heinäkuu 2008
Budjetin veronalennukset tuovat tuloja työntekijöille
31.7.2008
Työn teko pitää palkita kaikilla tulotasoilla, ja siksi tuloveroa on perusteltua keventää läpi tulohaitarin. Toivoa sopii, että valtiovarainministeriö osuu oikeaan myös inflaatioennustuksessaan. Jos näin käy, niin käytettävissä olevat tulot kasvavat tuntuvasti ja antavat siten piristysruiskeen talouteen.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että pienipalkkaisen työn kannattavuus suhteessa sosiaaliturvaan kehittyy myönteisesti. Tätä on perinteisesti edesautettu ansiotulovähennystä korottamalla. Ongelmia on kuitenkin edelleen osa-aikatyön ja pätkätyön kannattavuudessa suhteessa sosiaaliturvaan. Osa-aikainenkin työ on aina kokopäivätyöttömyyttä parempi vaihtoehto, ja se pitäisi näkyä myös tulotasossa.
Kesän mielenkiintoisimpia keskustelujen aiheita oli kysymys työviikon pituudesta. Helsingin yliopiston tutkija Tommi Uschanov esitti Ranskan malliin vedoten, että Suomessakin olisi otettava käyttöön 35 tunnin työviikko. Tutkijalta tuskin on jäänyt huomaamatta se, että Ranskassakin 35 tunnin työviikosta pyritään eroon. Ylitöiden tekeminen tehdään verottomaksi, jotta ihmiset saataisiin tekemään työtä pidempään. Ranskassa on siis todettu, että he eivät voi pitää yllä elintasoaan 35 tunnin työviikolla ja siksi nyt kannustetaan tekemään pidempiä päiviä.
Suomen osalta työviikon lyhentäminen olisi potku omaan nilkkaan. Samaan aikaan kun työikäisen väestön määrä vähenee on täysin mahdotonta lyhentää työviikkoa, jos elintasosta ei haluta tinkiä. Päinvastoin huomio on kiinnitettävä siihen, miten voidaan kannustaa esimerkiksi opiskelijoita ja eläkkeellejääviä tekemään nykyistä enemmän töitä. Samoin nykyiset ylityötuntisäännökset voisivat olla joustavammat silloin, kun työntekijä haluaa tehdä enemmän töitä omasta aloitteestaan.
Työaikasäännökset ovat kaikkein tiukimmat rekkamiehillä. Ne ovat jo niin tiukat, että se on heikentänyt kiinnostusta alaa kohtaan. Kuinka moni haluaa jäädä 11 tunniksi notkumaan huoltoaseman pihaan tunnin päässä kotia vain siksi, että digipiirturin mukaan ajoaika on tullut täyteen. On selvää, että liikenneturvallisuuden nimissä ajamiselle on asetettava tietyt normit, mutta joustavuutta pitäisi olla ihmisen luonnollisen rytmin mukaan. Kuljettajien työ- ja lepoaikasäännöksissä on aika ottaa askel joustavuuteen päin. Se on sekä työntekijän, työnantajan, että lainsäädäntöä valvovan etu.
Aihe: Blogi
Politiikan kesä on ohi, puukauppaa ja työllistämistoimia
24.7.2008
Heinäkuussa Suomi on lomilla, niin ovat myös kansanedustajat. Kansanedustajan lomaa on kiertäminen erilaisissa kesätapahtumissa omassa maakunnassa. On markkinoita, kesäteatteria ja tietysti urheilutapahtumia. Viimeksi mainittuja on paljon ainakin minun kalenterissa, koska intohimoisena penkkiurhelijana haluan olla paikan päällä katsomassa mm. kotimaista jalkapalloa ja yleisurheilua.
Tähän heinäkuuhun mahtui myös vierailu Almedaleniin, johon Ruotsin politiikasta ja yhteiskunnallisesta keskustelusta kiinnostuneet kokoontuvat viikoksi tuhansittain. Tapahtumalla on 40-vuotiset perinteet, ja se näkyy. Keskusteluja on paljon, tunnelma kesäisen rento ja keskiaikainen Visbyn keskusta tarjoaa oivat puitteet. Erityisesti mieleen jäi se lähes tuhatpäinen yleisö, joka kuunteli innostuneesti pääministeri Fredrik Reinfeldtin puhetta. Ruotsissa ei tarvita ulkomaisia pop-, rock- tai jazz-tähtiä vetämään kansaa lehtereille, vaan siihen riittää huippupoliitikkokin. Aivan kuten meillä presidentinvaaleissa. Porin Suomi-areena on suomalainen sovellutus Almedalenista ja hyvin toimiva ratkaisu.
Nyt näyttää siltä, että kesälomat on politiikassa ohi. Metsäteollisuuden tilanne on hankala. Hallitus teki oman vastaantulonsa nopeasti ja tuntuvasti, nyt on pallo metsänomistajilla. Puuta on saatava liikkeelle, jotta lypsävä lehmä ei jää ilman rehua. Metsäteollisuuden seisokki vaikuttaisi koko maan talouteen.
Huolestuttavia uutisia tuli myös TeliaSonerasta, jossa saneeraukset jatkuvat. Toistaiseksi työmarkkinat ovat vetäneet niin hyvin (50 000 työpaikkaa nyt enemmän kuin vuosi sitten), että työttömäksi jääneet toimihenkilöt ovat nopeasti uudelleentyöllistyneet. Talouskasvun notkahtaessa tilanne voi olla kuitenkin toinen. Siksi työttömyysuhan alla oleville soneralaisille on kohdistettava yksilöllisiä työllistämistoimia.
Aihe: Blogi
Helsingin Sanomat 20.7.2008: Keskittäminen uhka seutukuntakeskuksille
22.7.2008
HS – Mielipide – 20.7.2008 – 3897 merkkiä – 1. painos
———————————————–
“Jos maan halutaan edelleen pysyvän laajalti asuttuna, on tietoisesti huomioitava seutukuntakeskusten näkökulma.”
Julkisen hallinnon organisoituminen uudella tavalla keskittää julkista palvelutarjontaa ja julkisen sektorin työpaikkoja maakuntakeskuksiin.
Keskittämisprosessi on niin voimakas, että se uhkaa näivettää maakuntien kakkos- ja kolmoskaupungit sekä niitä ympäröivän maaseudun.
Viime vuosien aikana on harvennettu käräjäoikeusverkkoa, siirrytty palo- ja pelastustoimessa maakunnallisiin yksiköihin, keskitetty poliisitoimi maakunnallisesti johdetuksi, määrätty väestöpohjaraja ammatilliselle koulutukselle, siirretty tehtäviä aluesairaaloista keskussairaaloihin, suurennettu työvoimatoimistoja ja supistettu ammattikorkeakoulutason opetusta maakuntakeskusten ulkopuolella.
Jokaiselle näistä on omat perustelunsa. Kaikille yhteiseksi perusteluksi sopii se, että työikäisen väestön määrän väheneminen vaatii valtion hallinnon tuottavuusohjelmaa ja muita julkisen hallinnon tehostamistoimia, jotta työvoimaa riittää jatkossa myös yksityiselle sektorille.
Huolestuttavaa on se, että tämän prosessin aikana ei ole kokonaisvaltaisesti mietitty, miten keskittäminen vaikuttaa niiden ihmisten elämään, jotka elävät maakuntakeskusten ulkopuolella.
Tyypillistä on, että lähes 10000 asukkaan kunnasta on yöllä ajettava kymmeniä kilometrejä lähimpään terveyskeskuksen tai sairaalan yöpäivystykseen. Poliisin uudistaessa toimintojaan uhataan ajaa alas pienempien poliisiasemien putkat, jolloin partiot kuljettavat humalaisia maakunnan reuna-alueilta maakuntakeskuksiin jättäen jälkeensä turvallisuustyhjiön. Sen seurauksia voi vain arvailla.
Onko tämä todella tehokas tapa tuottaa palveluita? Vähintä olisi se, että yhteispalvelupisteistä todella tehtäisiin totta ja keskitettäisiin niihin ihmisten arkielämän kannalta tärkeimmät julkiset palvelut.
Seutukuntakeskukset ovat vaikeassa tilanteessa. Osa niistä voi tukeutua työssäkäyntiin maakuntakeskuksessa ja päästä sitä kautta osaksi myönteistä kehitystä. Suurin osa joutuu kuitenkin selviytymään itse vanhenevan ja vähenevän väestön kanssa. Mitä enemmän välttämättömien peruspalveluiden osuus syö kunnan budjettia, sitä vähemmän on resursseja panostaa esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, jotka olisivat tärkeitä muuttoa harkitseville lapsiperheille.
Nykyaikaisen aluepoliitikan perusajatus on alueen omien vahvuuksien hyödyntäminen. Ammattillisen koulutuksen keskittämisvaatimukset ovat ristiriidassa tämän periaatteen kanssa. Juuri pienillä ammatillisilla oppilaitoksilla on parhaimmat edellytykset tehdä yhteistyötä oman alueensa yritysten kanssa ja räätälöidä sekä nuoriso- että aikuiskoulutusta paikallisten tarpeiden mukaan. Tämän yhteistyön tulokset ovat myös luettavissa työllisyysluvuista.
Alueellistaminen on yksi merkittävä keino tukea heikommin menestyvien alueiden kehitystä. Alueellistaminen ei ole tuonut apua seutukuntakeskuksille, koska 3200 henkilötyövuoden alueellistamispäätökset on lähes poikkeuksetta tehty maakuntakeskuksiin. Tässäkin on uudelleentarkastelun paikka. Jos joku virasto tai sen osa Helsingistä alueellistetaan, voisiko kohteena Rovaniemen sijasta olla Kemijärvi tai Hämeenlinnan sijasta Forssa?
Hallinnon ja palveluiden keskittäminen maakuntakeskuksiin on ollut vuosia kestäneen prosessin tulos, joka ei ole ollut riippuvainen poliittisista suhdanteista tai siitä, mitkä puolueet ovat hallituksessa.
Jos maan halutaan edelleen pysyvän laajalti asuttuna, on tietoisesti huomioitava seutukuntakeskusten näkökulma. Niiden palveluista on riippuvainen myös ympäröivä maaseutu.
1,8 miljoonaa suomalaista asuu maakuntakeskusten vaikutusalueen ulkopuolella ja myös heidän äänensä tulee kuulua päätöksenteossa.
ARTO SATONEN
kansanedustaja (kok)
eduskunnan seutukuntaverkoston puheenjohtaja
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Aamulehti 14.7.2008: Työn verotusta täytyy nyt keventää
22.7.2008
Aamulehti 14.07.2008, Mielipide, LUKIJAMIELIPIDE, sivu 18
———————————————–
Pitkää jatkunutta hyvää talouskehitystä maailmassa uhkaa energian, raaka-aineiden ja ruoan nopea hinnannousu. EU-maiden kilpailukyvylle lisähaasteen muodostavat yhteisesti sovitut tiukat päästökriteerit ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen kalliilla uusiutuvalla energialla.
Näihin haasteisiin Suomi joutuu vastaamaan pienenevällä työikäisellä väestöllä.
Työikäisen väestön eli 15-64-vuotiaiden määrä alenee Suomessa seuraavan vuosikymmenen ajan 10 000-15 000 hengellä vuosittain. Samaan aikaan väestön ikääntyessä erityisesti hoivapalveluiden tarve kasvaa.
Hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi on välttämätöntä, että tehtävien työtuntien määrä ei laske samassa suhteessa työikäisen väestön vähenemisen kanssa. Työvoiman vähenemistä ei voida korvata pelkästään työperäisellä maahanmuutolla, koska maahanmuuttoon sisältyy myös kustannuksia.
Työvoimapulaan voidaan vaikuttaa tehokkaimmin työn verotusta keventämällä ja uudistamalla sosiaaliturvaa niin, että opiskelijoita, työttömiä, töissä olevia ja eläkeläisiä kannustetaan tekemään nykyistä enemmän töitä. Eläkejärjestelmän uudistaminen siten, että viimeisistä työvuosista kertyy eläkkeeseen superkarttuma on jo nyt saanut monet valitsemaan työuransa jatkamisen aiempaa pidemmälle.
Opiskelijoiden vapaata tulorajaa nostettiin 30 prosentilla. Näin opiskelijat voivat tehdä enemmän työtä ilman, että työtulot leikkaavat opintotukea.
Tämä sama ajatus on sovellettavissa myös eläkeläisiin. Eläkeläiset ansaitsevat mahdollisuuden tehdä työtä siten, että se ei kiristä heidän eläketulostaan maksamaa veroa. Työtulot olisivat siten aidosti lisätuloa ja niitä voitaisiin verottaa vain lievästi esimerkiksi 10-20 prosentin lähdeverolla.
Pitkän talouskasvun aikana työttömyys on alentunut tuntuvasti. Pirkanmaallakin on kuntia, jossa työttömyysaste on jo alle neljän prosentin täystyöllisyytenä pidetyn rajan.
Työmarkkinoilla on kuitenkin turbulenssia. Valtaosa työttömiksi jääneistä työllistyy nopeasti uudelleen. Osalle uudelleen työllistyminen on kuitenkin mahdollista vain alan vaihdon tai ammatillisen osaamisen syventämisen kautta ja siksi tarjolla on oltava koulutusta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen nykyisen tasamallin sijaan kannustaisi nopeaan uudelleen työllistymiseen.
Työtä tekeville keskeinen motiivi lisätyön tekemiselle on raha. Työn verotuksen keventäminen tasaisesti kaikissa tuloluokissa lisää kaikkien työtätekevien työnteon kannattavuutta ja parantaa työmotivaatiota.
Yksilöllisesti tulisi työntekijän aloitteesta olla mahdollisuus tehdä myös nykyistä korkeampia ylityömääriä. Nykyisin voi täysin vapaasti tehdä kahta tai useampaa työtä, mutta parhaiten hallitsemaansa päätyötään vain tiukkojen ylityösäännösten puitteissa.
Työikäisen väestön väheneminen asettaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan todellisen haasteen eteen. Pienenevällä työvoimalla on sekä pärjättävä kansainvälisessä kilpailussa, että kyettävä tuottamaan kotimaassa laadukkaat hyvinvointipalvelut.
Työntekoa ja ahkeruutta on Suomessa arvostettu aina. Työn verotusta keventämällä työnteko ja ahkeruus palkitaan myös tilipussissa.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Sata-Häme Soi ja Vanhan kirjallisuuden päivät
2.7.2008
Ensimmäinen lomaviikko kului kulttuurin ja urheilun parissa. Ikaalisissa oli Sata-Häme Soi -tapahtuma ja Vammalassa Vanhan kirjallisuuden päivät. Niiden lisäksi tuli vielä pyörähdettyä Vesarannan kesäteatterissa. Sata Häme Soi ja Vanhan kirjallisuuden päivät ovat isoja valtakunnallisia tapahtumia, joilla molemmilla on vakikävijät ympäri maata vuodesta toiseen. Uusiakin oli tänä kesänä, sillä kävijätavoiteet ylittyivät molemmissa tapahtumissa.
Kirjapäivillä saatiin kuulla poliitikkoja Suomen huipulta, kun kuultiin sekä Sauli Niinistön että Paavo Lipposen näkemyksiä kirjallisuudesta. Molemmat esitykset olivat analyyttisiä, mutta toisin kuin Niinistö, Lipponen ei malttanut pysyä päivän poliittisen naljailun yläpuolella. Tällä kertaa lipposlaisen sanan säilän kohteeksi joutui erityisesti “väärä kuningas” Jarmo Korhonen. Siitä huolimatta Lipposen analyysi Sinuhe Egyptiläisen maailman ja nykyajan poliittisen päätöksenteon yhteneväisyyksistä ja eroista oli antoisaa kuultavaa.
Kulttuurin voimasta huolimatta tätä viikonloppua hallitsi jalkapallo. Loppuottelun odotus tuli läpi kaikista tiedotusvälineistä, ja miljoonat ihmiset ympäri Eurooppaa jännittivät jo pelkästään sitä, pystyykö Michael Ballack pelaamaan. Globalisaation yksi vaikutus on se, että me olemme myös kulttuurillisesti aikaisempaa lähempänä toisiamme. Täällä pohjolan perälläkin, Virtasen Biergartenissa Vammalan Varilassa, päästiin samaan tunnelmaan etelä, keski-ja itäeurooppalaisten kanssa. Kaikkialla seurattiin samaa ottelua.
Ja kuinka siinä sitten kävi. “Jalkapallo on peli, jossa 22 pelaajaa pelaa 90 minuuttia ja Saksa voittaa”, sanoi Gary Lineker aikoinaan harvinaisen oikeaan osuneessa analyysissään. Nyt on kuitenkin uusi aika ja Saksa ei voittanut. Espanjan voitto ei ollut vain jalkapallotaiturien voitto, vaan myös luovuuden voitto järjestelmällisyydestä. Ehkä siitä on jotain muutakin opittavaa.
Aihe: Blogi