tammikuu 2008
Alueviesti: Veden puhtaus otettava vakavasti
30.1.2008
Nokian vesikriisi on jälleen kerran osoittanut sen kuinka haavoittuva on nykyaikaiseen teknologiaan perustuva yhteiskunta. Osassa Nokiaa vesi tuli hetkessä sekä juoma- että käyttökelvottomaksi. Seurauksena oli yli 1000 ihmisen sairastuminen ja monia haittavaikutuksia likaisella alueella asuville ihmisille.
Toivoa sopii, että Nokian vesikriisi laukeaa tehokloorauksen myötä ja vähitellen voidaan jatkaa normaalia elämää. Sitä toivovat asukkaiden ohella nokialaiset yrittäjät, joille vesikriisi on aiheuttanut mittavia tappioita. Osa tappioista on suoraan seurausta likaisesta vedestä.
Osa tappioista ovat tietämättömyyden tai pelkojen seurausta. Hyvä esimerkki tästä on puhtaalla puolella oleva kylpylähotelli Eden, jonka vedessä ei ole ollut missään vaiheessa ongelmia, mutta myynti on silti romahtanut.
Nokian vesikriisi tulee varmasti vaikuttamaan myös keskusteluun Tampereen keskusjätevedenpuhdistamon ja varsinkin sen poistoputken paikasta. Esillä on ollut keskuspuhdistamon sijoittaminen Nokialle ja poistoputken sijoittaminen Kokemäen jokeen Vammalan yläpuolelle.
Keskusjätevedenpuhdistamon idea on korvata nykyisten puhdistamojen investoinnit yhdellä suurella laitoksella. Laitos on varmasti viimeistä tekniikkaa, mutta keskittäminen tuo silti mukanaan riskejä. Vaihtoehto keskuspuhdistamolle olisi nykyisten laitosten remontointi ja siten riskin hajauttaminen tai poistoputken vieminen mereen asti.
Aiemmin nämä keskusjätepuhdistamon vaihtoehdot on todettu liian kalliiksi. Kyse on kuitenkin siitä, miten lasketaan. Nokian vesikriisin myötä myös mahdolliset riskit ihmisille ja elinkeinoelämälle on otettava uudella tavalla huomioon. Keskusjätepuhdistamon mahdollisesta rakentamisesta tulee siten vielä kova keskustelu. Myös muut vaihtoehdot on arvioitava tasavertaisesti ja asukkaille on annettava perusteellista tietoa.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Nettipokeri keskusteluttaa
22.1.2008
Nettipokeri keskusteluttaa.
Olen itsekin kirjoittanut aiheesta blogiini otsikolla Vastuunkantoa itsestään
ps. Oma mielipiteeni on edelleen sama, eli kaikkia pelaajia ei tulisi ongelmapelaajaryhmän takia rangaista.
Lisäksi kannatan kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin näkemyksiä eli RAY voisi perustaa oman nettipokerin, johon ainakin osa pelaajista suuntautuisi.
Palaan asiaan, kun on lisää kommentoitavaa.
Tervetuloa keskustelemaan!
Aihe: Uutisia
Vapaa-aikaa, lentopallobuumia…
21.1.2008
Minulle tapa irtaantua politiikasta on mennä katsomaan urheilua. Vammalalaisessa lentopalloilussa eletään vahvaa uuden tulemisen aikaa. Sylvää suorastaan pullistelee kansaa pelistä toiseen. Viimeksi VaLePa kaatoi 700 silmäparin edessä Isku-Veikot 3-0 ja reilua viikkoa aiemmin Isku-Volleyn 800 katsojan edessä 3-1. Ilahduttavasti myös Aamulehti noteerasi meidän buumin maanantain lehdessään.
VaLePa on Vammalassa koko kansan juttu ja siihen ei Sastamala vaikuta mitään. Nimi säilyy entisellään ja mitalikantaan tehdään paluuta tosissaan. Ilahduttavinta on kuitenkin se, että lentopallobuumi näkyy myös junioreissa. Pieniä poikia ja tyttöjä VaLePan paidassa vilisee ympäri Sylvään salia. Kaikki viittaa siihen, että lentopalloa pelataan Vammalassa huipputasolla pitkään.
