marraskuu 2007
Jälkimaininkeja
26.11.2007
Viime viikko meni TEHY-kiistan ratkeamisen jälkimaininkeissa. Helpottuneita oltiin kaikkialla. Ainakin se viesti kuului sairaaloista, niin hoitajilta kuin hoidettaviltakin. Helpottuneita oltiin myös eduskunnan käytävillä.
Pääministeri Matti Vanhanen antoi oman palautteensa TEHY:lle Kauppakamarin tilaisuudessa. Äänenpainot saattoivat olla kovia, eikä aika ja paikkakaan ollut paras mahdollinen, mutta itse asiassa pääministerin puheessa on vinha perä.
Hallituksen ja eduskunnan tehtävänä aina ja kaikissa tilanteissa huolehtia kansalaisten hengestä, terveydestä ja turvallisuudesta. Niitä ei saa uhata minkäänlainen työtaistelu. Sen vuoksi on aikoinaan säädetty suojelutyöstä, ja niin pitää olla jatkossakin.
Kolmikantaperiaatteeseen kuuluu se, että työmarkkinakysymyksistä neuvotellaan työnantajien, työntekijöiden ja valtion kesken. Nyt pallo kannattaa antaa työmarkkinajärjestöille, jotka ensisijaisesti voivat määritellä ne pelisäännöt, joilla suojelutyö toteutuu aina työtaistelun muodosta riippumatta. Jos järjestöt eivät siihen kykene, silloin on hallituksen määriteltävä työtaistelun rajat.
Suojelutyöllä on pitkät perinteet, ja mm. SAK on ohjeistanut omia jäsenliittojaan noudattamaaan suojelutyöperiaatetta työtaisteluista. SAKssa ollaan lakia vastaan, mutta ei itse asiaa vastaan. Hallitukselle taas muoto ei ole tärkeä, vaan se, että mikään työtaistelu ei vaaranna kansalaisten hengeä, terveyttä ja turvallisuutta. Edellytykset yhteisten pelisääntöjen löytämiseksi ovat siis olemassa.
Sellaiset viikot ovat takana, joita en toivo olevan edessä. Tarvittaessa eduskunta pystyy toimimaan nopeasti nykyisellä hallituspohjalla. Se nähtiin, mutta kaikki olimme silti tyytyväisiä, että viikonlopputöiden tuloksia ei tarvinnut pistää käytäntöön.
Aihe: Blogi
Satonen eduskunnassa: opiskelijoista
21.11.2007
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! On erittäin hienoa, että on päästy siihen tilanteeseen, että opintotuki nousee. Edellisellä vaalikaudella ei valitettavasti saatu tähän korotusta, mutta se lienee jo historiaa, ja se tiedetään, mikä muutos tässä nyt on saatu aikaan. Varsinaisesti haluaisin kuitenkin sanoa tästä vapaan tulorajan korotuksesta. Olen itse pitänyt aina tätä erittäin tärkeänä, että opiskelijat voivat tehdä töitä ilman, että se verottaa heidän opintotukeaan. Se on kaikin puolin hyvä asia. On myöskin rehellistä tunnustaa, että nimenomaan tämä vapaa tuloraja takaa sen, että kaikilla on vanhempien varallisuuteen katsomatta mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin kykyjä riittää. Se on yksi keskeinen asia tässä koko meidän järjestelmässämme, että tarjotaan näitä mahdollisuuksia kaikille ihmisille. Sikäli olen todella tyytyväinen tästä esityksestä ja erinomaisesta mietinnöstä.
Aihe: Uutisia
Tähtihetkiä ja niitä ikävämpiä hetkiä
20.11.2007
Viime viikolla kiireisen viikon keskellä oli myös tähtihetkiä. Itselleni sellainen hetki oli se, kun sain esitellä 122 kansanedustajan allekirjoittaman aloitteen omaishoitajien hoitovapaasta. On oikein ja kohtuullista, että henkilö, joka jättää työnsä hoitaakseen läheistään voi palata entiseen työhönsä 3 vuoden ajan, kuten lapsenhoitovapaaltakin.
Yhä useampi keski-ikäinen on siinä elämäntilanteessa, että oma vanhempi tarvitse päätoimista hoitoa. Omaishoitajaksi jääminen merkitsee siirtymistä palkkatyöstä omaishoitajapalkkion varaan. Jos vaikka 2000-2500 euron kuukausipalkan vaihtaa 300-600 euron omaishoitajapalkkioon, niin se on jo iso taloudellinen uhraus. Olisi kohtuutonta, että ihminen joutuisi samassa yhteydessä vielä jättämään työnsä. Todella toivon, että tämä ei jää vaan aloitteeksi, vaan päätyy myös itse laiksi. Jatkokäsittely alkaa valiokunnassa jo tällä viikolla.
Viikkoon mahtui myös käynti StoraEnson vasaran alle jäävällä Summan tehtaalla Haminassa. Vaikka ymmärtääkin metsäteollisuuden kannattavuusongelmat ja ylikapasiteetin, niin erikoiselta tuntui kuulla se, että lopetettavaan tehtaaseen oli viime vuosina investoitu 90 miljoonaa. Kannattaisikohan asioita suunnitella hieman pidemmällä jänteellä?
Investointipolitiikkaa enemmän minua kiinnosti se, mitä tapahtuu työttömiksi jääville ihmisille. Monilla on takana kymmeniä vuosia saman yhtiön palveluksessa, eikä juuri kokemusta muualta. Siihen nähden oli positiivista huomata, että hyvin moni oli jo uusia uria miettinyt.
Tapasin niitä, jotka olivat jo hakeneet töitä samalta alalta ympäri Suomea ja niitä, jotka olivat valmiita vaihtamaan toiselle alalle.Yrittäjyyteenkin oli aitoa kiinnostusta. Kiinnostusta Summalaisia kohtaan oli myös monilla työnantajilla. Toki oli niitäkin, joiden työllistyminen on hyvin vaikeaa. Päällimmäiseksi jäi kuitenkin se, että monet sittenkin selviävät muutoksista, mutta miten Suomen käy kun yhtä talouden kivijalkaa ajetaan alas.
Aihe: Blogi
Arto Satonen: Kansanedustajien enemmistö haluaa omaishoitajille hoitovapaat
13.11.2007
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok) on jättänyt perjantaina 9.11.2007 eduskunnalle lakialoitteen, jonka mukaan omaishoitajat olisivat oikeutettuja enintään kolmen vuoden palkattomaan vapaaseen työ- tai virkasuhteestaan. (Linkki kyseiseen lakialoitteeseen)
Lakialoitteen on allekirjoittanut 122 kansanedustajaa. Tämä yli sadan kansanedustajan kannatuksen saanut aloite tulee ensin täysistunnon ja sitten työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan (TyV) käsittelyyn.
- On eduskunnan tahto, että omaishoitajien ja -hoidettavien asemaa parannetaan merkittävästi. Se tahto on nyt vietävä läpi, Satonen toteaa.
Omaishoitajien tarve kasvaa Suomessa väestön ikääntyessä. Omaishoitajaksi ryhtyvä tekee hoitosopimuksen oman kunnan kanssa. Oikeus omaishoidon tukeen ja hoitovapaaseen koskee niitä, jotka ovat lain mukaan määriteltyjä omaishoitajia, ja siten oikeutettuja sopimuksen mukaiseen omaishoitajapalkkioon.
- Oleellisinta on, että omainen voi laitoshoidon sijaan asua edelleen omassa kodissaan, Satonen kertoo. Hoidettava saa omaisen kautta myös läheisyyttä, jota jokainen tarvitsee elämässään.
Omaishoitajalla on ympärivuorokautinen vastuu, mikä tarkoittaa työssäkäyvälle usein vuorottelu- tai virkavapaan hakemista. Jos vapaata ei myönnetä tai jos omaishoidon tarve jatkuu työnantajan kanssa sovitun keston yli, omaishoitajaksi ryhtyvä joutuu käytännössä irtisanomaan työsuhteensa. Yhä useampi hoitaa ikääntyneitä vanhempiaan omaishoitajina, STM:n tekemän selvityksen mukaan noin viidennes, ja tarve on kasvava (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:28).
- Irtisanoutuminen on oikeudenmukaisesti ajateltuna kohtuutonta. Omaishoitaja on jo monesti tehnyt ison taloudellisen uhrauksen vaihtamalla palkkatyön omaishoitajan noin 300 – 600 e/kk suuruiseen, verolliseen vähimmäispalkkioon. Samalla omaishoitajat säästävät omalla työllään yhteiskunnan rahoja huomattavasti, koska esimerkiksi laitoshoidon hinta vanhainkodissa on noin 2700 euroa kuukaudessa.
Monet ikääntyneitä vanhempiaan hoitamaan jäävät omaishoitajat ovat itse yli 55-vuotiaita. Tämän ikäluokan mahdollisuudet työllistyä uudelleen työmarkkinoilta poissaolon jälkeen ovat mm. työelämää pitkään kartoittaneiden tutkimusten mukaan selvästi muita ikäryhmiä huonommat. Työsuhteen irtisanominen johtaa tällaisessa tilanteessa omaishoitotehtävien päättymisen jälkeen usein työttömyyteen.
- Asia on perusteltu siitäkin näkökulmasta, että myös omaishoitaja voisi palata työhönsä samaan tapaan kuin alle 3-vuotiasta lasta kotihoidon tuella hoitanut vanhempi, Satonen päättää.
Lakialoitetta on tukenut 122 edustajaa kaikista eduskuntapuolueista: Kokoomuksesta, Keskustasta, SDP:stä, Vasemmistoliitosta, Vihreistä, RKP:stä, Kristillisdemokraateista ja Perussuomalaisista.
Liitteenä kyseinen lakialoite:
Laki työsopimuslain 4 luvun 3 §:n muuttamisesta
Lisätietoja:
Arto Satonen, kansanedustaja (kok)
050 511 3110 (ensisijainen), 09 – 432 3110
arto.satonen@eduskunta.fi
Aihe: Uutisia
Kommentti: hoitajien työtaistelusta
12.11.2007
Hoitajien työtaistelu puhuttaa nyt koko Suomea, tässä näkemyksiäni asiasta eduskunnan päästä katsottuna ja myös hoitajilta saamani palautteen pohjalta.
1. Miksi sopimusta ei ole syntynyt, miten siihen päästään?
Kunnallinen sopimusjärjestelmä toimii siten, että neuvotellaan yhtäaikaisesti kaikista kunnallisalan sopimuksista. Tällä liittokohtaisella kierroksella kunta-alan työntekijät saivat historiansa parhaan neuvottelutuloksen. TEHY:lle tarjottiin lisäksi pieni erityiskorotus. TEHY:ä ei tyydyttänyt heille esitetty korotus, koska se ei heidän näkemyksensä mukaan riittävästi kavenna alan palkkakuoppaa, joka on syntynyt pitkän ajan kuluessa.
On totta, että hoitoala tarvitsee muita isomman korotuksen, jotta alan houkuttelevuus säilyy ja hoitajat ei siirry muihin tehtäviin. Nyt 1/5 hoitajista on töissä alan ulkopuolella ja joka 1/4 valmistuva miettii ulkomaille lähtöä. Hoitoalalla on jo työvoimapulaa ja kansalaisten terveyspalvelujen laadun turvaamisen näkökulmasta hoitajien palkkaus nousi esille myös ennen vaaleja.
Sopimus on ainoa tapa ratkaista tämä kysymys, ja se edellyttää kompromissia valtion, KT:n ja TEHY:n puolelta. Sovittelijalta on odotettavissa sovitteluesitys ennen työtaistelun käynnistymistä. Ongelmana on osapuolien suuri näkemysero. TEHY:n alkuperäinen vaatimuksen ero suhteessa KT:n alkuperäiseen tarjoukseen on korotusten tultua täysimääräisesti voimaan vuositasolla 600 ME. Vertailun vuoksi voi mainita, että Suomen perustienpitoon käytetään vuositasolla 530 ME eli kyse on isosta summasta. Hoitajien palkkausta ei siten voida laittaa kerralla kuntoon, vaan se vaatii pidemmänaikaisen palkkaohjelman. Tällä kierroksella hoitajat saavat joka tapauksessa selvästi aiempaa paremman korotuksen ja prosentuaalisesti palkkakierroksen korkeimman korotuksen.
2. Miksi potilasturvallisuuslaki?
Sellaisiin työtaisteluihin, jotka toteutuessaan aiheuttavat välitöntä vaaraa kansalaisten terveydelle ja turvallisuudelle, on säädetty suojelutyövelvoite. Tämä koskee mm. lääkäreitä, poliisia, palomiehiä, hoitajia jne. Tähän asti on aina pystytty sopimaan työtaistelun rajoista siten, että niistä ei toteutuessan aiheudu välittömästi ongelmia kansalaisille. Tätä ennen kaikkien edellämainittujen ryhmien työtaisteluissa on pystytty sopimaan työtaistelun rajoista, mutta nyt ensimmäistä kertaa Suomen historiassa valtakunnallisessa työtaistelussa edes tästä ei ole päästy sopimukseen.
Julkisen vallan on tässä tilanteessa kannettava vastuunsa ja määriteltävä ne pelisäännöt, joilla potilasturvallisuus taataan myös työtaistelutilanteessa. Samalla varmistetaan se, että potilaan jääminen hoidotta ei jää kenenkään yksittäisen hoitajan ratkaisun varaan. Tämä on myös inhimillisesti välttämätöntä, jotta viimeisen työvuoron tehnyt hoitaja tietää, että hänen paikalleen potilaiden hoidosta tulee vastaamaan joku toinen.
Potilastyöhön kutsuttu työntekijä saa 1,3-kertaisen palkan normaalipalkkaansa verrattuna, jos hän tekee samaa työtä potilasturvatyössä. Hän saa myös muut normaalit palkkatyöhön liittyvät edut.
Potilasturvalaki on viimeinen vaihtoehto sen varalta, että työehtosopinus ei synny ennen työtaistelun käynnistymistä, eikä työtaistelun rajoista pystytä vapaaehtoisesti sopimaan.
Aihe: Uutisia
Aikamoinen viikko
10.11.2007
Aikamoinen viikko. Jokelan koulun surmat pysäytti koko Suomen. Kouluissa vietettiin surupäivää ja keskusteltiin asiasta, ihmiset ympäri maan sytyttivät kynttilöitä ja eduskunta vietti hiljaisen hetken.
Jokelan surmatyö jätti paljon kysymyksiä ja ajattelunaihetta. Mitä voimme tehdä nuorten syrjäytymisen ja pahoinvoinnin estämiseksi. Miten voimme paremmin havaita yksittäisten nuorten ongelmat ja tarttua niihin ennen kuin on liian myöhäistä. On asioita, joita voidaan tehdä lainsäädännöllä, kuten aseiden saannin vaikeuttaminen, tai verovaroilla, kuten opinto-ohjaajien, kouluterveydenhoitajien ja nuorisotyöntekijöiden resurssien parantaminen. Ne ovat oikeita toimia, mutta ne eivät yksin riitä.
Olennaista on lähimmäisen rakkaus ja välittäminen. Meidän jokaisen pitää löytää aikaa niille läheisille ihmisillemme, joilla on vaikeaa, olivat he sitten nuoria, keski-ikäisiä tai vanhoja. Väkivaltainen teko voi saada muotonsa kansainvälisistä esimerkeistä ja innoituksensa netistä, mutta teon taustalla on aina tekijän pahoinvointi, useimmiten myös yksinäisyys.
Sotaveteraaneilta opittu “kaveria ei jätetä”-periaate on hyvin käyttökelpoinen myös rauhan aikana. Ihmiselle on luontaista kuulua sosiaaliseen yhteisöön ja eristäytyminen muista sopii vain harvoille. Siksi meillä kaikilla on vastuu läheisistämme, yhdessä voimme paremmin.
Aihe: Blogi
Autoverouudistus uudistaa autokantaa
9.11.2007
Hallituksen tällä viikolla julkistama auto- ja ajoneuvoverouudistus laskee vähäpäästöisten autojen verotusta huomattavasti. Veronalennuksen tuloksena esimerkiksi pienikulutusten dieselautojen hinnat laskevat yli 10 prosenttia nykytasosta, euroissa puhutaan 3000-5000 eurosta.
Verouudistuksen tavoitteena on suosia ympäristöystävällisempiä vähäpäästöisiä autoja. Veronalennus kannustaa voimakkaasti siirtymään bensa-autosta dieselautoon. Dieselautojen hinnat laskevat uudistuksessa kautta linjan aina citymaastureita myöden. Isoilla bensamoottoreilla käyvien autojen hinnat puolestaan nousevat, koska ne aiheuttavat suurimmat päästöt.
Verouudistuksella pyritään uusimaan Suomen autokantaa, joka on koko läntisen Euroopan vanhin. Veroalennus on suurimmillaan juuri pienikulutuksissa dieselautoissa, joka alentaa olennaisesti niiden hintoja. Uuteen autoon pääsee siis nyt kiinni aikaisempaa edullisemmin. Toki uudistus alentaa myös vaihtoautojen hintoja.
Autokauppa on ollut pitkään odottavassa tilassa. Nyt tehty uudistus määrittelee selkeät linjat tulevaisuuteen ja antaa siten pohjan kuluttajille tehdä omia ostopäätöksiä. Autokauppaan onkin odotettavissa buumi lähikuukausina.
Autoveron uudistamisessa ajoitus on aina hankala kysymys. Veron alennuksessa häviävät ne, jotka juuri ehtivät ostaa auton, jonka vero alenee. Tämä ajoitusongelma on ikuinen. Toteutti uudistuksen koska tahansa, niin aina se tulee joidenkin kuluttajien kohdalle väärään aikaan.
Autoverouudistuksen yhteydessä myös ajoneuvoveroa uudistetaan samoilla periaatteilla, tosin vero on suunniteltu tulevan voimaan vasta 2010. Siirtymäaika on hyvä,jotta moni autonkäyttäjä voi tällä välin vaihtaa kulkupelinsä vähemmän ympäristöä kuormittavaan autoon ja siten myös alemman ajoneuvoveron piiriin.
Aihe: Blogi
Aamulehti 29.10.2007: Poliisiaseminen toimintavarmuus turvattava
4.11.2007
Nykyinen kihlakuntajärjestelmä on muuttumassa maakuntapohjaiseksi. 90 kihlakunnan sijasta poliisitoimi hoidetaan jatkossa 24 poliisipiiristä, kun hallintovaliokunnassa paraikaa oleva hallituksen esitys tulee eduskunnassa hyväksytyksi.
Pirkanmaalla muutos tarkoittaa sitä, että poliisitoimi keskitetään palotoimen tapaan maakunnalliseksi ja keskuspaikaksi tulee luonnollisesti Tampere. Kyse on toki edelleen valtio yksiköstä, mutta toiminta-alueeksi tulee koko maakunta. Samassa yhteydessä kihlakuntien nykyiset pääpaikat säilyttävät poliisiaseman statuksen.
Kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi on pidettävä huolta siitä, että poliisiasemien toimintaedellytykset turvataan. Poliisiasemista käsin tulee hoitaa ympärivuorokautinen päivystys ja niissä tulee olla oma putka. Muussa tapauksessa päivystävien poliisien aika menee säilöönotettujen kuljettamiseen keskuspaikalle ja silloin valvonta kentällä pettää.
Poliisiasemien säilyminen poliisien työhönmenopaikkana käytännössä varmistaa sen, että poliiseja asuu maakunnan eri puolilla. Pienillä paikkakunnilla poliisit tunnetaan ja usein heidän läsnäolonsa rauhoittaa ilman virkapukuakin. Poliisin työssä on myös hyvin tärkeää paikallistuntemus.
Uudistuksella on haettu tehokkuutta hallintoon. Toivoa sopii, että siitä todella on kyse. Päätöksenteon siirtyessä nyt valtakunnalliselta tasolta maakunnalliselle tasolle on huolehdittava siitä, että myös poliisiasemille annetaan riittävät resurssit. Rikollinen siirtyy aina sinne, missä valvonta pettää, joten vain tehokas poliisitoiminta koko maakunnassa takaa turvallisuuden.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia