syyskuu 2008
Pelaan kuntavaaleissa numerolla 68
30.9.2008
Vaalien alla on aina hauska jännitys siitä mikä ehdokasnumero arvonnassa osuu itselleen. Minulla kävi tällä kertaa hyvin, sain numeron 68. Se muistuttaa Prahan keväästä, joka vuonna 68 pysäytti maailman. Silloin tshekkoslovakialaisten toivo vapaammasta ja ihmisarvoisemmasta yhteiskunnasta tukahdutettiin neuvostopanssarien alle. Samalla annettiin sinetti ihmiskasvoisen sosialismin idealle koko maailmassa. Sen jälkeen on tiedetty, että sosialismi ja inhimillisyys ovat kaksi eri asiaa.
Olin vuosituhannen vaihteessa puoli vuotta yliopisto-opettajana Unkarissa ja silloin sai huomata sen kuinka syvällä ne haavat ovat ihmisten muistoissa, kun toivo paremmasta huomisesta jäi panssarien alle. Unkarissa se tapahtui 1956, mutta silti tapasin monia, jotka puhuivat niistä ajoista aivan kuin se olisi tapahtunut eilen. Sosialismin kukistuttua Unkarissa haudattiin 1956 vuoden sankari Imre Nagy juhlallisin menoin ja hänen muistonsa elää vielä pitkään.
Tshekin suuri johtaja Alexander Dubcek sai hyvityksen vielä elinaikanaan. Vanhana miehenä hän kommunismin kukistumisen jälkeen 80- ja 90-luvun taitteessa palasi politiikkaan ja nousi eturiviin. Muisto vuodesta 68 elää edelleen. Tshekin kaikkien aikojen menestyksekkäin jääkiekkopelaaja Jaromir Jagr on pelannut koko ikänsä paidalla 68 kunnioittaakseen sen ajan maamiehiään.
Omastakin vaatekaapistani löytyy Tshekin maajoukkueen fanipaita, jossa takana lukee Jagr 68. Silloin tällöin käytän sitä paitaa beach volleyssa. Kaikki pelikaverini tietävät kuka on Jagr, mutta vain harvat tietävät mitä kätkeytyy numeron 68 taakse. Siitä on kuitenkin aika ajoin hyvä muistuttaa. Se oli Tshekkoslovakiassa aika, jolloin poliittinen hallinto kävi asevoimin kansaa vastaan.
Valitettavasti Prahan kevät ja kansan toivon kukistaminen on edelleen tätä päivää jopa Euroopassa Valko-Venäjällä. Samaan aikaan kun me mietimme sitä miten voimme estää nuoria syrjäytymästä yhteiskunnasta, Valko-Venäjällä johto miettii sitä miten nuorten halu demokratiaan ja vaatimukset ihmisoikeuksien kunnioitamisesta saadaan tukahdettua. Kuten olemme joutuneet huomaamaan meidän työmme ei ole helppoa, mutta ainakin me pyrimme hyvään. Aivan kuten nuoret Prahan keväässä 68. Paita 68 ja numero 68 symboloi, siksi sitä on käytettävä vapaustaistelijoita muistaen.
Aihe: Blogi
Turvallisuus
23.9.2008
Jokelan saadessa jatkokseen Kauhajoen Suomi ja suomalaiset pysähtyivät järkyttyneenä jälleen. Mikä saa nuoren miehen toimimaan niin järjettömällä tavalla, että hän vie henken yhdeksältä ihmiseltä ja itseltään? Miten takaamme sen, että Kauhajoki jää lajissaan viimeiseksi?
Pistoolien ja revolvereiden siirtäminen kotisäilytyksestä ampumaradoille on tekninen keino. Koulupsykologeja ja nuorisotyöntekijöiä tarvitaan lisää, mutta sekin auttaa vain omalta osaltaan. Välittämistä ei voi ulkoistaa. Meillä jokaisella on oikeus tehdä ne lähellämme olevat ihmiset osallisiksi, joilla näemme olevan vaikeuksia. Kaveria ei auteta jättämällä hänet vaikeuksissaan yksin, vaan ottamalla mukaan joukkoon.
Turvallisuutta ei taata vain julkisen sektorin voimin, sen ostamiseen ei yksin riitä verojen maksaminen valtiolle, vaan meistä jokainen rakentaa turvallisuutta pitämällä huolta läheisistään. Jokainen ihminen tarvitsee oman sosiaalisen piirinsä. Olemme jo kahdesti saaneet karmaisevalla tavalla kokea sen, mihin se johtaa, kun sosiaalinen piiri löytyy vain internetin avulla ja sieltäkin kieroon kasvaneiden piiristä.
Jokelan ja Kauhajoen ampujat veivät elämän monilta nuorilta, joilla elämä oli vasta edessä. Heidän läheisilleen menetys on valtava, eikä sitä mikään voi korvata. Nyt on kuitenkin tehtävä kaikki voitava sen eteen, että emme enää joudu kokemaan samaa.. Kiveäkään ei saa jättää kääntämättä, kun yksityiskohtia selvitetään. Tietosuoja ei saa nousta tutkimusten teon esteeksi, sillä kaikki tieto tapausten taustoista on tarpeen tulevaisuuden turvaamiseksi.
Aihe: Blogi
Aamulehti 20.9.2008: Yrittäjän riski noteerattava verotuksessa
21.9.2008
Monet pienyrittäjät ovat erilaisten järjestelmien väliinputoajia. He maksavat pitkälti tuloistaan ansiotuloveroa kuten palkansaaja, mutta ovat heikomman sosiaaliturvan piirissä. Lisäksi moni pienyrittäjä kantaa yrittäjäriskiä omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan, joka on yrityksen velkojen vakuutena.
Toisin kuin yleisesti luullaan iso osa pienyrittäjistä ei ole hyvätuloisia. Joka kolmas yrittäjä ansaitsee verottajan tilastojen mukaan alle metalliteollisuudessa maksettavan minimipalkkatason.
Lähes jokainen yritys on joskus ollut pieni. Yrittämisestä sen alkumetreillä ei siten saa tehdä niin vaikeaa, että palkansaaja kokee yrittäjäksi lähtemisen kynnyksen ylivoimaiseksi. Riski kuuluu luontaisena osana yrittäjyyteen, mutta on kohtuutonta, että omakotitalonsa yrityksen velkojen vakuudeksi pantannutta pienyrittäjää kohdellaan ansioiden verotuksessa samoin kuin palkansaajaa, jonka suurin mahdollinen riski on menettää työpaikkansa ja päätyä työttömyysturvan varaan kaiken omaisuuden säilyessä.
Mitä jos kokeiltaisiin yrityshalukkuuden ja yritysten kasvuhalukkuuden lisäämiseen veroporkkanoita, työllistämisen helpottamista rekrytointiriskejä vähentämällä, hieman enemmän yhteen kertaan verotettua tuloa yrittäjälle, joka on tästä tulosta maksanut veroa yrityksensä kautta. Pitää myös arvostaa, eikä kadehtia sitä, joka työllään menestyy ja työllistää muita.
Pienten yrittäjien tilannetta voitaisiin parantaa esimerkiksi laskemalla yrityksen nettovarallisuuteen omistajan yrityksen velkojen vakuudeksi panttaama henkilökohtainen omaisuus silloin, kun yrityksellä ei ole vakuuskelpoisia omaisuuseriä. Toisena houkuttimena yrittäjäksi ja työnantajaksi ryhtymiselle tulisi säätää pienet muutaman tuhannen euron osinkotulot verovapaiksi listaamattomissa yhtiöissä.
Taloudellista riskiä otetaan pääsääntöisesti tavoitteena tuotto. Miksi yrittäjän täytyy ottaa riskiä panoksena henkilökohtainen ja usein perheen omaisuus, jos tästä riskin otosta ei ole edes todennäköistä saavuttaa tavoitetta eli taloudellista tuottoa. Kuinka moni työntekijöistä sijoittaisi säästöjään työnantajayritykseensä, jos niille ei luvattaisi varmaa, pankkikorkoa suurempaa tuottoa?
Listaamattomista yhtiöistä saadun osingon yhteen kertaan verotettava määrä perustuu nettovarallisuudelle laskettuun tuottoon. Tuotto-osuus vahvistettiin vuoden 2005 uudistuksessa yhdeksäksi prosentiksi. Erityisesti palvelualan yritykset ovat nettovarallisuudeltaan pieniä, jolloin tuotto-osuudeksi laskettavia osinkoja ei kerry.
Velkojen vakuudeksi pantatun henkilökohtaisen omaisuuden laskeminen mukaan nettovarallisuuteen nostaisi tuotto-osuutta, ja yrittäjä saisi näin korvausta henkilökohtaisella varallisuudellaan ottamastaan riskistä.
Pienissä yrityksissä on valtava työllistämispotentiaali. Kynnys ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseksi on suuri. Hallitus on aivan oikein toteuttanut kohdennetun helpotuksen työn sivukuluihin ensimmäistä vierasta työntekijää palkattaessa. Tämä helpotus tulisi laajentaa koskemaan myös ruuhka alueiden yrityksiä, jolloin voitaisiin vasta nähdä sen työllistävät vaikutukset.
Vieraan työntekijän palkkaus on kuitenkin todellinen vaihtoehto vain niille yksinyrittäjille, jotka ovat jo vakiinnuttaneet oman taloudellisen asemansa. Niissäkin tapauksissa yrittäjä usein on omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan takaamassa työntekijöidensä työpaikkoja. Siitäkin riskinotosta olisi perusteltua saada korvaus.
Arto Satonen
työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja (kok)
Mauri Kivistö
puheenjohtaja
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Kauppakamarilehti 5/2008: Osaajien maakunta menestyy
16.9.2008
Osaavasta työvoimasta kilpaillaan maailmanlaajuisesti. Yhä useammat ihmiset voivat valita oman työ -ja asuinpaikkansa useista eri vaihtoehdoista. Useimmiten nuoret jäävät sinne, missä ovat opiskelleet. Oppilaitosten sisäänottomäärillä on siten suora yhteys työvoiman saatavuuteen
Pirkanmaa on muuttovoittomaakunta. Suomen sisällä meillä on maine alueena, johon kannattaa tulla opiskelemaan ja tekemään töitä. Tampereen seutu kiinnostaa erityisesti korkeasti koulutettuja. Meillä saadaan väkeä työvoimapula-aloille, kuten terveydenhoitoon, aivan eri tavalla kuin maan syrjäalueilla. Toki Pirkanmaan sisälläkin on suuria eroja työvoiman saatavuudessa. Mitä kauempana Tampereesta ollaan sen vaikeampaa on rekrytoida korkeasti koulutettua työvoimaa.
Ikäluokat pienenevät Suomessa siten, että ammattikorkeakoulujen sisäänottomääriä pienennetään 10 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Myös yliopistokoulutuksen sisäänottomääriä pienennetään. Opetustunnit eivät välttämättä vähene, sillä aikuiskoulutus kasvaa ja mahdollisuus periä lukukausimaksuja EU-ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta vuoden 2010 alusta avaa mahdollisuuden koulutuksen myynnille. Valtio lisää lähivuosina voimakkaasti korkeakoulutuksen, sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen resursseja. Pirkanmaan yliopistojen perusrahoitus kasvaa ensi vuonna kuusi miljoonaa euroa ja lisää on luvassa vuosina 2010 ja 2011.
Pirkanmaalla nuorten määrä ei ole laskussa, vaan nousussa. Tampereen molemmat yliopistot ja Pirkanmaan molemmat ammattikorkeakoulut ovat hakijamääriltään maan suosituimpien oppilaitosten joukossa. Näiden tosiseikkojen on vaikutettava silloin, kun päätöksiä korkeakoulujen sisäänottomääristä tehdään. Ensimmäisellä ammattikorkeakoulujen karsintakierroksella pirkanmaalaiset säilyttivät aloituspaikkansa ja saivat siten torjuntavoiton. Pirkanmaan työvoiman tarvetta nykytaso ei kuitenkaan riitä täyttämään, joten on tarvetta lisäpaikoille.
Ammatillisen koulutuksen sisäänottoa lisätään vuodelle 2009 yli 3 000 paikkaa, joista Pirkanmaa saa 280. Jaossa painotetaan Tampereen seutukuntaa työvoimatarpeen ja nuorten määrän vuoksi. Syrjäytymisen estämiseksi on tärkeää, että jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle löytyy paikka lukiossa, ammattioppilaitoksessa tai ohjatussa työharjoittelussa. Oppisopimuskoulutus ja aikuiskoulutus tarvitsevat myös riittävät resurssit, jotta työelämän rakennemuutokseen voidaan vastata.
Työikäisen väestön määrä alkaa Suomessa laskea väestön ikääntymisestä johtuen vuoden 2010 alusta. Tarve työntekijöistä on valtava. Pelkästään Pirkanmaalla uusia työntekijöitä tarvitaan vuoteen 2020 mennessä 100 000, kun otetaan huomioon eläköityminen ja taloudellisen kasvun jatkuminen.
Pääosa uusista työntekijöistä voidaan kouluttaa suomalaisista nuorista, mutta on myös lähdettävä merta edemmäksi kalaan. Ulkomaalaisten työntekijöiden määrä on jo Pirkanmaalla nopeassa kasvussa. Käynnissä useita hankkeita, joilla ulkomaalaista työvoimaa rekrytoidaan muun muassa Puolasta, entisen Jugoslavian alueelta, Kiinasta ja Venäjältä. Pohjanmaalla ovet on jo avattu Vietnamiin. Myös filippiiniläisten työntekijöiden määrä on kasvussa. Eri projektit täyttävät tehtävänsä silloin, kun ne pystyvät todella löytämään yritysten tarvitsemat työntekijät ja kotouttamaan heidät Suomeen.
Pirkanmaalla edunvalvonnan kärkikohteet liittyvät usein tiehankkeisiin. Niitä ei sovi vähätellä, sillä toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeää sekä ihmisten arkielämälle, että liiketoiminnalle. Vieläkin tärkeämpiä ovat kuitenkin ihmiset. Ne maakunnat menestyvät, jossa nuoret, osaavat ja aktiiviset ihmiset haluavat asua. Edunvalvontamme ydinaluetta on siten taistelu oppilaitosten sisäänottomääristä, sekä opetuksen ja tutkimuksen resursseista.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
16.9.2008: Kokoomuksen puheenvuoro budjetista
16.9.2008
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2009
Täysistunto tiistaina 16.9.2008 klo 14
Ryhmäpuheenvuoro lähetekeskustelussa (15 min)
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi
Arvoisa puhemies,
Suomi on haasteellisen tilanteen edessä. Yhdysvaltojen ja Euroalueen talouskasvu on hidastumassa eikä rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ole hellittänyt. Sekä yritysten että kansalaisten luottamus tulevaisuutta kohtaan on heikentynyt huonojen talousuutisten myötä.
Tässä tilanteessa ensi vuoden budjetin rakentaminen vaatii meiltä kaikilta taitoa ja harkintaa. Valtiovallalla on olemassa omat keinonsa, joilla se voi tukea hyvän talouskehityksen jatkumista Suomessa. Hallituksen ja eduskunnan on nyt lähetettävä kansalaisille selvä viesti, joka vahvistaa ihmisten uskoa tulevaisuuteen. Tähän meillä on nyt käsittelyssä olevan budjettiesityksen myötä hyvät mahdollisuudet.
Vaikka epävarmuuden merkkejä on ilmassa, Suomen talous on edelleen vahva ja erityisesti työllisyyskehitys on jatkunut positiivisena. Sekä valtiontalous että yritysten taseet ovat kunnossa ja kestävät talouden notkahdukset paremmin kuin esimerkiksi 90-luvun vaikeina aikoina. Vaikka kaikkien arvioiden mukaan talouden kasvu hidastuu, Suomi on kuitenkin pysymässä kasvun, ei taantuman puolella.
Kokoomukselle on erityisen tärkeää, että Suomi on maa, jossa kannattaa tehdä työtä, opiskella ja yrittää. Tätä toivoa ja tulevaisuuden uskon vahvistusta tarvitaan erityisesti juuri nyt. Budjettiesityksen ehdottomasti merkittävin linjaus onkin tuntuvat veronkevennykset, jotka lisäävät kansalaisten ostovoimaa sekä parantavat työnteon kannattavuutta ja kannustavuutta.
Hallituksen esityksellä veroastetta alennetaan ja verotuksen progressio pidetään nykytasolla. Näkyvä kevennys tulee kaikille palkansaajille. Keskituloisella tämä merkitsee sitä, että vuositasolla palkasta jää käteen satoja euroja enemmän verrattuna kuluvaan vuoteen.
Kokoomuksen tavoitteena on, että ahkeruus kannattaa aina. Tämä on entistäkin tärkeämpää väestön ikääntyessä ja työntekijöiden lukumäärän vähentyessä. Veronkevennysten suuntaaminen vain pieni- ja keskituloisille rajaisi osan palkansaajista kevennysten ulkopuolelle ja synnyttäisi vain uusia tuloloukkuja. Tämä ei olisi oikeudenmukaista.
Verotuksen rakenteella ja tasolla on nimittäin suuri merkitys sille, kuinka mielekkääksi ihmiset kokevat työnteon. Jos kansalaisten mielestä verotus on ylikireää ja ponnistelun hyödyt tuntuvat valuvan muualle, se ei kannusta ahkeruuteen. Näin työtulot ja samalla valtion ja kuntien saamat verotuotot voivat pahimmillaan kutistua. Suomen kireän marginaaliverotuksen takia ongelma on konkreettinen jo varsin pienillä ansiotuloilla ja vain pahenee suurempiin työtuloihin mentäessä.
Valtiovarainministerin toimesta valmistellun, uuden työtulovähennyksen kautta myös pienipalkkaisen työn tekemisestä ja vastaanottamisesta tehdään kannattavampaa. Vähennys vaikuttaa verotusta alentavasti jo 2 500 euroa vuodessa tienaavilla – siis vuodessa, ei kuukaudessa.
Myös eläkkeensaajien verotusta kevennetään vastaavasti ja eläkeläispuolisoiden verotus korjataan korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolle. Vuoden alusta voimaan tulleen kansaneläkkeen korotuksen ohella nämä toimenpiteet parantavat eläkeläisten ostovoimaa merkittävästi.
Luulen, että veroista nousee täällä vilkas keskustelu. Siinä kannattaa muistaa, että nykyhallitus on järjestyksessä jo neljäs hallitus, joka keventää tuloveroja merkittävästi. Tähänastinen kokemus osoittaa, että veronkevennykset eivät suinkaan ole johtaneet verotuottojen pienenemiseen. Päinvastoin, taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen on kerryttänyt enemmän verotuloja ja vahvistanut hyvinvointipalvelujen rahoituspohjaa. Veronkevennykset ovat siis hyödyttäneet kaikkia myös tätä kautta. Huomionarvoista on myös se, että veronkevennysten vaikutus kuntien talouteen korvataan kunnille täysimääräisesti – kuten jo hallitusohjelmassa linjattiin.
Kotitalouksien ostovoimaa lisää edelleen ruoan arvonlisäveron alentaminen ensi vuoden lokakuusta alkaen. Se helpottaa erityisesti pienituloisimpia perheitä, joilla iso osa tuloista kuluu elintarvikkeisiin. Kokoomus pitää tärkeänä varmistaa, että viiden prosenttiyksikön veroale siirtyy hintoihin. Odotamme mielenkiinnolla ministeri Cronbergin esityksiä vähittäiskaupan kilpailun vahvistamisesta.
Arvoisa puhemies,
Ensi vuoden budjettiesityksessä korostuvat työnteon edistämisen lisäksi sivistys ja välittäminen. Kaikki nämä periaatteet tukeutuvat kokoomuslaiseen arvomaailmaan.
Vahvat osaamispanostukset näkyvät niin perusopetuksen kuin yliopisto-opetuksenkin voimavarojen lisäämisenä. Kun ikäluokkien pienenemisestä säästyvät rahat palautetaan perusopetukseen, voidaan esimerkiksi luokkakokoja pienentää ja tukiopetusta parantaa.
Me kokoomuslaiset olemme määrätietoisesti toimineet yliopistojen perusrahoituksen lisäämisen puolesta. Tässä budjetissa yliopistot saavat jälleen 20 miljoonan euron lisäyksen toimintamenoihinsa. Vaikka vuokrien ja palkkojen nousu korvataan erikseen, on täällä silti syytä varmistaa, että yliopistojen määrärahat ovat riittävällä tasolla. Kaiken kaikkiaan yliopistokentällä tapahtuu nyt paljon myönteisiä asioita.
Yliopistouudistus ja Aalto-yliopiston perustaminen ovat hyvässä vauhdissa. Tavoitteenahan näissä mittavissa kansallisissa hankkeissa on suomalaisen osaamisen huipputaso tulevaisuuden haasteita varten.
Myös ammatilliseen koulutukseen panostetaan ja jokaiselle nuorelle pyritään tarjoamaan opiskelupaikka. Viime keväänä peruskoulunsa päättäneistä jo yli puolet haki ammatilliseen koulutukseen lukion sijaan. Tänäkin vuonna suuresta kysynnästä johtuen moni nuori jäi valitettavasti ilman opiskelupaikkaa. Nyt lisäpaikkoja on tulossa peräti 4 200, mistä hallitukselle suuri kiitos. Yhä useampi syrjäytymisvaarassa oleva nuori pääsee kehittämään ammatillisia taitojaan myös lisääntyvän työpajatoiminnan kautta.
Sivistysbudjetissa uudet suomalaiset, eli maahanmuuttajat, on noteerattu yhtenä painopistealueena. Lisävaroja tulee maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan koulutukseen sekä maahanmuuttajataustaisten opettajien kouluttamiseen. Väestömme ikääntyessä maahanmuuttajia tarvitaan Suomeen yhä enemmän. Hallituksen panostukset auttavat heidän kotoutumisessaan ja työllistymisessään.
Arvoisa puhemies,
Tässä budjetissa tehdään tulonsiirtojen historiaa korottamalla pienimpiä vanhempain-, sairaus-, äitiys- ja isyyspäivärahoja peräti 170 eurolla kuukaudessa. Näin helpotetaan useiden pienituloisten, esimerkiksi opiskelijaperheiden asemaa.
Lapsiperheitä muistetaan myös muilla tavoin. Monilapsisten perheiden asemaa parannetaan korottamalla lapsilisiä kolmannesta lapsesta alkaen. Yksinhuoltajillehan sama korotus tehtiin jo tämän vuoden alusta. Koti- ja yksityisen hoidon tukea korotetaan, jotta perheille annetaan valinnanmahdollisuuksia sujuvan arjen takaamiseksi.
Kokoomuslaiseen arvomaailmaan kuuluu, että niitä, jotka todella tukea tarvitsevat, on tuettava merkittävästi. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi juuri eläkeläiset, vammaiset, pienituloiset lapsiperheet sekä opiskelijat. Viime vuonna päätetty opintotuen korotus tuli juuri voimaan. Välittämisestä kertovat myös apurahansaajien sosiaaliturvan kuntoon laittaminen sekä varusmiesten päivärahojen korottaminen.
Suuri ja tärkeä muutos on vammaisten henkilökohtaisen avun järjestäminen. Tämä asia löytyi myös punamultahallituksen hallitusohjelmasta, mutta jäi tuolloin valitettavasti toteuttamatta. On tärkeää, että kuntien ja valtion välille löytyy yhtäpitävä käsitys siitä, mitkä henkilökohtaisen avun järjestelmän kustannukset tulevat olemaan.
Budjetin eduskuntakäsittelyssä pitää vielä varmistaa, että veteraaneille ja heidän kuntouttamiseensa suunnatut määrärahat ovat varmasti oikeudenmukaisella tasolla.
Arvoisa puhemies,
Vuoden 2009 budjettia voidaan erittäin perustellusti kutsua myös ilmasto- ja energiabudjetiksi. Vahvana painopistealueena ovat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät toimet, ja lisää on tulossa, kunhan hallituksen ilmasto- ja energiastrategia valmistuu.
Joukkoliikenteen tukea, uusiutuvan energian investointitukia ja energia-avustuksia ehdotetaan lisättäväksi yhteensä kymmenillä miljoonilla euroilla. Maa- ja metsätalouspuolella metsien kestävä hoito ja puun energiakäytön edistäminen saavat lisärahoitusta. Yksittäiset perheet voivat remontoida pientalojaan energiatehokkaammiksi kotitalousvähennystä hyödyntäen.
Hyväksi havaitun kotitalousvähennyksen käyttäminen myös ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on erinomainen idea. Kotitalousvähennyshän on tähän mennessä luonut uutta työtä ja verotuloja, vähentänyt harmaata taloutta ja ennen kaikkea auttanut ihmisiä arjessa. Vähennys toimii lisäporkkanana niille monille kansalaisille, jotka ovat aidosti huolissaan ympäristön tilasta. Vähennyksen enimmäismäärän nosto luo myös omalta osaltaan työtä ja investointeja haasteellisessa taloustilanteessa.
Myös budjetin liikennepanostukset ovat merkittävät. Tällä esityksellä aloitetaan 6 uutta hanketta käynnissä olevien 16 hankkeen lisäksi. Väyläinvestointeja käynnistetään 550 miljoonalla eurolla, mikä sekin osuu hyvin heikkenevään suhdannetilanteeseen ja pitää työllisyyttä yllä. Perustienpitoon ja suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen pitää kuitenkin harkita vielä lisäpanostuksia. Jatkossa uusien liikenneväylien toteuttamisessa on otettava ennakkoluulottomasti käyttöön uusia rahoitusmalleja.
Metsäteollisuuden puunsaannin turvaamiseksi on jo kehysten yhteydessä sovittu mittava apupaketti niille väylille, jotka ovat puukuljetusten kannalta merkittäviä. Tämän lisäksi hallitus on ollut hyvin hereillä metsäteollisuuden kriisissä ja sopinut puun myyntituloveron määräaikaisesta puolittamisesta. Nämä toimet tulevat ensiharvennusten verovapauden ja metsävähennyksen kehittämisen lisäksi. Kokoomus on tyytyväinen, että vaikeassa rakennemuutoksessa kamppailevan, Suomelle tärkeän metsäsektorin tulevaisuutta yritetään näin turvata.
Samoin poliisin ja puolustusvoimien toimintojen turvaaminen on sinivihreän hallituksen aikana saanut arvoisensa huomion. Tästä osoituksena on esimerkiksi poliisin toimintaan ohjattu 15 miljoonan euron lisämääräraha. Sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden korkea taso on Kokoomuksen mielestä yksi kansakunnan peruspilareista, jota ei voi koskaan ottaa itsestäänselvyytenä. Laajaan turvallisuuskäsitteeseen liittyvät olennaisena osana myös kehitysyhteistyörahat sekä siviilikriisinhallinta, joihin on luvassa mittavat lisäpanostukset.
Lopuksi muutama sana kunnista ja kuntataloudesta. PARAS-hanke on hyvässä vauhdissa ja kuntaliitoksia on tehty runsaasti. Talousarvioesityksessä on voimakas panostus kuntien yhdistymisavustuksiin ja se on aivan oikein. On tärkeää, että näitä valtiolta tulevia voimavaroja suunnataan uusien kuntien elinvoimaisuutta tukeviin ja elinkeinopolitiikkaa tehostaviin kohteisiin.
Kuntien taloustilanteen arvioidaan säilyvän ensi vuonna vielä hyvänä verotuottojen tason ja hallituksen merkittävien kuntapanostusten ansiosta. Toisaalta kuntien menot kasvavat huolestuttavan nopeaa tahtia. Tämän vuoksi tulevaisuuteen on varauduttava ja kunta- ja palvelurakenneuudistusta jatkettava määrätietoisesti.
Arvoisa puhemies,
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen budjettiesitykseen ja varsinkin sen talouskasvua, työllisyyttä ja kansalaisten ostovoimaa edistäviin ratkaisuihin. Tämä tuo tärkeitä verotuloja ja pitää kansantalouden rattaat pyörimässä niin haasteellisessa talouskasvun vaiheessa kuin pitemmälläkin aikavälillä. Tavoitteenamme on kehittää suomalaista yhteiskuntaa niin, että työnteko, opiskelu, yrittäminen ja eteenpäin pyrkiminen on entistäkin kannattavampaa.
Aihe: Uutisia
Pirkanmaan Sanomat 9/2008: Energiansaanti on elinehto
15.9.2008
Maailman energiavarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Suomikaan ei ole energiantuotannossa omavarainen huolimatta siitä, että energia on Suomen tärkeimpiä tuotannontekijöitä. Suomen energiansaanti perustuu pitkälti Venäjältä tuotavaan, suhteellisen edulliseen maakaasuun, öljyyn ja suoraan sähkönsiirtoon.
Sähkön nettotuonti oli vuonna 2007 12,6 TWh, ja se on kattanut viime vuosina 12-20 prosenttia sähkön kulutuksestamme. Erityisesti sähkönkulutushuippujen aikaan Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen Venäjän tuonnista. Öljyn maailmanmarkkinahintojen jatkuva nousu ja arabijohtoisen OPEC:n aseman vahvistuminen lisäävät riippuvuuttamme öljyntuottajamaista.
Venäjä toimii energiamarkkinoilla siten, että korkeista vientihinnoittelumahdollisuuksista huolimatta se sääntelee vientiä omasta kulutuksestaan riippuen. Syyt toimituskatkoksiin voivat olla myös poliittiset, kuten Ukrainan maakaasukriisissä vuosina 2005-2006.
Suomen teollisuus tarvitsee runsaasti kohtuuhintaista energiaa. Suomessa tehdään paperia 100 miljoonalle ja puutuotteita 50 miljoonalle ihmiselle. Ilman energiavaltaisen teollisuuden vientituloja Suomi ei voisi tarjota nykyisen kaltaista hyvinvointia kansalaisilleen.
Suuri energiantarve ei kuitenkaan oikeuta tuhlaamaan energiaa yhtään sen enempää kuin on tarpeellista. Päinvastoin energian hinta vaikuttaa suoraan tuotteiden ja välillisesti useimpien palveluiden hintaan. Esimerkiksi öljyn hinnassa tapahtuvat hinnanmuutokset kertautuvat Suomessa helposti enemmän kuin muualla, mikä nostaa kotimaista inflaatioriskiä.
Lähtökohdiltaan matalaenergiankulutukseen tähtäävää suunnittelua on kehitettävä sekä yhdyskuntarakenteessa, rakentamismääräyksissä, liikenteessä että teollisuudessa. Nykyinen hallitus onkin tarttunut toimeen laajentamalla energia-avustusten käytön kotitalousvähennyksen kautta koskemaan monia energiatehokkuutta parantavia korjaustöitä, esimerkiksi lämpöpumppujen asennuksia.
Pääasia on kuitenkin se, että tuontiriippuvuutta Venäjästä on vähennettävä.
Kokoomus esittääkin, että Suomeen tarvitaan mahdollisimman nopeasti vähintään 3400 MW tehokasta perusvoimaa nyt rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n lisäksi. Myös vanhat kivihiilivoimalat pitää tiukentuneiden päästövaatimusten vuoksi korvata muilla energiamuodoilla.
Uusiin energiatavoitteisiin pitää pyrkiä laajalla keinovalikoimalla ja myös hajautettua sähköntuotantoa tukemalla, mutta sen lisäksi kansallisen energiansaatavuuden nimissä tarvitaan kaksi uutta ydinvoimalaa.
Jos ostamme vastaavan energiamäärän Venäjältä, niin preferoimme heidän nykyiset ydinvoimalansa ja ympäristöturvallisuusnorminsa uusien kotimaisten vaihtoehtojen edelle. Samassa yhteydessä voimme heittää hyvästit kestävälle ja järkivihreälle kehitykselle.
Arto Satonen, kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Metsäteollisuuden varjostama viikko
12.9.2008
Eduskunnan ensimmäistä istuntoviikkoa hallitsi metsäteollisuuden saneeraussuunnitelmat. UPM:n ja StoraEnson päätökset eivät tulleet suurena yllätyksenä, mutta kovia ne olivat. Tuhansissa perheissä mietitään nyt mitä tehdään. Mistä löytyy uusi työ, jolle elämä rakennetaan.
Eduskunnassa saanerauspäätökset hallitsivat kyselytuntia, ja asiasta keskusteltiin myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Jälkimmäisessä päätettiin tehdä pikamatka Kajaaniin ja tutustua tilanteeseen paikan päällä. Tärkeintä nyt on tehdä henkilökohtainmen työllistymissuunnitelma kaikille irtisanomisuhan alla oleville ja pikaisesti käynnistää toimet, joilla korvaavia työpaikkoja voidaan rakennemuutospaikkakunnille voidaan houkutella.
Kyselytunnilla vasemmisto-oppositio yritti kaataa tilannetta hallituksen niskaan. Niiden väitteiden takana ei ole kuitenkaan villoja. Perimmäiset syyt ovat sellaisissa maailmanmarkkinoiden ja maailmantalouden muutoksissa, joille sen enempää hallitus kuin eduskuntakaan ei voi yhtään mitään.
Oli kuitenkin tärkeää, että hallitus nimesi välittömästi pahiten kärsineet alueet äkiliseksi rakennemuutosalueiksi ja siten erityistoimien piiriin. Valtion toimepitein ei turvata entisiä työpaikkoja, mutta edesautetaan uusia. Sen puolesta on tehtävä töitä, että mahdollisimman moni voisi siirtyä suoraan työstä työhön.
Valkeakoski sai rakennemuutosalueena vuoden jatkoajan, mutta tarvetta olisi pidemmäksikin aikaa.
Iloisempia asioita tapahtuu kotona Vammalassa. Siellä VaLePan vieraana on olympiamitalisteja vilisevä italialainen huippujoukkue Modena. Lentopallojuhlassa parhaimmillaan on sellainen tunnelma, että siellä maalliset murheet hetkeksi unohtuvat…
Aihe: Blogi
Kuntavaalit 26.10.2008
10.9.2008
Äänestämällä kuntavaaleissa vaikutat moniin ajankohtaisiin asioihin; terveyskeskuksesi lääkäripalveluihin, nuorisotiloihin, päivähoitopaikkoihin, vesijohtoverkoston laatuun, kotikirjastosi määrärahoihin, koulujen ruokahuoltoon, jatkokoulutuspaikkojen määrään, liikuntapaikkojen monipuolisuuteen, vanhuspalveluiden laajuuteen jne. Juuri niihin asioihin, jotka ovat osa jokapäiväistä elämääsi.
Katso tästä lisää kuntavaaleista
Helsingin Sanomien kunnallisvaaliblogi
Helsingin Sanomien Unto Hämäläisen kunnallisvaaliblogi
Aihe: Uutisia
Eduskunnan täysistunnot katsottavissa internetin kautta
10.9.2008
Eduskunta välittää nykyään täysistunnot istunnon alkamisajankohdasta päättymiseen saakka.
Kuvan ja äänen lisäksi lähetyksiin liitetään ajantasaiset tiedot muun muassa puhujasta, käsiteltävästä asiakohdasta sekä asiaan liittyvistä lisätiedoista.
Istuntoja voi seurata suorana osoitteessa www.eduskunta.fi/verkkolahetys
Katso tästä verkkolähetyksiä
Suorien lähetysten lisäksi istunnot ovat katseltavissa myös videoarkistosta.
Kaikki materiaalit ovat maksuttomasti käytössä.
Keskeisimmät täysistunnot, kuten suulliset kyselytunnit, välikysymyskeskustelut sekä valtiopäivien avajaiset televisioidaan suorana kuten nykyisinkin Yleisradion Oy:n (YLE) välittämänä.
Kuvan laatu ja yhteysnopeudet
Täysistuntojen verkkolähetysten kuvan laatu on 750 kbps. Tämäntasoinen kuvan laatu vaatii toimiakseen 1 Mbps:n yhteysnopeuden.
Verkkolähetysten seuraaminen edellyttää selaimen Adobe Flash plugin -ohjelman (9.0.115 (tai uudempi). Käyttöjärjestelmän tai selainympäristön osalta ei ole erityisiä (edellä mainittujen vaatimusten lisäksi) käyttörajoituksia tai suosituksia. Tekstin lopussa on esimerkkejä eri yhteensopivuusesimerkkejä, joilla palvelua on testattu onnistuneesti.
Voit käyttää palvelua minkä tahansa operaattorin liittymällä.
Yritysten tai yksityishenkilöiden tietoturvasuojaukset (palomuuriasetukset) voivat estää videoiden katselun. Voit selvittää käytössäsi olevia tietoturva-asetuksia tai ota yhteys atk-tukeen.
Palautteet ja kysymykset
Verkkolähetyksiin liittyen palautetta tai kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen palaute(@)eduskunta.fi. Puhelimitse lisätietoja voi kysyä numerosta (09) 4321.
Aihe: Eduskunnasta, Uutisia
Miksi ei muuteta oikeasti maalle ja pieniin kaupunkeihin?
9.9.2008
Helsingissä käydään nyt keskustelua siitä pitääkö rakentaa puutarhakylien metropolia vai panostaa rajanvarsilähiöihin. Vanhasen visio Espoon ja Nurmijärven mallista pääkaupunkiseudun uudeksi rakentamistavaksi ei ole saanut innostunutta vastaanottoa oikeasti helsinkiläisiltä poliitikoilta, jotka vannovat tiiviin rakentamisen ja nopeiden julkisten liikenneyhteyksien varaan.
Oma näkökulmani tähän asiaan on se perspektiivi, jolla asiaa tarkastelee pikkukaupunkista tuleva viikkotyöläinen. Kun vertaa Vammalan rivitaloasuntoa lähellä Kokemäenjoen rantapuistoa Meri-Hakan betonilähiön kaksioon, niin ihmetellä täytyy, miksi jälkimmäisen neliöhinta on lähes puolta kalliimpi. Sijainnilla on todellakin asunnon hinnassa merkitystä.
On itsestään selvää, että osa työtehtävistä on sellaisia, että ne vievät pääkaupunkiin. Niin on minullakin, ainakin toistaiseksi. On kuitenkin myös niitä töitä, joita olisi mahdollista tehdä kauempaa. Voisiko vaihtoehtona puutarhakylien metropolille tai betonilähiöille ollakin se, että muutettaisiin oikeasti maalle pieniin kaupunkeihin.
Isoissa valtioissa kaikki huipputeknologian yritykset eivät ole sijoittuneet suurimpaan kaupunkiin, vaan sijoittuvat paikkakunnille, jossa työntekijöillä on viihtyisä ja turvallinen elinympäristö. Muuttoliike ei enää kulje Kalliovuorilta Kaliforniaan, vaan päinvastoin.
Suhteessa pääkaupunkiseutuun pienessä kaupungissa asunnot ovat edullisia, työmatkat nopeita ja palvelut helposti saatavilla. Paikallisliikennettä ei voi kehua, mutta eipä sitä paljon tarvitsekaan, kun monet asiat hoituvat kävelymatkan päässä tai kätevästi omalla autolla. Riittää kun pääsee julkisella isolle kirkolle Helsinkiin ja maakunnan pääkaupunkiin, silloin kun on sinne asiaa.
Oopperaa ei ole ja kiekkopeleihinkin on matkaa. Harva niihin kuitenkaan niin usein menee, että asuinpaikkaa sen perusteella kannattaa valita. Mieluummin on muutaman kerran ruuhkassa jäähallin pihalla, kuin joka päivä länsiväylällä.
Korkeat hinnat Helsingin betonilähiöissä kertovat siitä, että ihmiset haluavat niissä edelleen asua. Samaan aikaan on kuitenkin tuhansia, jotka matkustavat joka viikonlopuksi ruuhka-Suomesta järven rannalle maaseudun rauhaan. Moni jäisi sinne myös töihin, jos töitä olisi tarjolla.
Etätyö lisääntyy, mutta sen lisäksi tarvitaan niitä ladunavaajia, jotka uskaltavat perustaa korkean osaamisen yrityksiä myös pieniin kaupunkeihin. Vaihtoehto betonilähiöille ei ole puutarhakylien metropoli, vaan pienten kaupunkien mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Aihe: Blogi