Aihe: Blogi
Puoluedemokratiasta ja jäsenäänestyksistä
21.1.2008
Erkki Tuomiojan käynnistämä keskustelu puolueen puheenjohtajan valitsemisesta jäsenäänestyksellä on mielenkiintoinen ajatus demokratian toteutumisen näkökulmasta. Tuomiojan motiivien osalta on helppo yhtyä Pirkanmaan demarien keulamiehen Risto Koiviston näkemykseen siitä, että kyse on puhtaasti oman puheenjohtajakampanjan edistämisestä.
Jäsenäänestys puheenjohtajan valitsemismuotona tekee kuitenkin vahvaa tuloaan politiikkaan. Iso-Britannian konservatiivit menivät jo sille tielle päästäkseen eroon pitkästä opposition ikeestä. Hyvin todennäköistä on, että lähivuosina myös Suomen poliittisissa puolueissa mennään tähän suuntaan.
Jäsenäänestys on puolueille hyvä keino jäsenhankintaan. Varmasti on niitä, jotka haluavat isoissa puolueissa vaikuttaa pääministeriehdokkaan valintaan ja ovat siitä myös valmiita jäsenmaksun verran maksamaan. Puoluedemokratia siis lisääntyy ja puolueen tulot kasvavat.
Päällisin puolin näyttäisi siis olevan kyse erinomaisesta järjestelmästä. Miksi siihen ei ole sitten jo menty? Onko kyse siitä, että puolue-eliitti haluaa kaikin tavoin pitää kiinni vallastaan? Näinkin voi olla, ainakin demarileirissä, jossa jo puoluekokousedustajaksi pääseminen edellyttää käytännössä pitkää polittista uraa.
Jäsenäänestysasia on kuitenkin syvällisempi. Silloin kun puheenjohtajan valinta siirretään paikallisyhdistysten puheenjohtajilta rivijäsenille, niin samalla annetaan iso osa vallasta median käsiin. Puheenjohtajakandidaattien ei kannata enää kiertää puoluetilaisuuksia, vaan yrittää kaikin keinoin päästä politiikan toimittajien juttuihin, television hupiohjelmiin ja iltapäivälehtiin.
Kun rivijäsenet äänestävät, niin vain henkilö, jonka rivijäsenet tuntevat voi voittaa. Ne, jotka ovat jo valmiiksi julkkiksia lähtevät eturivistä ja muut takamatkalta. Hyvä kysymys on kuinka moni nykyisistä puoluejohtajista olisi aikoinaan tullut valituksi, jos valinta olisi tehty jäsenäänestyksellä. Menemällä jäsenäänestykseen me emme saa vain uutta vaalitapaa, vaan myös toisenlaiset johtajat. Olisiko maltti sittenkin valttia?
ps. SDP:n jäsenistö pyrkii nettiadressilla saamaan jäsenäänestyksen mahdolliseksi: http://www.jasenaanestys.org/
Aihe: Blogi
Aamulehti 20.1.2008: Puun saatavuutta ei saa vaarantaa
21.1.2008
Periaatteessa metsän vuotuinen kasvu mahdollistaa sekä tuontipuun korvaamisen että lisäsuojelun. Käytännössä kaikkea kasvua ei kuitenkaan voida hyödyntää, arvioi kirjoittaja.
Suojeluohjelma. Ympäristöministeriön asettama valmistelutyöryhmä esittää metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metson jatkoa vuosille 2008-2016. Työryhmän esityksen mukaan metsien suojeluun käytettäisiin vuosittain yli 50 miljoonaa euroa veronmaksajan rahaa.
Hallitus käsittelee asiaa kevään aikana. Päätöstä tehdessä on pantava painoa myös kotimaisen puun saatavuudelle ja sen työllisyysvaikutuksille. Emme saa suojella itseämme vararikkoon.
Metso-ohjelmassa hyvää on se, että yksityisten maanomistajien osalta suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen. Suojeluun metsämaansa antavalle maanomistajalle kuuluu asianmukainen korvaus. Suojelu kannattaa kohdentaa kuitenkin vain luontoarvoltaan kaikkein tärkeimpiin kohteisiin.
Täydentävänä keinona talousmetsien luonnonhoito on keskeinen ja kustannustehokas menetelmä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisessa.
Metso 2 tavoittelee suojeltujen metsien määrän tuplaamista Etelä-Suomessa, millä on jo vaikutuksia puun saatavuuteen. Lapissa pitkälle viedyt suojelupäätökset ja niiden aiheuttama puun saatavuusongelma on yksi syy siihen, miksi Kemijärven sellutehdasta uhkaa alasajo. Etelä-Suomessa on suojelussa käytettävä malttia ja viileää harkintaa, jotta omat metsäsektorin työpaikkamme eivät vaarantuisi.
On huomattava, että metsäsektori on Suomelle suuri mahdollisuus myös tulevaisuudessa. Jotta Suomi voi täyttää EU:n vaatimukset uusiutuvan energian käytön lisäämisestä, on meidän sijoitettava vesi- ja tuulivoiman ohella myös metsistä saatavan energian hyödyntämiseen.
Pelkästään tullimuurin taakse jäävän venäläisen puun korvaaminen kotimaisella puulla tarkoittaisi vuosittain kymmenen miljoonan kuution lisähakkuita.
Se merkitsisi myös miljardin lisäystä kansantuloon ja antaisi työtä 6 000 uudelle suomalaiselle vuosittain.
Mikään muu ei voi tuoda vastaavaa lisäystä maaseudun työpaikkoihin.
Venäläisen puun korvaaminen kotimaisella ei ole mahdollista ilman sijoituksia yksityisteihin ja muihin vähäliikenteisiin teihin, Kemeraan ja metsäalan ammattilaisten lisäkouluttamiseen. Hallitus lisää rahoitusta näille sektoreille vuoden 2008 budjetissa. Lisätarve on kuitenkin edelleen olemassa.
Periaatteessa metsän vuotuinen kasvu mahdollistaa sekä tuontipuun korvaamisen että lisäsuojelun. Käytännössä kaikkea kasvua ei kuitenkaan voida hyödyntää, joten Metso 2 -ohjelman mukainen laaja lisäsuojelu väistämättä vaikuttaisi puun tosiasialliseen saatavuuteen ja puun hintaan.
Metsäteollisuuden uudelleenjärjestelyt eivät poista sitä tosiseikkaa, että yhä edelleen metsäsektori on tärkeä vientiala, josta saavat suoraan ja välillisesti leipänsä kymmenet tuhannet suomalaiset.
Irtisanomisten ohella alan sisällä palkataan koko ajan uutta väkeä sekä eläkkeelle jäävien tilalle että erityisesti moniin pitkälle erikoistuneisiin pienyrityksiin. Suomen metsäklusteri on osaamiseltaan maailman huippuluokkaa ja oikein organisoituna taloutemme kivijalka tulevaisuudessakin.
EU:n taholta tulevat vaatimukset uusiutuvan energian käytön lisäämisestä ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisestä merkitsevät tuntuvaa lisälaskua meille kaikille suomalaisille. Ne on hyväksyttävä osuutenamme taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Metsien suojelun vauhdista voimme sen sijaan pitkälti itsenäisesti päättää.
Nykyisessä metsäteollisuuden kansainvälisessä kilpailutilanteessa onkin syytä ottaa aikalisä ja toteuttaa Metso 2 -ohjelma pienemmällä volyymillä. Osa suojeluun esitetyistä rahoista on viisaampaa suunnata metsäsektorin puun saatavuuden ja siten alan työpaikkojen turvaamiseen.
Arto Satonen
työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Vastuunkantoa itsestään
17.1.2008
Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistelussa lakiesitys tappiotakuusta nettipokerissa hävinneille. Kyse on siis siitä, että nettipokerissa hävinnyt pelaaja voisi ulkoistaa vastuun tappioistaan muille, siis nettipokerifirmalle, luottokorttiyhtiölle tai pelissä voittaneelle toiselle pelaajalle.
Yhtä erikoinen kuin esitys itsessään ovat myös sen perustelut. Hesarin artikkelin mukaan oikeus peritä tappioita takaisin olisi mm. henkilöllä, joka on kotisohvallaan humalassa hävinnyt pokerimatseja. Näinkö todella yksilön vastuu toimii? Haluammeko antaa nuorille mallin, jonka mukaan uhkapelejä voi huoletta pelata vaikka kännissä ja siirtää sitten tappiot jälkikäteen muiden maksettavaksi.
Uhkapeli on toki Suomessa ongelma ja peliriipuvaisten määräksi arvioidaan jopa 40 000. Sen vuoksi on perusteltua esimerkiksi nostaa kaikkien uhkapelin ikäraja 18 vuoteen, kuten työryhmä esittää.
Aikuisilta voidaan edellyttää sekä pelissä, että muutenkin elämässä vastuunkantoa itsestään. Kaikki eivät siihen pysty, mutta sitä asiaa ei ratkaista antamalla tehdyt töppäykset anteeksi jälkikäteen. Tiedän niitäkin, jotka ovat nettipokerissa hävinneet ja katkerasti tappioitaan maksaneet. Monet heistä ovat myös oppineet pysyä poissa pelin äärestä.
Yksi vaihtoehto nettipokeriasian ratkaisemiseksi olisi RAY:n hallinnoima kotimainen nettipokeri. Se olisi ulkomaisia paremmin valvottavissa ja pelin pyörittäjän tuotto jäisi hyödyttämään tärkeitä sosiaali- ja terveydenhoidon kohteita kotimaassa.
Työryhmä tavoittelee esityksellään nettipokeripelaamisen lopettamista, mutta kieltolaki on yleensä johtaa vain lain kiertämisen ja rikollisuuden lisääntymiseen.
Sille tielle tuskin kannattaa lähteä. Siltä minusta tuntuu, vaikka en ole koskaan nettipokeria pelannut, enkä aiokaan pelata.
Pokerikeskustelua mm. seuraavilla sivuilla:
http://www.pokerisivut.com/keskustelualue/
http://pokerifoorumi.fi/index.php?option=com_smf&Itemid=29
ps. Kiitoksia kommenteista! Asia on edelleen ministeriössä valmisteilla ja todennäköistä on, ettei se tule sellaisenaan hallituksen esitykseksi. Oma mielipiteeni on kuitenkin edelleen sama, eli kaikkia pelaajia ei tulisi ongelmapelaajaryhmän takia rangaista. Palaan asiaan, kun on lisää kommentoitavaa.
Aihe: Blogi
Omistajia ja politiikkaa
14.1.2008
Aika ajoin aamun lehti tarjoaa pysäyttäviä lukuelämyksiä. Lauantain Aamulehden kakkossivun kolumni “Omistajia ja politiikkaa” paalutti kerralla kuntoon demarien vaatimukset valtion omistajaohjauksesta. (linkki juttuun AL:n maksulliseen arkistoon)
Huoviala muistutti osuvasti punapääoman romahtamisesta 90-luvun alussa. Huoviala kysyy oliko silloin omistajaohjausta liikaa vai liian vähän? Niin tai näin, kuralle meni. Firmat kaatuivat, työt loppuivat ja vielä käytiin kansan kukkarollakin. E-säästökassan tiskilläkin aatteen vahvuutta koeteltiin, kun säästöt uhkasivat mennä konkurssipesän mukana.
Summa summarum: liiketoimintaosaaminen ei ole demarien ydinaluetta. Helppoa valtion yhtiöistä vastaaminen ei ole muillekaan. Asiantuntijaryhmän perustaminen ministerin tueksi on hyvä uudistus. Se antaa sekä selkänojaa, että luottamusta ulospäin. Veronmaksajien omaisuudesta huolehtiminen ei ole kadehdittavaa hommaa. Paljon helpompaa olisi antaa periksi populistisille vaatimuksille, kuin aidosti kantaa vastuuta. Häkämies on keskittynyt jälkimmäiseen.
Kemijärven ja Summan ongelmat ovat aluetaloudellisesti mittavia ja myös yksilökohtaisesti hankalia. Korvaavia työpaikkoja varmasti syntyy, mutta silti moni joutuu joko vaihtamaan alaa tai paikkakuntaa. Jokaisen työttömän tilanne on yksilöllisesti kartoitettava, jotta voidaan tarjota uutta työtä tai oikeanlaista koulutusta.
Mies linjalla ei ole tähän syypää, joten on autettava selviytymään muutoksessa. Vastaus ei kuitenkaan ole se, että kaikki jatkuisi ennallaan. Se olisi vain ongelmien peittämistä, mikä todennäköisesti myöhemmin rysähtäisi kerralla nurin. Kun punapääoma aikoinaan keikahti, niin YT-neuvotteluita ei enää tarvittu, ainoastaan konkurssipesän selvittäjää. Sillä tavalla ei valtion omaisuutta voida ohjata.
Politiikan ohella tapahtuu urheilussakin. Tämän viikonlopun helmiä minulle olivat VaLePan voitto Iskusta 800 katsojan kannustamana ja Classicin välieräpaikka Euroopan Cupissa. Valitettavasti se suurin jäi saavuttamatta. Lentopallomaajoukkue joutui taas taipumaan Espanjalle. Paljon on silti menty eteenpäin ja sen on tehnyt motivoitunut joukkue vaativan valmentajan ohjauksessa. Sillä mentaliteetilla pärjää työelämässäkin.
Aihe: Blogi
Suomi on metsien ja tuhansien vesien maa
8.1.2008
Keskustelu puun saatavuudesta menee erikoisia latuja. Lapissa puupula on yksi keskeinen syy StoraEnson päätökseen ajaa alas Kemijärven sellutehdas. Valtion mailla olisi puita kaadettavaksi, mutta ne on sidottu suojeluun. Venäjällä puuta olisi ja siellä ei suojelulle panna painoarvoa, mutta tullien avulla viedään puutuonnilta kannattavuutta.
Valtion budjetissa lisättiin rahaa yksityisteille ja vähäkulkuisille teille juuri puun saatavuuden nimissä. Niin pitää tehdäkin, koska venäläisen puun korvaaminen kotimaisella voisi myös työllistää tuhansia ihmisiä. Tärkeää on saada puunkuljetukset toimimaan läpi vuoden ja siksi tieverkkoon on satsattava.
Tähän kaikkeen sopii äärimmäisen huonosti se, että METSO 2 -ryhmä esittää, että Etelä-Suomen suojelumetsien määrää lisättäisiin laajalla vapaaehtoisohjelmalla. Valtion pitäisi maksaisi 50 miljoonaa euroa vuodessa siitä, että maanomistaja suojelee metsänsä. Älyttömyyden huippu koko juttu.
Jos Pohjois-Suomessa työpaikat ovat jo vaarassa puupulan takia, niin miksi samat ongelmat pitäisi levittää Etelä-Suomeen. Ei kai miestä, jonka käsi on poikki auteta katkaisemalla toinenkin käsi. Suojeluasioissa on otettava järki käteen, jotta leipä riittää metsätaloudessa työtä tekeville ja ylipäätään suomalaisille.
Käytin päivän kiertämällä Nokialla vesiongelmasta kärsineitä yrityksiä. Yhteenvetona voi todeta sen, että moni yrittäjä toivoi viestin ulospäin olevan mahdollisimman pian se, että vesiongelma on ohi. Osan kohdalla sitä ei ole edes ollutkaan, koska on koko ajan oltu puhtaalla alueella.
Esimerkiksi Kylpylähotelli Eedenissä kaikki on ollut kunnossa koko ajan. Silti yritys on kärsinyt ison taloudellisen vahingon, koska viestiä ei ole saatu perille. Ihmiset pelkäävät edelleen Nokian vettä myös puhtailla alueilla ja se aiheuttaa yrityksille taloudellisia menetyksiä. Kriisi ei parane enää kauhistelemalla, vaan oikeaa tietoa levittämällä.
Aihe: Blogi
Alueviesti: Piirtoja vuodelle 2008
7.1.2008
Jokainen uusi vuosi tuo tullessaan yllätyksiä. Kukapa meistä olisi tiennyt, että vuosi 2007 toi tullessaan uuden hallituspohjan, kolmen kunnan liitoksen Sastamalassa, Balin ilmastosovun, Räikkösen maailmanmestaruuden ja Nokian vesikatastrofin, vain muutemia mainitakseni.
Yllätyksistä tietämättä voimme silti jo nyt ennakoida niitä asoita, jotka tulevat nousemaan esille vuonna 2008.
Kotimaisessa politiikassa esillä on ainakin Suomen mahdollinen NATO-jäsenyys, ilmastomuutos ja siihen liittyvä taakanjako Euroopan Unionin uusiutuvan energian velvotteista päätettäessä ja sosiaaliturvan kokonaisuudistus.
Suomen NATO-jäsenyydestä saatiin vielä ennen joulua sekä UPI:n että ulkoministeriön selvitys. Molemmista on ainakin rivien välistä luettavissa se, että liittymisestä on enemmän hyötyjä kuin haittoja. Tärkein peruste on se, että NATO:n jäsenenä Suomi pääsisi todellisten turvatakuiden piiriin. Venäjän ja Suomen kahdenväliset suhteet jäsenyyden takia tuskin merkittävästi vaarantuisivat, vaan parhaimmillaan Suomi voisi olla jopa sillanrakentaja NATO:n ja Venäjän välillä.
NATO:ssa yksittäisen operaation osalta jokainen maa voi tehdä päätöksensä itsenäisesti, mutta keskinäinen solidaarisuus velvoittaa tukemaan liittolaisia. Jos ei muille apua anna, niin ei sitä voi itselleenkään vaatia. Pienellä maalla on kuitenkin isossa liitossa useimmiten enemmän voitettavaa, kuin hävittävää. NATO-keskustelu jatkuu puolustuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä ja pysyy siten esillä koko vuoden 2008.
Balin ilmastokokous viitoitti sovinnollaan tietä ilmastomuutoksen torjuntaan. EU on suunnannäyttäjä ja haluaa siksi toteuttaa etulinjassa päästöjen vähennyksiä. Suomi on uusiutuvan energiantuotannon kärkimaita. Myös me voimme lisätä osuuttamme, mutta kohtuuttomia ei voi vaatia.
Päästökauppa ei saa johtaa järjettömyyksiin. Energiavaltaisen teollisuuden siirtyminen Suomesta Venäjälle tai Kiinaan ei ole mikään ratkaisu ilmastomuutokseen, vaan
on satsattava puhtaampaan tuotantoteknologiaan ja hyödynnettävä ydinvoimaa.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen sisältyy paljon paineita. On luotava pohja sille miten ikääntyvä Suomi pärjää. On varmistettava eläkeläisten toimeentulo, panostettava omaishoitoon ja lisättävä työn teon kannattavuutta suhteessa sosiaalituvaan. Monista tavoitteista ollaan yhtä mieltä, mutta yksittäisistä ratkaisuista käydään varmasti kiivasta poliittista keskustelua.
Maailmallakin tapahtuu ensi vuonna paljon. USA valitsee uuden presidentin ja samalla uuden ulkopoliittisen linjan. Moderni Kiina keskittyy näyttämään suuruutensa järjestämällä ennätyskalliit olympialaiset. Hyvä kysymys on ottaako Kiina olympialaisten jälkeen askeleen kohti länsimaista demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioitusta vai vahvistaako olympialaiset sen autoritaarista hallintoa.
Vuosi 2008 tulee olemaan merkittävä myös omalla kotiseudullamme. Uutta Sastamalaa rakennetaan koko tuleva vuosi. Nyt tehdään konkreettisia ratkaisuja siitä miten kuntalaisten lähipalvelut järjestetään, miten kuntien henkilöstö sijoitetaan ja miten nykyiset tilat hyödynnetään. Kuntalaiset pääsevät sanomaan oman sanansa lokakuun kunnallisvaaleissa. Ensi uutena vuonna on sitten aika tulittaa uuden kaupungin kunniaksi.
Tässä siis niitä asioita, jotka varmasti puhuttavat vuonna 2008. Sen lisäksi tulee olemaan monia yllätyksiä. Iloisia ja surullisia, kuten elämään kuuluu. Toivomuksiakin uuden vuoden alkaessa voi esittää. Toivoa sopii, että talouskasvu jatkuu edelleen tuoden suomalaisille työtä ja toimeentuloa. Toivotaan myös mitalisadetta Pekingistä ja VaLePan paluuta mitalikantaan.
Hyvää vuotta 2008 kaikille lukijoille!
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Aamulehti 30.12.2007: Kuntien on päätettävä itsenäisesti
7.1.2008
Aamulehdessä 20.9. viitataan kirjoituksessa “Koulutuskonserni laajenee?” siihen, että kaikki Pirkanmaan maakunnassa sijaitsevat ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät yhdistettäisiin Pirkanmaan koulutuskonserniin. Tämä keskustelu on jatkunut Pirkanmaalla jo vuosia. Maakunnan yksiköt jaettiin jo kerran kahteen ryhmään. Niihin, jotka halusivat liittyä yhteen ja niihin, jotka halusivat jatkaa itsenäisenä.
Itsenäisyyden peruste oli halu päättää seutukunnallisesti siitä kuinka paljon minkäkin alan koulutusta oppilaitoksessa annetaan. Tämä perusasia ei ole mihinkään muuttunut. Tarve itsenäiseen päätöksentekoon on pikemminkin työvoimapulan takia kasvanut.
Paras-hankkeen yhteydessä valtiovalta on pyrkinyt keskittämään ammatillista koulutusta vähintään 50 000 asukaspohjaan omaavien kuntayhtymiin. Asiasta on myös annettu ministeriön suositus. Kyse on kuitenkin suosituksesta, joten päätöksentekovalta on edelleen kuntayhtymillä. Niin tuleekin olla. Konserniin liittymisestä pitää saada kuntien itsenäisesti päättää.
Pirkanmaan koulutuskonserniin liittyminen on ollut järkevää niille kunnille, jotka kuuluvat tosiasiallisesti Tampereen talousalueeseen. Kun kyse on aidosti yhdestä työssäkäyntialueesta, niin silloin myös ammatillisen koulutuksen on viisasta toimia yhdessä yksiössä. Tällöin koko työssäkäyntialueen ammatillisen koulutuksen tarve voidaan parhaiten arvioida. Tässä valossa ei ole loogista, että Tampereen kaupunki pitää sekä omaa oppilaitosta, että on pääosakkaana Pirkanmaan koulutuskonsernissa.
Maakunnan oppilaitosten ensisijainen tehtävä on kouluttaa työntekijöitä oman alueensa yritysten palvelukseen. Viime vuosina tämä yritysyhteistyö on monissa Pirkanmaan ammatillisissa oppilaitoksissa mennyt vahvasti eteenpäin. Linjoja on räätälöity alueen yritysten tarpeiden mukaan ja niin tulee tehdä jatkossakin. Sen vuoksi maakunnassa sijaitsevat yritykset puolustavat voimakkaasti omia oppilaitoksia. Kyse on yksinkertaisesti työvoimapulaan vastaamisesta, yritystoiminnan ja koko alueen elinvoimaisuuden turvaamisesta.
Tärkeää on myös huomata se, että monissa pienissä ammattioppilaitoksissa on tehty erittäin hyvää työtä. Linjoja on lopetettu ja uusia perustettu työvoimatarpeen mukaan. Oppilaita hakeutuu moniin oppilaitoksiin hyvin, ammattilukio toimii ja valmistumisprosentti on kilpailukykyinen. Työllistyminen valmistumisen jälkeen on myös erinomaista. Opetus toteutetaan tehokkaimmillaan valtion yksikköhinnalla. Maakunnan oppilaitoksissa on jo vuosia taisteltu säilymisen puolesta ja se on opettanut toimimaan tehokkaasti ja läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa.
On myös ajateltava nuorten parasta. Suurin osa 15-16 -vuotiasta ammattikoululaisista ei ole vielä kypsiä muuttamaan pois kotoa, mikä sekin puolustaa laajaa ammattikouluverkkoa.
Konsernin ulkopuolellakin on viisasta tehdä yhteistyötä ja toteuttaa sellaisia yhteenliittymiä, joilla aidosti saavutetaan synergiaetuja. Esimerkiksi Vammalan seudun ammatillisen koulutuksen yhdistäminen Huittisten kanssa lisää huomattavasti opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia. Päällekkäisiä linjoja ei ole, joten nämä oppilaitokset pystyvät yhdessä tarjoamaan kattavasti ammatillisen koulutuksen palveluita alueensa nuorille, aikuisopiskelijoille ja yrityksille.
Koulutuksessa olennaista on sen laadukkuus. Oppilaitoksia, jotka saavat hyvin oppilaita ja joiden oppilaat valmistuttuaan työllistyvät hyvin, ei ole järkevää pakkoliittää mihinkään, vaan antaa toimivien järjestelmien tuottaa hedelmiä jatkossakin.
Arto Satonen
kansanedustaja
työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia