helmikuu 2008
Miksi mukaan varapuheenjohtajakilpailuun?
26.2.2008
Parin viikon harkinnan jälkeen päädyin lähtemään kilpaan Kokoomuksen varapuheenjohtajuudesta keskäkuun puoluekokouksessa. Päätöstä tehdessä oli oikea paikka pysähtyä ja pohtia sitä, miksi poliittista vaikuttamista oikeastaan tekee ja miksi on yhä halua antaa enemmän rajallista aikaansa yhteisten asioiden hoitamiselle.
Olen aina halunnut vaikuttaa asioihin. Siksi liityin Kokomukseen jo 15-vuotiaana sekä toimin oppilaskunnan puheenjohtajana ylä-asteella ja lukiossa. Yhä edelleen halu vaikuttaa, saada aikaan asioita joita kokee oikeiksi, on se kannustin, joka antaa motivaation tehdä pitkää päivää eduskunnassa. Eduskunta on vaikuttamisen paikka. Asioihin vaikuttaminen on ainoa järkevä syy olla siellä töissä, vaikka iltapäivälehtiä lukemalla voisi joskus muuta luulla.
Ison puolueen varapuheenjohtajuus on myös vaikuttamisen paikka. Puoluejohdossa ja ministeriryhmässä käydään tärkeimmät asiat läpi jo valmisteluvaiheessa. Siellä linjataan asioita, jotka eivät ole tärkeitä vain puolueen, vaan myös suomalaisten arjen kannalta.
Liityin Kokoomuksen aikoinaan siksi, koska koin sen puolueeksi, joka puolustaa ahkerien ja aktiivisten ihmisten asiaa. Niin se on tehnyt ja tekee jatkossakin. Me olemme myös puolue, joka kantaa aidosti vastuuta Suomen menestymisestä maailmanlaajuisessa kilpailussa ja siten vastuuta myös suomalaisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista kestävästi sekä nyt, että tulevaisuudessa.
Kokoomus ei ole luokkapuolue, vaan aatteellinen puolue. Sen vuoksi olen kokenut sen yhtä lailla omakseni sekä toimiessani opettajana ja tutkijana kuin griliyrittäjänäkin. Niiden puolella olemme aina, jotka tekevät työnsä hyvin ja vastuullisesti, oli työ sitten mikä tahansa.
Poliittisessa vaikuttamisessa tärkeintä on omata laaja kontaktipinta. On tunnettava ja kuunneltava laajasti erilaisia ihmisiä. Ei vain eri alojen johtajia tai muuta eliittiä, vaan aivan tavallisia ihmisiä eri elämäntilanteissa. Pienen kaupungin kansanedustaja on tässä suhteessa etuoikeutettu. Kun mielletään oman alueensa edustajaksi yli poliittisten rajojen ja kun tunnetaan jo vuosien takaa, niin on helppo puhua arkipäivän ongelmista.
Samana viikonloppuna voi tavata poliisin, joka on huolissaan siitä miten voi jatkossa selviytyä työstään, kun eläkkeellejääneiden virkoja ei ole saatu täyttää. Yhtä lailla maanviljelijän, joka miettii jälleen laajennusinvestointia pärjätäkseen tilakoon kasvuun perustuvassa kilpailussa ehkä omankin terveyden uhalla, tai omaishoitajan, joka on joutumassa jättämään arkityönsä ja siten laskemaan oman tulotasonsa neljännekseen, koska haluaa kantaa huolta iäkkäästä äidistään.
Seurassa voi olla myös energianhintojen nousua pelkäävä pienyrittäjä tai työttömäksi jäänyt varastomies, jolle on tarjolla vain määräaikaista vuokratyötä.
Politiikko ei voi heitä kaikkia auttaa, mutta sekin auttaa, että tietää oikeasti missä tässä yhteiskunnassa mennään.
Kaikki puolueet miettivät keinoja, joilla jäsenet ja kannattajat voisivat entistä enemmän vaikuttaa omassa puoluessaan. On varmaan tarpeen luoda uusia keskustelukanavia ja foorumeita. Ne eivät kuitenkaan ole asian ydin.
