden puoliväliin mennessä valtionosuuksia on lisätty enemmän kuin viime kaudella yhteensä. Tänä vuonna valtion toimet vahvistavat kuntataloutta kokonaisuudessaan 755 miljoonalla eurolla, mikä on ennätyksellisen paljon. Suurin osa tästä on sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta. Olemme siis tässäkin suhteessa menneet parempaan suuntaan.
Erikoissairaanhoidon menot ovat 2000 -luvulla kasvaneet reaalisesti noin 25 %. Perusterveydenhuollon menot ovat reaalisesti kasvaneet sitäkin enemmän eli noin 28 %. Rahaa on siis palveluihin käytetty.
Palveluiden ongelmat eivät kuitenkaan ratkea pelkästään rahalla. On ehdottoman tärkeää, että kunnat luovat uudet nykyistä toimivammat rakenteet ja toimintatavat palveluiden tuottamiselle. Tästä on nyt käynnissä olevassa kunta- ja palvelurakenne eli Paras-hankkeessa kysymys.
Tässä yhteydessä on hyvä meidän kaikkien kuntapäättäjien varmistaa, että uudet palvelurakenteet luodaan siten, että potilaan ja asiakkaan asema parantuu.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla uusi terveydenhuoltolaki sekä laki sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnosta. Hallitus tuo ne eduskuntaan ensi keväänä. Uudistuksen tärkein tavoite on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen poistaminen. Potilas saa jatkossa terveyskeskuksesta myös erikoislääkärin palveluja. Tämä vähentää ihmisten pompottelua paikasta toiseen.
Terveyspalvelut ovat niiden käyttäjiä varten. Osassa maatamme tämä onkin ymmärretty niin, että terveyskeskuspalvelujen käyttäjien tyytyväisyyttä seurataan järjestelmällisesti. Kaikkien kuntien tulee ottaa vastaava menettely käyttöön.
Potilailla on oikeus parhaaseen hoitoon
Arvoisa puhemies,
”Pitää olla terve voidakseen olla sairas”, sanoi eräs potilas.
Joskus terveydenhuollon palvelut on järjestetty niin, että tarvitseva saa kokemuksensa mukaan apua vain, jos oikein päättäväisesti osaa sitä vaatia ja tietää mistä mitäkin palvelu pitää hakea.
Toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy. Esimerkiksi Lapuan terveyskeskus toimii hyvin ja asiakaslähtöisesti. Potilas tavoittaa aina joko omahoitajansa tai omalääkärinsä. Työntekijöiden työnjako toimii. Lapualla ei ole ikinä ollut lääkäripulaa. Yhdeksän omalääkäriä hoitavat potilaansa ilman jonoja.
Lapuan terveyskeskus osallistuu myös aktiivisesti lääkäreiden ja hoitajien koulutukseen. Terveyskeskuksen johto on pystynyt johtamisellaan ja esimerkillään luomaan organisaation, jossa potilas ohjataan viiveettä tarvitsemiinsa palveluihin. Terveyskeskus tekee esimerkillistä yhteistyötä Tampereen yliopiston yleislääketieteen laitoksen kanssa ja kouluttaa uusia terveyskeskuslääkäreitä.
Näin palvelun pitää toimia kaikissa maamme terveyskeskuksissa, ja sen vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Toimiva terveyskeskus -ohjelman. Siinä halutaan kehittää ammattiryhmien työnjakoa, yhteistyötä ja osaamista niin, että ihmiset saisivat aiempaa sujuvammin palveluita. Lisäksi hyödynnetään esimerkiksi puhelin- ja videokonsultaatioita sekä nettipalveluita nykyistä enemmän. Myös terveyskeskuksen roolia terveydenhuollon ammattilaisten – hoitajien ja lääkäreiden – koulutuksessa aiotaan parantaa.
Hyvät käytännöt käyttöön potilaan parhaaksi
Arvoisa puhemies,
Kaikki ongelmat eivät kuitenkaan tälläkään ratkea. Stakesin selvitysten mukaan esimerkiksi tiettyjen leikkausten laatu vaihtelee paljon eri sairaaloiden välillä.
Esimerkkinä mainittakoon, että Suomessa on seitsemän sairaalaa, jotka hoitavat sydäninfarktin muita paremmin. Niissä hoidettujen potilaiden kuolleisuus on muuta maata pienempi. Neljässä näistä sairaaloista sydäninfarktin hoitokustannukset ovat kuitenkin maan keskitasoa pienemmät. Määrätietoinen työ laadun parantamiseksi tuottaa niissä parempia tuloksia kohtuukustannuksin.
Vertailukelpoisista tiedoista on hyötyä niin palveluiden käyttäjälle, kuntapäättäjille kuin myös terveydenhuollon ammattilaisille. Jatkossa onkin tarkoitus yhä kattavammin tehdä vertailevaa tutkimusta eri sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tuotetuista terveyspalveluista sekä julkaista tulokset internetissä.
Uudessa terveydenhuoltolaissa on tarkoitus antaa asiakkaalle oikeus valita erikoissairaanhoidon palvelunsa myös oman sairaanhoitopiirinsä ulkopuolelta. Kun internetistä saa tietoja palvelujen toimivuudesta, auttaa tämä varmasti palvelun valinnassa.
Suomalaisten mahdollisuutta itse vaikuttaa siihen mistä palvelunsa hankkivat parannetaan myös laajentamalla palvelusetelin käyttöalaa. Meillä on hyvät kokemukset palvelusetelistä sosiaalipuolen kotipalveluissa. Nykyhallituksen toimesta palveluseteli ulotettiin myös kotisairaanhoitoon.
Hallitus tuo vielä tämän vuoden aikana eduskunnalle esityksen laiksi palvelusetelistä. Uudistus lisää edelleen suomalaisten mahdollisuuksia itse päättää mistä sosiaali- ja terveyspalvelunsa hankkivat.
Potilaan asema vahvistuu.
Jonottaminen on vähentynyt, mutta vähentämisen varaa yhä on
Arvoisa puhemies,
Potilasta harmittaa kaikkein eniten odottaminen, joko jonossa, puhelimessa tai odotushuoneessa. Jonottaminen aiheuttaa potilaalle henkistä hätää ja voi vaarantaa hänen terveytensä.
Tämän vuoksi säädettiin hoitotakuu, joka tuli voimaan maaliskuussa 2005. Suomalaisille turvattiin lailla oikeus saada kiireetön hoito määräaikaan mennessä. Viranomaiset velvoitettiin valvomaan lain noudattamista.
Vaikka hoitotakuun toteutumista voidaan monen yksityiskohdan osalta kritisoida, on tässä ja nyt yksiselitteisesti todettava, että hoitotakuu on ollut onnistunut ratkaisu. Jonot ovat lyhentyneet selvästi: erikoissairaanhoidossa jonot olivat ennen hoitotakuuta 66000 potilasta ja nyt 4700 (lyhentyneet 93%). Hammashuollossa pitkään jonottaneiden määrä on puolittunut vuodessa 25000:sta 12000:een potilaaseen. Vaikka ongelmia vielä onkin, on suunta ollut lähes koko ajan parempaan.
Viime perjantaina Stakes ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus julkistivat tiedot jonotilanteen kehityksestä. Tilanne on kehittynyt eri osissa maata eri suuntiin ja osassa sairaaloita jonot ovat alkaneet taas pidentyä. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus joutui perjantaina antamaan uhkasakon kolmelle sairaanhoitopiirille muuta maata huonomman kehityksen vuoksi.
Tässä yhteydessä on syytä huomata, että valvontajärjestelmämme toimii. Kaksi aiemmin uhkasakon saanutta piiriä (Varsinais-Suomi ja Kanta-Häme) ovat nyt käytännössä hävittäneet ylipitkät jonotusajat. Ne ovat siis kyenneet muuttamaan toimintaansa niin, ettei laittomia jonoja enää pääse syntymään.
Jonottamisen poistamiseksi on ryhdytty moniin muihinkin toimiin. Yksi keskeinen edellytys on henkilökunnan riittävyys. On täysin selvää, että jono-ongelmaa ei voida ratkaista, jos lääkäripula jatkuu.
Paljon on jo tehty. 2000-luvulla on valmistunut keskimäärin 200 lääkäriä vuodessa enemmän kuin iän perusteella on jäänyt eläkkeelle. Tästä huolimatta näyttää, että koko lääkärikunnan työpanos vähenee. Tähän on yhtenä syynä osa-aikaisuuden lisääntyminen. Sinänsä työikäisten lääkäreiden määrä on kasvanut. Tällä hetkellä Suomessa on 18 800 työikäistä lääkäriä, kun heidän määränsä vuonna 2005 oli 18 080. Siis kolmessa vuodessa määrä on kasvanut yli 700.
Suuri osa terveyskeskuksien vaikeuksista johtuu lääkärityövoiman saatavuusongelmista. On selvää, että terveyskeskusten lääkäripula tulee edelleen pahenemaan, mikäli terveyskeskuksissa ei ryhdytä merkittäviin toimintatapamuutoksiin, työaikajärjestelyihin tai muihin järjestelyihin lääkärityövoiman saamiseksi.
Hallitus on jo käynnistänyt toimet lääkäripulan ratkaisemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö ja opetusministeriö ovat yhdessä valmistelleet toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. Hallitus on jo tehnyt päätöksen lääketieteen opintojen aloituspaikkojen määrän lisäämisestä sadalla. Näin aloituspaikkojen vuosittainen määrä nousee nykyisestä 600 paikasta 700 paikkaan. Myös terveyskeskuksissa tapahtuvaa harjoittelua tullaan lisäämään.
Muun hoitohenkilökunnan määrä on myös kasvanut. Esimerkiksi hoitajien määrä kasvoi 25 prosentilla vuodesta 2000 vuoteen 2006 ja määrä on sen jälkeen jatkanut kasvuaan. Kaikkien hoitotyön koulutusohjelmien aloituspaikkamäärät ovat kasvaneet 2000-luvulla.
Apua on saatava ajoissa ja oikeassa paikassa
Arvoisa puhemies,
Meillä on tällä hetkellä ennätysmäärä ammattilaisia töissä terveyspalveluissa, mutta kaikki heistä eivät työskentele potilaiden edun kannalta tarkoituksenmukaisimmassa tehtävässä.
Jos olisimme käyttäneet vähän enemmän rahaa ja muita voimavaroja ehkäisevään terveydenhuoltoon ja siirtäisimme sinne nykyistä enemmän hoitajia, lääkäreitä ja psykologeja sekä muita alan ammattilaisia voisivat tulokset olla nykyistä paljon parempia. Yleensä tulee halvemmaksi hoitaa ongelma, kun se on syntymässä, eikä silloin kuin se on jo riistäytynyt käsistä. Sitä paitsi todennäköisyys onnistua on sitä suurempi, mitä aikaisemmin ongelmiin puututaan.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen – pääosin huostaanotettujen – lasten määrä on Suomessa 1990-luvun alusta lähtien kokoajan lisääntynyt. Vuonna 2007 oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna yli 16 000 lasta ja nuorta. Sijoitettujen kokonaismäärä on kasvanut 2 – 5 prosentin vuosivauhtia.
Olen varma, että tältä olisi voitu välttyä, jos ennaltaehkäiseviin toimiin olisi panostettu riittävästi. Kun ehkäisevä työ on laiminlyöty, ovat menot terveydenhuollossa kasvaneet.
Kunnille on tällä vuosituhannella annettu merkittävästi lisärahaa nimenomaan lasten ja nuorten palveluiden parantamiseksi. Vuoden 2002 talousarviossa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta korotettiin 74 miljoonalla eurolla hyvinvointipalvelujen parantamiseksi. Tämä korotus oli suunnattu erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, kouluterveydenhuoltoon ja koululaisten iltapäivähoidon järjestämiseen. Vuoden 2003 talousarviossa korotettiin kuntien valtionosuuksia vielä lisää 97,7 miljoonalla eurolla, jotka suunnattiin erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.
Nämä molemmat korotukset maksetaan yhä vuosittain kunnille.
Sen sijaan on kokonaan toinen kysymys, onko nämä rahat kunnissa käytetty juuri siihen mihin ne on tarkoitettu.
Siitä huolimatta, että sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen järjestämisestä oppaita ja suosituksia, kunnat eivät ole riittävän pontevasti korjanneet tilannetta. Siksi sosiaali- ja terveysministeriö on päätynyt tiukentamaan normiohjausta.
Luonnos asetukseksi neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on valmistunut. Asetuksessa määritellään terveysneuvonnan ja terveystarkastusten keskeinen sisältö ja ajoitus. Asetuksen suunniteltu voimaantulo on 1.7.2009.
Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli KASTE –ohjelman mukaan lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan kokonaisuutena. Esimerkkinä tästä yhteistyössä viranomaisten ja yhdistysten kanssa on alkamassa ”Remontti” –nimellä kulkeva hanke.
Remontti-hankkeessa keskitytään nimenomaan mielenterveyttä ja kasvua tukeviin palveluihin. Varsinaisen hoidon lisäksi ongelmia myös ehkäistään, ja tässä viranomaisten kunnissa pitää tehdä laajasti yhteistyötä. Ongelmien ehkäisemisessä ja varhaisessa puuttumisessa mm. koulut, liikunta- ja kulttuuripalvelut ovat merkittävässä asemassa. Terveyskeskusten antamat palvelut ovat tärkeitä, ja niitä tuetaan muun muassa lapsille annettavilla erityispalveluilla.
Oppilas- ja opiskeluhuollon palvelujen kokonaisuutta vahvistetaan edelleen yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Stakes valmistelee yhteistyössä opetushallituksen kanssa opasta oppilas- ja opiskelijahuoltoon. Valmistelussa on myös laki oppilashuollosta.
Mielenterveyspalveluiden kehitys on 2000-luvulla ollut hyvin vaihtelevaa eri puolilla maata. Mielenterveyspalveluiden parantamiseksi on terveyskeskuksiin palkattu depressio- ja päihdehoitajia ja lisäksi joissakin kunnissa on kotiin vietäviä palveluja, kuten jalkautuvia kriisiryhmiä lisätty. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ovat hieman lisääntyneet, mutta niissä on edelleen huolestuttavia laadullisia eroja. Erityisesti mielenterveyskuntoutujien avopalveluita tarvitaan lisää.
Kansalaisten mielenterveyden ja palveluiden parantamiseksi koko maassa on hallitus käynnistänyt kaksi erillistä hanketta. Masto-hankkeella pureudutaan masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon työpaikoilla, jotta voitaisiin vähentää tästä syytä johtuvaa työkyvyttömyyttä. Mieli-2009 ohjelman puitteissa tehdään suunnitelma toimivasta mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuudesta vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen suunnitelman toteuttaminen aloitetaan välittömästi.
Suomalaisten terveydentila on nyt parempi kuin koskaan
Arvoisa puhemies,
Tämän välikysymyskeskustelun yhteydessä on avoimesti kyettävä tunnistamaan terveydenhuoltomme ongelmat. Kun ensin selvitämme ongelmat, niin sitten osaamme ne myös ratkaista.
Monista ongelmistamme huolimatta on meidän syytä olla tyytyväisiä saavutuksiimme. Suomalaisten terveys on useilla kriteereillä katsottuna parempi kuin koskaan historiamme aikana.
- sydän- ja verisuonitauteihin kuolleiden määrä on vähentynyt;
- tupakkasyöpään kuolleiden määrä on vähentynyt;
- itsemurhat ovat vähentyneet.
Ja tätä listaa voisi vielä jatkaa.
Tämän kehityksen tuloksena on suomalaisten odotettavissa oleva elinikä viimeisen 30 vuoden aikana kasvanut noin 10 vuotta.
Arvoisa puhemies,
Suomalaisilla on oikeus vaatia nykyistä parempia terveyspalveluita. Meillä päättäjillä – niin täällä eduskunnassa kuin myös jokaisessa Suomen kunnassa – on velvollisuus tehdä kaikkemme tämän toteuttamiseksi. Hallitus on omalla toiminnallaan osoittanut, että otamme tämän haasteen tosissamme. Me haluamme suomalaisille nykyistä laadukkaammat palvelut, vaikuttavammat hoidot sekä lyhyemmät jonotus- ja odotusajat.
Aihe: Uutisia
Synnytyksiä pitää jatkaa Vammalassa
9.10.2008
Uuteen terveydenhuoltolakiin on virkamiesvalmistelussa sisällytetty ehdotus, jolla synnytyssairaaloiden määrä Suomessa supistettaisiin puoleen, Perusteluina on esitetty synnytysten vähäisyyttä ja erikoislääkärien pulaa. Kumpikaan perustelu ei pidä paikkaansa Vammalan aluesairaalassa.
Pirkanmaalla synnytysten määrä ei ole laskussa, vaan kasvussa. Pirkanmaan synnytykset on jo keskitetty Tampereen ja Vammalan sairaaloihin. Tampereella kapasiteetti on aivan äärirajoilla, joten Vammalan synnytykset eivät edes mahdu Tampereelle ilman uudisrakentamista. Synnytysten määrä on Vammalassa viiden sadan vaiheella ja samaa luokkaa ovat myös koko Pirkanmaan nousupaineet. Vammalan synnytysosastoa tarvitaan siis sekä toteuttamaan oman alueen synnytykset, että auttamaan Pirkanmaan kasvavaa tarvetta.
Vammalassa on synnytykseen toimivat tilat ja valtakunnallisesti palkittu henkilökunta. Lääkäripula uhkasi takavuosina, mutta sekin saatiin kuntoon aktiivisella rekrytoinnilla. Hoitajien saatavuuden varmistamiseksi lähihoitajasta sairaanhoitajaksi koulutus on käynnistymässä Pirkanmaan AMK:n toimesta Sastamalassa.
Kaikki edellytykset synnytysten jatkumiselle Vammalan aluesairaalassa ovat siten olemassa.
Synnytykset ovat tärkeä osa aluesairaalan toimintaa, koska se kytkeytyy sairaalan muihin toimintoihin. Jos synnytykset loppuvat, myös leikkaukset ovat vaarassa. Parasta aikaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri panostaa Vammalan aluesairaalan rakentamalla uutta psykiatrista osastoa. On harmillista, että samaan aikaan kun sairaanhoitopiiri on tehnyt aluesairaaloita tukevia päätöksiä, valtion tason virkamiesvalmistelu kaivaa maata alta. Tämä asia on kuitenkin vielä hyvin kaukana päätöksestä. Jälleen on edunvalvonnan paikka. Periksi ei anneta.
Aihe: Blogi
Satujen saari – Islanti
8.10.2008
Viime keväänä eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (TyV) tutustui Islannin talouteen ja työmarkkinoihin. Vielä silloin meille vakuutettiin niin islantilaisten pankkien, paikallisten viranomaisten kuin oman suurlähetystömmekin taholta uskoa Islannin talouteen. Suomessa jo silloin esillä olleet epäilyt voimakkaasti kasvaneiden islantilaispankkien taseiden kestävyydestä ammuttiin alas.
Nyt Islanti ui todella syvällä. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että Islannissa valtion mahdollisuus pelastaa pankkeja on paljon heikompi kuin muilla mailla, koska Islannin valtio on pieni suhteessa kansainvälistyneisiin pankkeihin. Se on kuin hylje yrittäisi antaa tekohengitystä valaalle. Hyvin todennäköistä on, että Islanti ajautuu taloudellisesti joko IMF:n tai Putinin syliin. Joka tapauksessa edessä on matokuuri.
Satujen saarta ei tunneta enää vain satumaisesta luonnostaan, vaan myös satumaisista puheistaan. Vähän aikaa näytti siltä, että Tampereen talousalueen kokoinen maa omistaa ison osan Suomea ja on merkittävä toimija myös Iso-Britannian, Tanskan ja Saksan pörsseissä. Totuus on tarua karumpi. Islantilaisista ei tulla kuulemaan maailman finanssikeskuksissa pitkään aikaan.
Islannissa lähti sananmukaisesti mopo käsistä. Etunenässä pankkiireilta, mutta myös reaalitaloudessa meni liian lujaa. Pitkässä juoksussa pää nousee pinnalle vanhalla lääkkeellä eli työn teolla.
Islantilaiset ovat aina olleet kovia tekemään töitä, työviikko on lähes yhden työpäivän verran pidempi kuin Suomessa. Islannilla on myös voimavaroja, jotka kestävät läpi talouden myllerrysten. Halpa energia luo vahvan pohjan alumiinituotannolle, kalaa on edelleen meressä ja Islanti on upea paikka turisteille. Niin – ja lähivuosina myös halpa.
Aihe: Blogi