Jo nyt on paljon väyliä, joilla äänestäjät tavoittavat edustajansa tai saavat viestinsä puolueiden tietoisuuteen. Avainasia on se, että kuulemisen sijasta on kuunneltava. Muutoksia on tehtäviä, jos ne ovat mahdollisia. Jos muutokset eivät ole mahdollisia, niin sekin on perusteluin kerrottava yhteyttä ottaneille.
Viime kädessä kyse on vastuunkannosta ja välittämisestä. Niistä kummastakaan emme saa tinkiä piiruakaan.
Aihe: Blogi
Miksi mukaan varapuheenjohtajakilpailuun?
26.2.2008
Miksi mukaan varapuheenjohtajakilpailuun?
Parin viikon harkinnan jälkeen päädyin lähtemään kilpaan Kokoomuksen varapuheenjohtajuudesta keskäkuun puoluekokouksessa. Päätöstä tehdessä oli oikea paikka pysähtyä ja pohtia sitä, miksi poliittista vaikuttamista oikeastaan tekee ja miksi on yhä halua antaa enemmän rajallista aikaansa yhteisten asioiden hoitamiselle.
Olen aina halunnut vaikuttaa asioihin. Siksi liityin Kokomukseen jo 15-vuotiaana sekä toimin oppilaskunnan puheenjohtajana ylä-asteella ja lukiossa. Yhä edelleen halu vaikuttaa, saada aikaan asioita joita kokee oikeiksi, on se kannustin, joka antaa motivaation tehdä pitkää päivää eduskunnassa. Eduskunta on vaikuttamisen paikka. Asioihin vaikuttaminen on ainoa järkevä syy olla siellä töissä, vaikka iltapäivälehtiä lukemalla voisi joskus muuta luulla.
Ison puolueen varapuheenjohtajuus on myös vaikuttamisen paikka. Puoluejohdossa ja ministeriryhmässä käydään tärkeimmät asiat läpi jo valmisteluvaiheessa. Siellä linjataan asioita, jotka eivät ole tärkeitä vain puolueen, vaan myös suomalaisten arjen kannalta.
Liityin Kokoomuksen aikoinaan siksi, koska koin sen puolueeksi, joka puolustaa ahkerien ja aktiivisten ihmisten asiaa. Niin se on tehnyt ja tekee jatkossakin. Me olemme myös puolue, joka kantaa aidosti vastuuta Suomen menestymisestä maailmanlaajuisessa kilpailussa ja siten vastuuta myös suomalaisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista kestävästi sekä nyt, että tulevaisuudessa.
Kokoomus ei ole luokkapuolue, vaan aatteellinen puolue. Sen vuoksi olen kokenut sen yhtä lailla omakseni sekä toimiessani opettajana ja tutkijana kuin griliyrittäjänäkin. Niiden puolella olemme aina, jotka tekevät työnsä hyvin ja vastuullisesti, oli työ sitten mikä tahansa.
Poliittisessa vaikuttamisessa tärkeintä on omata laaja kontaktipinta. On tunnettava ja kuunneltava laajasti erilaisia ihmisiä. Ei vain eri alojen johtajia tai muuta eliittiä, vaan aivan tavallisia ihmisiä eri elämäntilanteissa. Pienen kaupungin kansanedustaja on tässä suhteessa etuoikeutettu. Kun mielletään oman alueensa edustajaksi yli poliittisten rajojen ja kun tunnetaan jo vuosien takaa, niin on helppo puhua arkipäivän ongelmista.
Samana viikonloppuna voi tavata poliisin, joka on huolissaan siitä miten voi jatkossa selviytyä työstään, kun eläkkeellejääneiden virkoja ei ole saatu täyttää. Yhtä lailla maanviljelijän, joka miettii jälleen laajennusinvestointia pärjätäkseen tilakoon kasvuun perustuvassa kilpailussa ehkä omankin terveyden uhalla, tai omaishoitajan, joka on joutumassa jättämään arkityönsä ja siten laskemaan oman tulotasonsa neljännekseen, koska haluaa kantaa huolta iäkkäästä äidistään.
Seurassa voi olla myös energianhintojen nousua pelkäävä pienyrittäjä tai työttömäksi jäänyt varastomies, jolle on tarjolla vain määräaikaista vuokratyötä.
Politiikko ei voi heitä kaikkia auttaa, mutta sekin auttaa, että tietää oikeasti missä tässä yhteiskunnassa mennään.
Kaikki puolueet miettivät keinoja, joilla jäsenet ja kannattajat voisivat entistä enemmän vaikuttaa omassa puoluessaan. On varmaan tarpeen luoda uusia keskustelukanavia ja foorumeita. Ne eivät kuitenkaan ole asian ydin.
Jo nyt on paljon väyliä, joilla äänestäjät tavoittavat edustajansa tai saavat viestinsä puolueiden tietoisuuteen. Avainasia on se, että kuulemisen sijasta on kuunneltava. Muutoksia on tehtäviä, jos ne ovat mahdollisia. Jos muutokset eivät ole mahdollisia, niin sekin on perusteluin kerrottava yhteyttä ottaneille.
Viime kädessä kyse on vastuunkannosta ja välittämisestä. Niistä kummastakaan emme saa tinkiä piiruakaan.
Arto Satonen
–
Arto Satonen
Kansanedustaja (kok), työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja
MP, Chairperson of the Employment and Equality Committee
FIN-00102 EDUSKUNTA
gsm: +358 50 511 3110
fax: +358 9 432 2274
email: arto.satonen@eduskunta.fi
Rohkeutta yrittää, taitoa toteuttaa
http://www.satonen.fi/
Aihe: Uutisia
Aamulehti 23.2.2008: Uudistuksella yritetään tehdä työnteko kannattavaksi
24.2.2008
Sosiaaliturva. Sosiaaliturvan uudistamiskomitea on saanut työnsä käyntiin ja ensimmäisiä esityksiä siltä odotetaan syksyksi. Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistelevan komitean työ on erittäin haastava.
On tärkeää, että uusi hallitus on kunnolla tarttunut uudistusurakkaan tarkoituksenaan tehdä sosiaaliturvasta selkeämpi kokonaisuus.
Kansalaisilla tulee olla käsitys, mihin sosiaaliturvaan heillä on oikeus, eikä aidosti apua tarvitseva saa hukkua byrokratiaan. Selkeyttäminen parantaa tukien saajan asemaa ja lisää läpinäkyvyyttä.
Avaimet hyvinvoinnin ylläpitämiseen löytyvät työnteosta. Työn tekemisen pitää aina olla kannattavampaa kuin joutenolon.
Työikäisten ja -kykyisten suomalaisten osalta sosiaaliturva-uudistuksen keskeisin sisältö on kannustavuuden lisääminen. Sosiaaliturvan nykyrakenne ei aina suosi aktiivisuutta. Uudistuksessa tulo- ja kannustavuusloukut pitää purkaa.
Esimerkiksi työtulojen, verotuksen ja sosiaalitukien yhteensovitusta on parannettava niin, että lisätuloista jää aina myös jotain käteen. Samoin viivästyksiä tukien maksatuksissa on vähennettävä, jotta työttömät voivat ottaa vastaan myös määräaikaista työtä.
Päätöksiä sosiaalituista täytyy tehdä nykyistä nopeammin. Työttömyysturvan ja toimeentulotuen maksatusaikoja on lyhennettävä vaikka lain avulla. Järjestelmän on joustettava ihmisten ehdoilla eikä päinvastoin.
Sosiaaliturvauudistus tähtää myös köyhyyden vähentämiseen. Perusturvan on taattava ihmisarvoisen elämisen edellytykset niille, jotka eivät itse kykene pitämään itsestään huolta. Kyse on kokonaisvastuusta.
Esimerkiksi vammaisen asema ei parane siirtämisestä viranomaiselta toiselle, vaan palvelutarve on arvioitava kokonaisuutena.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä odottaa komitealta suurten linjojen lisäksi konkreettisia toimenpiteitä. Kotitalousvähennystä pitää kehittää, tämä on myös hallitusohjelmaan kirjattu. Esimerkiksi Kelan maksamat hoitotuet, kotitalousvähennys ja omaishoidon tuki voitaisiin yhdistää yhdeksi palvelupaketiksi. Tämä helpottaisi erityisesti seniorikansalaisten asemaa.
Paljon terveyspalveluita tarvitsevien kannalta on olennaista, että lääkekorvausten ja muiden terveydenhoitopalvelujen maksukatot ovat selkeitä. Niiden yhdenmukaistaminen helpottaisi esimerkiksi maksukattojen täyttymisen seurantaa. Yhtenäistämistä tarvitaan myös tulokäsitteisiin ja perhekäsitteisiin. Ne tulee eri tukimuodoissa yhdistää. Yhdistäminen helpottaisi etenkin lapsiperheitä.
Vahvistuvan sosiaaliturvan vastinpariksi sopii hyvin vastikkeellisuus. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi osallistumista työkykyä ylläpitävään toimintaan, mikä parantaa myös työllistymismahdollisuuksia. Tällaisiin toimiin voisi kuulua kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden ikärajan poistaminen. Näin yhä useampi pääsisi yksilöllisesti räätälöidyn työtoiminnan piiriin. Nuorten toimeentulotukiasiakkaiden kohdalla voitaisiin vastaavasti pohtia velvoitetta koulutukseen hakeutumisesta.
On ensiarvoisen tärkeää, että uudistuksessa otetaan huomioon ihmisten erilaiset tarpeet eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteissa.
Kansalaisten perusturvasta on huolehdittava ja aivan erityisesti on pidettävä huolta niistä, jotka eivät itse siihen kykene.
Työkykyiset ja työikäiset kansalaiset on saatettava koulutukseen tai työelämään sosiaaliturvan kannustavuutta ja vastikkeellisuutta kehittämällä.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Arto Satonen pyrkii Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi
21.2.2008
Liika keskittäminen ei ole missään järjestelmissä johtanut hyvään
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok) on tänään 21.2. ilmoittanut halustaan pyrkiä Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi.
Toisen kauden kansanedustaja Satonen toimii tällä hetkellä eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajuuden lisäksi aktiivisesti mm. maa- ja metsätalousvaliokunnassa sekä lukuisissa muissa luottamustehtävissä.
- Tavoitteeni on yleisesti ottaen isänmaallinen. Suomen kansantalouden kilpailukyvyn edellytyksistä ja työllisyydestä sekä riittävästä omavaraisuudesta maa- ja metsätaloudessa ja energian saatavuudesta on pidettävä huolta, Satonen toteaa.
Vammalasta kotoisin oleva Satonen on toiminut aiemmin yrittäjänä ja ammattikorkeakouluopettajana Pirkanmaalla.
- Suomi menestyy vain koulutukseen ja yrittäjyyteen panostamalla. Koulutusta on kuitenkin ohjattava entistä tarkemmin niille aloille, joilla on työpaikkoja tarjolla.
Näitä teemoja Satonen aikoo tuoda esille myös puoluejohdossa.
- Arvoihini liittyy kiinteästi myös toisista välittäminen, oikeudenmukaisuus ja ahkeruuden palkitseminen, sanoo Satonen, joka on profiloitunut eduskunnassa mm. omaishoitajien asiaa ajamalla.
Satosen mukaan on tärkeää katsoa palvelutuotannon kokonaisuutta käyttäjien näkökulmasta. Liika keskittäminen ei ole missään järjestelmissä johtanut hyvään. Tämä pätee esimerkiksi niin terveydenhuollossa kuin ammatillisessa koulutuksessakin.
Satosen varapuheenjohtajuudella on tunnustelujen mukaan laajaa kannatusta Pirkanmaan vaalipiirin lisäksi myös eri puolilla Suomea.
Lisätietoja:
Kansanedustaja: Arto Satonen, 050-5113110, arto.satonen@eduskunta.fi
Tiedotusvastaava: Johanna Raiskio, 040-7366809
Kansanedustajan avustaja: Tommi Uitti, 050-3309851, tommi.uitti@eduskunta.fi
Aihe: Uutisia
Häijää Rallissa
17.2.2008
Lauantai oli Sastamalan alueella merkittävä urheilupäivä. Neste Häijää Rallissa oli mukana yli 200 autoa ja väkeä kaikkineen pitkälti toista tuhatta. Kilpailu kasvoi merkittävästi aiotusta, kun vanhojen autojen historiikkikilpailu siirtyi myös pääkaupunkiseudulta Häijääseen. Talkoolaisia oli yli 300, siis valtava työ järjestäjiltä Kiikoisten AS:lta ja Vammalan UA:lta. Kaiken tapahtuman keskipisteenä oli tietysti Häijään Nesteen liikekeskuksen alue, jossa parkkipaikat oli tiukassa.
Oma roolini oli toimia tapahtumassa kilpailijoiden lähettäjänä, joka siis tarkoitti sitä,että kun auto oli lähtövalmiina ja paperit kunnossa,niin nostin lipun ylös ja toivotin onnea matkaan. Varsinaisesti katsottavaa oli tietysti itse erikoistaipaleilla. Perämaantien mutkaankin oli jo ajojen alukuvaiheessa tullut pitkälti toista sataa katsojaa. Rallilla on edelleen vahva asema suomalaisten sydämmissä. Jos Jyväskylän suurajot on Pohjoismaiden suurin urheilun yleisötapahtuma, niin Häijään ralli on ykköstapahtuma Sastamalassa.
VaLePan upea kotivoittojen sarja sai jatkoa illalla Sylväällä, kun neljän pisteen ottelussa Kempele kaatui vahvalla pelillä 3-0. Sylvää oli tämän kauden tapaan tupaten täynnä ja tunnelma sen mukainen. Kempele pystyi ajoittain haastamaan VaLePaa tosissaan, mutta pisteiden jäämisestä kotiin ei ollut epäselvyyttä.
Politiikan rintamalla lauantaipäivänä kohautti Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhosen lausunto,jossa hän arvosteli Jyri Häkämiehen ja Sari Sarkomaan toimintaa ministerinä ja viittasi jopa hallituskriisiin. Ensimmäisenä tuli mieleen se, että Korhonen onkin ollut viime aikoina yllättävän hiljaa.
Ja yleensä kun mies suun avaa, niin tulee täysin puuta heinää ja niin nytkin. Valtion omaisuudenhoitopolitiikan linjauksista on aivan turha syyttää Häkämiestä, joka on ollut täysin samoilla linjoilla Vanhasen kanssa. KEPU:n olisi hyvä oppia, että hallitusyhteistyössä ei riitä vain se, että pääministeri kantaa vastuuta. Myös hallituspuolueen puoluesihteerin olisi syytä jättää pölhöpopulismi pienemmille tekijöille tai sitten on itse astunut liian suuriin saappaisiin.
Aihe: Blogi
Alueviesti 13.2.2008: Aluesairaalaa puolustettava
14.2.2008
Vammalassa ollaan syystäkin huolissaan niistä kaavailuista, joiden mukaan leikaussali ja synnytys siirrettäisin Vammalan aluesairaalasta TAYSin hoidettavaksi. Tämä kaavailu kuuluu yhtenä vaihtoehtona sairaanhoitopiirissä virkamiestyönä tehtyyn raporttiin. Matka ajatuksen heitosta päätöksentekoon on onneksi pitkä, mutta siitä huolimatta asiaan on reagoitava jo nyt.
Vammalan aluesairaalassa syntyi viime vuonna 541 lasta, joka on kaikkien aikojen ennätys. Nykyisellä kapasiteetilla tämän toiminnan siirtäminen Tampereelle ei edes onnistuisi ilman sinne tehtäviä lisäinvestointeja. Myös leikkaustoiminnan puitteet ovat Vammalassa hyvät. Käyttöikää ilman merkittäviä investointeja on vielä jäljellä 15-20 vuotta. Leikkaustoiminta ja synnytys toimivat myös synergisesti yhdessä.
Leikkaustoiminnan osalta kilpailu on kovaa, koska aluesairaaloiden ja keskussairaalan lisäksi samoilla markkinoilla toimii lukuisa joukko yksityisiä yrityksiä. Avainasia kilpailussa on ammattitaitoisen henkilökunnan saanti. Vammalassa on ollut aika ajoin lääkäripulaa, kuten lähes kaikkialla. Osa lääkäreistä ja hoitohenkilökunta on vahvasti sitoutunut Vammalaan ja on vuosikausia tehnyt laadukasta työtä. Esim. synnytysosasto on saanut valtakunnallisia palkintoja.
Pirkanmaalla toimii Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lisäksi aluesairaala Vammalassa ja Valkeakoskella, sekä erikoissairaanhoitoa antava terveydenhoitoalue Mäntässä. Hajauttamisen idea on aikoinaan ollut se, että ihmisille voidaan tarjota hoitoa lähellä kotia. Tämä tarve ei ole mitenkään muuttunut. Päin vastoin esimerkiksi päivystyksessä oman sairaalan asema on korostunut, koska Tampereen päivystys on selvästi ruuhkautunut.
Terveydenhuolto on iso toimija koko yhteiskunnassa. Väestön ikääntyessä terveydenhuollon tarve kasvaa koko ajan, samoin laatu -ja tuottavuusvaatimukset. Tuottavuuden edistäminen on kirjattu myös viimeiseen työehtosopimukseen. Avainkysymys on nyt kuitenkin se, miten tuottavutta aiotaan lisätä. On erikoista, jos toimintojen keskittäminen yhteen pisteeseen olisi ainoa vastaus tähän. Kaiken keskittäminen vain Tampereelle olisi myös varsin erikoista työnjakoa Pirkanmaan sisällä.
Monet tuottavuutta parantavat asiat löytyvät arkityön tekemisestä uudella tavalla. Näitä toimintatavan muutoksia on aluesairaaloissa tehty jo vuosia ja se työ jatkuu aina. Tärkeintä on kuulla niitä ihmisiä, jotka käytännön työtä tekevät.
Aluesairaalaa on Vammalan seudulla puolustettava. Sieltä saamme läheltä ja laadukkaasti erikoissairaanhoidon palveluita. Kyse on myös kymmenistä ja välillisesti sadoista työpaikoista. Huhut alasajolta on katkaistava heti, jotta työvoiman saatavuus ei kärsi. Terveydenhuollossa töitä riittää jatkossakin niille yksiköille, joilla on osaavia työntekijöitä. Kyse on sekä työpaikan, että paikkakunnan houkuttelevuudesta. Uuden Sastamalan ja aluesairaalan onkin yhdessä etsittävä keinoja osaavan työvoiman takaamiseksi. Sen jälkeen kaikki muu on vain edunvalvontaa.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Satonen Häijään rallissa lauantaina 16.2.
12.2.2008
Satonen Häijään rallin suojelijana ja tavattavissa tänä lauantaina 16.2.
Häijään ralli -lehti (PDF)
Aihe: Uutisia
Satonen maanpuolustuskurssilta takaisin eduskuntaan keskiviikkona
11.2.2008
Viimeiset kolme viikkoa olen ollut puolustusvoimien maanpuolustuskurssilla. Kurssi päättyy tämän viikon keskiviikkona 13.2. Maanpuolustuskurssilla on arvostettu maine, eikä syyttä. Kurssi käsittelee hyvin monipuolisesti ja maan parhaiden asiantuntijoiden kertomana suomalaisen yhteiskunnan nykytilaa ja varautumisestamme kriisitilanteisiin.
3,5-viikkoisella kurssilla päivät kestivät välillä aamukahdeksasta iltakahdeksaan, joten muuhun työntekoon on tullut väkisinkin katkos. Moni kurssin käynyt on sanonut, että kurssille kannattaa antaa aikaa. Mitä enemmän on mukana, sitä enemmän myös saa. Uusia asioita ei opi vain opettajilta vaan myös toisilta kurssilaisilta. Mukana kun on osaavaa väkeä yhteiskunnan eri aloilta. Myös kansanedustaja tarvitsee jatkuvaa koulutusta ja uuden oppimista.
Aihe: Eduskunnasta, Uutisia
Kansalaisen leipä kaventuu Minskin diktatuurissa
11.2.2008
Minun viikonloppuni käynnistyi vierailulla Pinsiön majoille Hämeenkyröön Sasiin. Siellä metsän siimeksessä nykyaikaisissa kokoustiloissa puhuttiin politiikkaa Isoilla Kirjaimilla. Paikalla oli DEMYC:in eli Kokoomuksen nuorten liiton sisarusjärjestöjen johtajia ympäri Eurooppaa. Väkeä oli siis eri puolilta Eurooppaa, mutta heitä kaikki yhdisti usko demokratiaan, markkinatalouteen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön.
Olin mukana Valko-Venäjä -illassa. DEMYC:in väkeä kävi Valko-Venäjällä tutustumassa Lukashenkoa vastustavien demokraattien tilanteeseen, josta myös esitettiin kokouksessa puolalaisten kuvaama dokumentti. Demokratian, markkinatalouden ja eurooppalaisuuden puolustaminen on Valko-Venäjällä riskialtista hommaa.
Monet keskeiset oppositiopuolueiden ja nuorisojärjestöjen johtajat ovat parasta aikaa pidätettyjä. Esimerkiksi lentolehtisten levittäminen voi johtaa kahden vuoden vankeuteen. Kaikkeen kokoontumiseen tarvitaan presidentin lupa ja mielenosoituksia kukistetaan mellakkapoliisin voimin. 90 prosenttia maan taloudesta on presidenttijohtoista ja esimerkiksi pienyrittäjät saavat palkata avukseen vain omia sukulaisiaan.
Tämä kaikki ei tapahdu Afrikassa tai Etelä-Amerikassa, vaan linnunteitse lähimmillään n. 500 kilometrin päässä Suomesta sijaitsevassa valtiossa (kiitos korjauksesta Kyösti!). Lisäksi voi havainnoillistaa, että Minsk on Helsingistä mitattuna fyysisesti lähempänä kuin Suomen pohjoisin kunta Utsjoki. Kokouksessa oltiin hyvin yhtä mieltä siitä, että Euroopan Unioni ei voi katsoa sivusta, kun ihmisoikeuksia poljetaan sen naapurissa. Suomellakin on ETYJ-puheenjohtajamaana velvollisuus toimia aktiivisesti.
Aika ajoin on hyvä saada tuntumaa siihen, minkälaista elämää diktaattorin johtamissa maissa eletään. Niiden rinnalla meidän ajankohtaiset ongelmamme vaikuttavat kovin pieniltä. On kuitenkin muistettava, että talouden toimivuus ja kansalaisten hyvinvointi ovat perusedellytys yhteiskuntarauhan säilymiselle. Valko-Venäjä opettaa meille myös sen, että ilman demokratiaa ei ole mitään muutakaan. Diktatuuri johtaa myös leivän kapenemiseen tavalliselta kansalaiselta.
Aihe: Blogi
Aamulehti 6.2.2008: Liikenteen toimivuudesta huolehdittava
7.2.2008
Huonosti suunnitellut liikenneratkaisut aiheuttavat ympäristöongelmia ja vähentävät asumisen ja elämisen arvoa. Ohikulkuliikenne olisikin kirjoittajan mukaan saatava pois kaupunkien keskustoista.
Liikenteessä on monia haasteita. Kasvavien kaupunkiseutujen ruuhkautuessa yhä pahemmin on huolehdittava liikenteen sujuvuudesta, joukkoliikenteen kehittämisestä ja elinkeinoelämän kilpailukyvystä. Samanaikaisesti laaja tieverkko maakunnissa vaatii ylläpitoinvestointeja ja satsauksia arkiliikenteen turvallisuuteen.
Taajamissa huonosti suunnitellut liikenneratkaisut aiheuttavat ympäristöongelmia, erityisesti hiukkaspäästöjä. Samoin ne vähentävät asumisen ja elämisen arvoa. Siksi erityisesti transito- ja ohikulkuliikenne olisi saatava pois kaupunkien ja taajamien keskustoista, mikä vaatii väyläinvestointeja. Lisäksi tavarankuljetusta tehostavien logistiikkaratkaisujen aika on nyt.
Tampereen seutuun tämä pätee erityisesti, koska Tampere on Suomen pääteiden ja -ratojen solmu. Tiehallinnon ennusteiden mukaan tieliikenne kasvaa vähintään 30 % tällä vesistön tiukasti rajaamalla alueellamme vuoteen 2020 mennessä, ja lisäys on suurinta henkilöautoilla tehtävissä matkoissa Tampereen seudun sisällä. Myös työmatka- ja asiointiliikenne koko Pirkanmaalta Tampereen lähikuntiin kasvaa nopeasti. Esimerkiksi jo pelkästään Ideapark on lisännyt liikennettä noin 3 000-5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. On siis aika toimia, jotta ruuhkat alueellamme eivät kasva pääkaupunkiluokkaan.
Läntinen ohikulkutien valmistuessa tämän vuoden loppuun mennessä, Pirkanmaan merkittävimmät suunnitellut väylähankkeet ovat valtatie 3:n kehittäminen, ensi vaiheessa Hämeenkyrön ohitus, sekä Kekkosentien tunneli, joka tarvitsee toteutuakseen vain kolmasosan rahoituksesta valtion kassasta.
Kekkosentien tunneli on moderni hanke, jolla saadaan runsaasti asuntoja ydinkeskustaan. Se on siten perusteltavissa myös ympäristönäkökulmasta. Valtatie 9:n eli Tampere-Orivesi -välin nykyaikaistaminen odottaa lisäksi toteutusvuoroaan. Investointitarpeita on myös Poriin, Raumalle ja Turkuun suuntautuvilla väylillä.
Ykköskehätiet on saatava kuntoon, jotta voidaan siirtyä kakkoskehätien suunnitteluun Kangasalan ja Pirkkalan suuntaan.
Ylipäätään Pirkanmaan nopea kasvu asettaa kovia paineita sekä Tampereen seutukunnan sisäisten liikenneväylien että Tampereelta maakuntaan lähtevien väylien tason parantamiseen.
Helsinki-Vantaan lentokentän nopea kasvu tulee jatkossa siirtämään erityisesti rahtiliikennettä muille kentille. Tampere-Pirkkalalla on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä merkittäväksi logistiikkakeskukseksi. Yhteydet kaikkiin suomalaisiin satamiin ovat hyvät. Suorat rahti- ja matkustajalentoyhteydet Eurooppaan ovat kilpailuvaltti yritysten sijoittumispäätöksiä tehtäessä. Nopea yhteys Pietariin joko junalla tai lentäen on myös jatkossa välttämätön.
Pääkaupunkiseudulla liikenneruuhkat ovat jo päätyneet ruuhkamaksujen selvittämiseen. Yhä useampi pääkaupunkiseudulla asuva etsii uusia mahdollisuuksia. Pirkanmaa on monissa kyselyissä valittu Suomen halutuimmaksi asuinpaikaksi. Meillä on siten kaikki edellytykset kasvaa nopeasti, kun vaan kykenemme huolehtimaan oman liikenteemme toimivuudesta ja asumisviihtyvyydestä.
Liikenteen osalta kyse on mittavista investoinneista, jotka edellyttävät Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan elinkeinoelämän ja Pirkanmaan kansanedustajien yhteistyötä ja väsymätöntä lobbausta vuosien ajan. Meillä on nyt tilaisuutemme, ja se on käytettävä.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia