Arto Satonen

Flickr

Arto Flickrissä

lokakuu 2007

Kiitosta vaan Greenpeace

28.10.2007

Tämän viikon uutispommi oli Stora Enson päätös tuotannon supistuksista, jotka otettiin vastaan järkyttyneinä erityisesti Haminassa ja Kemijärvellä. Montaa paperialan varaan tulevaisuutensa laskenutta työntekijää ja toimihenkilöä uhkaa alan, paikkakunnan tai molempien vaihdos.

Syitä StoraEnson päätökseen on varmasti useita. Amerikan seikkailu verotti yhtiön tasetta, Venäjän puutullit ovat nostaneet raaka-aineen hintaan ja ylipäätään alan tuotannossa on ylikapasitteettia, mikä näkyy lopputuotteen hinnassa. Jotta metsäteollisuuden edellytykset Suomessa turvataan on lisäksi ratkaistava energiakysymys, tehtävä työntekijöiden tehtävät laajemmiksi ja lisättävä alihankkijoiden käyttöä.

Kemijärven sinällään kannattavan yksikön alasajossa ei ole kyse pelkästään näistä, vaan siellä on vahvaa osaa näytellyt myös Greenpeacen ja muiden luontoaktivistien toiminta. Vaikka Kemijärven sellun puusta vain murto-osa tulee kiistellyiltä alueilta, niin Greenpeacen aikaansaama negatiivinen maine StoraEnsolle Keski-Euroopassa on varmasti osaselitys sille, että alasajoon kohteeksi joutui juuri Kemijärvi. Tämä on erittäin kiusallista, sillä juuri Kemijärveltä on kaikkein vaikein löytää korvaavia työpaikkoja.

On erittäin hyvä, että tämän asian yhteydessä myös Greenpeacen toiminta ja sen vaikutukset otetaan suurennuslasin alle. Asiasta ovat julkisuudessa esiintyneet vahvasti Kemijärven kunnanjohtaja Timo E. Korva, kemijärveläinen kansanedustaja Markus Mustajärvi ja kemijärven paperimiehet omissa lausunnoissaan.

Osuvimmin Greenpeacen osuuteen Kemijärven sellun alasajoon otti kantaa Aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkinen ylänurkkakirjoituksessaan 27.10., jossa jo otsikko “Kiitosta vaan Greenpeace” kertoo jo olennaisen. Kemijärven sellun alasajossa merkitsisi suoraan 230 ihmisen irtisanomista, mutta välillisesti vaikutus olisi jopa 1800 ihmisen toimeentuloon. Kyse on siis todella isosta asiasta.

Toivottavasti tämä esimerkki herättää ajattelemaan metsien suojelun taloudellisen merkityksen. Tärkeintä on se, että suojeluvimma ei laajene Etelä-Suomen metsätalouteen. Se olisi kohtalokasta tuhansille paperimiehille ja muille metsästä elantonsa saaville, sekä heidän perheilleen. Välillisesti vaikutukset ulottuisivat meihin kaikkiin.

Suojeltujakin alueita tarvitaan, mutta yli-innokkuudesta ei saa maksattaa kohtuutonta hintaa. Kemijärvellä sen yli-innokkuuden hinta monissa perheissä nyt tiedetään.

Mahtui viikkoon positiivisempiakin asioita, kuten paperiteollisuuspaikkakunta Valkeakosken ylpeyden Hakan SM-hopeamitali. Kun jo aiemmin Tampere United oli varmistanut toisen peräkkäisen mestaruutensa, niin kyllä pirkanmaalaisesta futiksesta on aihetta olla ylpeä. Toivottavasti samaan päästään lentopallossa, jossa nyt on SM-tasolla mukana jopa kolme pirkanmaalaista joukkuetta.

Aihe: Blogi

40 kommenttia

Pääministerin ja presidentin sanomiset ihmetyttävät turuilla ja toreilla

22.10.2007

Lauantaina pidin makkaratarjoilun Vammalan torilla syntymäpäiväni kunniaksi. Vanhenemista ei sinällään ole tarpeen juhlia, mutta samalla aukeni hyvä tilaisuus kuulla kotikuntalaisten mielipiteitä ajankohtaisista asioista.

Yllättäen ykkösasiaksi ei noussutkaan TEHY:n joukkoirtisanoutumiset, joista toki niistäkin puhuttiin. Ehdoton ykköaihe oli Vammalan seudun kuntaliitos ja sen myötä uuden kunnan nimikysymys. Uudeksi nimeksi kaavaillulla Sastamalallakin oli puolustajansa, mutta ehdoton kansansuosikki oli tuttu Vammala. Monelle se tuntui olevan jopa kynnyskysymys liitoksen tekemiselle. Siihen kyllä vastaisin, että ehkä nimelle ei sentään niin suurta painoarvoa tulisi antaa. Ei sen puolesta, Vammala kyllä kuulostaa edelleen hyvältä omaankin korvaan.

Kakkosaihe oli Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen eli tuki 141:n kohtalo, josta aiheesta sain keskustella myös viikonloppuna MTKn tilaisuuksissa Tampereella ja Vammalassa. Monen viljelijän huoli oman tilan toimintaedellytyksistä on aiheellinen. Riita siitä, onko tuki väliaikainen vai pysyvä, on edelleen Suomen ja komission välinen. Monia myös ihmetytti se, että miksi pääministeri Vanhanen ei ottanut asiaa esille Barroson kanssa ennen perussopimuksen allekirjoittamista. Vanhasen linjaus, että Suomelle ei sovi asioiden koplaaminen ja että koplaamisella ei saavuteta mitään, sai hyvin vähän ymmärrystä katugallupissa. Kuten MTK:n juhlissa sanoin, hyvin pian nähdään osoittautuuko pääministerin optimismi perusteettomaksi.  

TEHY:n joukoirtisanomisuhka toki huolestutti Vammalan torillakin, sillä se koskee myös 100 hoitajaa Vammalassa ja yli tuhatta Tampereella. Tällaisen työvajeen korjaaminen hetkessä on hyvin vaikeaa, jos ei mahdotonta. Sopu on siis löydettävä ennen määräaikaa. Toivoa sopii, että TEHY:lläkin on valmiutta tulla omalta puoleltaan vastaan. Tässä vaiheessa tärkeintä on saavuttaa työrauha ja jälkeenpäin voidaan taas vääntää siitä, kuka lupasi ja mitä. Sen kuitenkin siihen keskusteluun sanoin, että koskaan ennen TEHYläisille ei ole tarjottu korkeampia prosenttikorotuksia kuin nyt ja edelleen heille esitetty on tämän kierroksen korkein. Kuten pitääkin olla, koska hoitajista on kova pula. Koskaan ei myöskään ole luvattu viidensadan euron tasokorotusta yleisen korotuksen päälle, kuten jotkut ovat luulleet. Kuntalaisten joukossa oli myös niitä, jotka ihmettelivät tasavallan presidentin kommentteja asiassa. Osuvasti joku sanoi, että nyt olisi presidentin aika rauhoittaa tilannetta, eikä lyödä lisää löylyä.

Aihe: Blogi

3 kommenttia

Satosen budjettipuheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 19.9.2007

16.10.2007

Arto Satonen /kok:  Arvoisa puhemies! Tässä uuden hallituksen ensimmäisessä budjetissa on niin paljon hyviä asioita, että niitä ei kerkiä tässä 5 minuutissa mitenkään luettelemaan, joten keskityn vaan olennaisimpiin kysymyksiin ja aika pitkälle työministeriön budjettiosuuteen.
Mutta aivan aluksi: On hieno tukea tätä budjettiesitystä, koska tässä on toteutettu ne keskeiset lupaukset, jotka vaaleissa on annettu. Opiskelijoille opintotukea, opintorahaa korotetaan, vapaata tulorajaa korotetaan. Näitä asioita ei saatu aikaan edellisellä kaudella. Eläkeläisten verotuksen oikeudenmukaisuusongelma poistetaan, eli eläkeläiset eivät millään tulotasolla maksa enempää veroa kuin palkansaaja. Se on aivan oikein. Sitten tämä paljon puhuttu kysymys hoitajien palkoista: Kuntatyönantaja ei olisi koskaan tehnyt niin korkeaa tarjousta kuin se on jo tehnyt, jos ei kokoomuksen taholta jo ennen vaaleja olisi tätä keskustelua aloitettu täällä aikoinaan välikysymyksellä, jos sitä ei olisi vaalikeskusteluissa jatkettu ja jos ei taustalla olisi se, että julkisen terveydenhuollon turvaaminen edellyttää sitä, että palkkataso paranee ja saadaan väkeä pysymään siellä töissä. Eli nämä ovat ne keskeiset asiat, jotka vaaleissa puhuttivat, ja ne ovat menneet hyvin eteenpäin. (Ed. Rajamäki: 200 miljoonaa kunnilla vajetta!) – Minä luulen, että se ei sitä hoitajaa hirveästi kiinnosta, tuleeko se raha kunnalta vai valtiolta, kun vaan tulee, ja palkankorotuksia on tarjottu 280:sta 410 euroon lähihoitajien ja sairaanhoitajien osalta.

Mitä sitten tulee budjetin muuhun sosiaaliseen ulottuvuuteen, niin siltä osalta täytyy sanoa, että myöskin siinä on saatu paljon sellaista aikaan, jota edellinen hallitus ei saanut: kansaneläkettä korotetaan heti 20 euroa, kun edellinen hallitus jäi 12 euroon; sitten toteutetaan kalleusluokituksen poistaminen, josta toki oli jo aikaisemmin päätös olemassa; lapsilisään yksinhuoltajakorotus; muistetaan monilapsiset perheet; käytetään ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat säästöt koululaisten hyväksi ja estetään sitä myötä nuorten syrjäytymistä; ja sitten tämä 10 miljoonan veteraanipaketti sotaveteraanien kuntoutuksen hyväksi. Tämän lisäksi on vielä työministeriön budjetissa 30,5 miljoonaa euroa aivan uutta rahaa syrjäytymisuhan alla olevien nuorten työllistämiseen, muun muassa työpajatoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen jnp., ja sen lisäksi 18 miljoonaa euroa vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämiseen, jolla voidaan tukityöllistää noin 2 000-3 000 vammaista ja vajaakuntoista enemmän kuin on tehty aikaisemmin. Eli nämä ovat varsin huomattavia panostuksia. Tässä suhteessa tämä budjetti todella on toteutettu niin, että siinä on pienituloisten asema otettu vahvasti huomioon.

Arvoisa puhemies! Suomen talouskasvun ja erinomaisen työllisyyden suurimmaksi esteeksi on nousemassa työvoimapula. Tämä näkyy siinä, että työvoimatoimistoissa oli auki 49 000 työpaikkaa elokuussa, ja on lisäksi vielä sellaisia työpaikkoja paljon, joihin otettaisiin väkeä lisää, mitä ei ole erikseen kuitenkaan työvoimatoimistoon ilmoitettu.

Hallitus on reagoinut tähän sillä tavalla, että ammatillisten oppilaitosten sisäänottomääriä nostetaan 2 200:lla ja oppisopimuskoulutusmääriä 2 100 hengellä. Nämä tulevat vaikuttamaan pitkässä juoksussa, mutta eivät välittömästi. Se, mikä vaikuttaa jo ensi vuonna, on työasuntovähennys. On erinomainen asia, että liikkumista työn perässä Suomen sisällä kannustetaan tällä uudella työasuntovähennyksellä, joka tarkoittaa sitä, että työn perässä kannattaa lähteä kauemmaksikin, kun voi 250 euroa kuukaudessa vähentää vuokra-asunnon kuluja, jotka työsuhteesta johtuvat. Sen lisäksi tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa. Tässä suhteessa hallituksen on syytä toimia niin, kuten ohjelmassa on todettu, että sitä edistetään ripeästi ja nopeasti.

Työllisyysmäärärahojen kohdentamisesta on todettava, että kun siellä siirretään entistä enemmän yksityisen yritystoiminnan puolelle, ei toki mitenkään radikaalisti, mutta painopistettä jonkun verran siirretään, sen tavoitteena on yksinkertaisesti se, että ihmisiä ei vain tukityöllistetä, vaan se tukityöllistäminen johtaa myös aitoon työllistymiseen. Tämä ei valitettavasti niin hyvin toteudu julkisella sektorilla tai kolmannella sektorilla, ja sen takia kohdennus tänne on aivan oikein.

Arvoisa puhemies! Koska jotain parantamisen varaakin aina budjetissa on, niin haluan aivan lopuksi sanoa, että ehkä jos tätä budjettia tullaan joskus arvostelemaan, niin sitä varmaan tullaan arvostamaan sen takia, että valtionvelkaa ei enempää lyhennetä, koska näin hyvänä aikana sitä voitaisiin enemmänkin tehdä.

Aihe: Uutisia

30 kommenttia

Aamulehti 5.10.2007: Suomea kohdeltiin epäreilusti

16.10.2007

Viime viikolla tehty päätös Euroopan unionin sokeriuudistuksen jatkosta oli hämmästyttävää kuultavaa. Sokeriuudistuksen ajatuksena on ollut se, että EU luopuu sokerin ylituotannosta. Tämä on järkevää sekä taloudellisen tehokkuuden, että maailman kaupan vapauttamisen näkökulmasta. Ihmeellistä sen sijaan on tapa, jolla luopuminen EU:ssa toteutetaan.

Euroopan unioni aloitti sokeriuudistuksensa vuonna 2005, jolloin ajatuksena oli vähentää sokerituotantoa 35 %, maksamalla korvauksia tuotannosta luopuville viljelijöille ja teollisuudelle. Suomi ja 11 muuta maata noudatti annettua ohjeistusta ja ryhtyi asiassa toimiin. Sulkemalla Salon tehdas tuotantoa vähennettiin Suomessa 38 %. Suomi siis teki heti osuutensa.

Valtaosa Euroopan unionin maista, mukaan lukien suuret sokerintuottajat Saksa ja Ranska, eivät ole vähentäneet sokerintuotantoaan vuoden 2005 päätöksistä huolimatta. Kun uudistusta jatketaan, niin loogista olisi, että nyt käytettäisiin keppiä niitä kohtaan, jotka eivät ole toimineet yhteisten päätösten mukaisesti. Toisin kuitenkin päätettiin.

Kepin sijasta tarjottiin lisää porkkanaa. Suomen kannan vastaisesti enemmistö päätti, että nyt luopumiseen houkutellaan entistä suuremmilla luopumistuilla.

Järjestelmä palkitsee ne, jotka eivät ole toimineet yhteisen edun, vaan oman etunsa mukaisesti. Kun et ole heti luopunut, vaan tuottanut, niin hetken päästä maksetaan vieläkin enemmän, jotta luopuisit. Tässä on kyse sellaisen vedättämisen palkitsemisesta, jota Suomessa ei pidetä oikeudenmukaisena.

EU:n uusi päätös asettaa suomalaiset sokerijuurikkaan viljelijät ja alan teollisuuden vaikean päätöksen eteen. Luopumisesta maksettava korvaus on erityisesti teollisuudelle varsin houkutteleva.

Viljelijöiden osalta kysytään nyt myös keskinäistä solidaarisuutta. Jos liian moni tarttuu luopumistuen houkutukseen, niin samalla joutuvat luopumaan nekin, jotka edelleen haluaisivat jatkaa.
On kohtuutonta asettaa tuottajia tällaiseen välikäteen.

Suomalaisen sokerin tuotannon jatkuminen olisi huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä. Suomessa käytettävästä sokerista vain alle puolet on nykyisin kotimaista, joten me emme todellakaan sotke alan maailmanmarkkinoita.

Enemmänkin kyse on siitä, että me haluamme säilyttää alan tuotannon ja tietotaidon pahan päivän varalle. Sota-aikana sokerin merkitys oli huomattava.

Asiaan liittyvä suuri huoli on se, miten me ylipäätään voimme luottaa Euroopan unionin päätöksentekoon maatalousasioissa. Sama koskee myös parhaillaan eduskunnassa käsittelyssä olevaa tilatuen muutosta ja 141-ratkaisua.

Euroopan unionin maatalouspolitiikassa on kansalliset erityispiirteet ja huoltovarmuusasiat otettava nykyistä paremmin huomioon, jotta tehtyjä päätöksiä voidaan jatkossa näillä leveyksillä ylipäätään ymmärtää.

Hyvää olisi sekin, että yhteisesti sovittuja päätöksiä pantaisiin toimeen myös suurissa jäsenmaissa.

Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen

Aihe: Mielipidekirjoituksia

Kotikaupunkini Vammala esillä valtakunnallisesti

11.10.2007

Aina on mukavaa kun kotikaupunki on positiivisesti esillä valtakunnan tasolla. Tänään oli sellainen päivä. Vammalassa toimiva Suomen kirjainstituutti avasi eduskunnan kirjastossa näyttelyn, jossa sarjakuvan avulla kerrotaan suomalaisen kirjallisuuden historiasta. Avajaistilaisuudessa sanomaa vielä tehostettiin näytelmän keinoin. Paikalla tilaisuudessa oli paljon kirjallisuuden ystäviä ja kansanedustajia. Eduskunnan puolesta tilaisuudessa puhui Erkki Tuomioja.

Illalla Vammala-teema jatkui Suomi Express ohjelmassa, jossa vammalalaissyntyisen toimittajan Riika Parkkisen ohjelmassa kerrottiin Sylvään koulun esimerkillisistä toimista koulukiusaamista vastaan. Ohjelmassa asiastaan kertoivat sekä rehtori Jari Andersson, että joukko asiaan sitoutuneita koulun oppilaita.

VaLePa ei pelannut tänään, mutta se puolestaan komeilee SM-liigan kakkosena puhtaalla pelillä. Viikonlopun 3-0 murskavoitto mestari SantaSportista osoitti, että tälle kaudelle on Vammalaan saatu omien pelaajien lisäksi muutama erinomainen vahvistus. Erityisesti meksikolainen hakkuri Jose Luis Martell vaikuttaa pelimieheltä, joka tullaan Tyrväällä muistamaan pitkään.

Itse muistan viime ottelusta hienon voiton lisäksi pitkään sen, että sain pallon täysin päin pläsiä alkulämmittelyssä. Siinä meni kertalaakista silmälasit korjaukseen ja naama rikki. Onneksi VaLePa havainnoi SantaSportin lyöntejä minua paremmin ja otti tärkeät pinnat kotiin. Kausi on nuori, mutta haave mitalista Vammalassa elää jälleen. Ehkä siis keväällä on taas päivä, jolloin voi olla kotiseudusta ylpeä!

Aihe: Blogi

ALOITA KESKUSTELU

SDP jättäisi valtion laskut maksamatta ja söisi lasten pöydästä

5.10.2007

Eduskunnan viikko on keskittynyt ruotimaan opposition välikysymystä terveydenhuollon tilasta ja ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuudesta. Mielenkiintoista on se, että asia nyt kiinnostaaa sosialidemokraatteja, jotka vajaa vuosi sitten tyrmäsivät samasta aiheesta tehdyn Kokoomuksen välikysymyksen täysin turhaksi.

Opposition tehtävä on nostaa esiin ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita. Demarit ovat hoitajien asiassa myöhäisheränneitä, mutta demokratiaan kuuluu sekin, että perässä tulevillekin annetaan mahdollisuus puhua. Faktaa on kuitenkin se, että tämä hallitus on jo tehnyt enemmän kuin mikään edeltäjänsä naisvaltaisten julkisen sektorin matalapalkka-alojen hyväksi.

Kunnille uusi ratkaisu on kieltämättä haasteellinen, vaikka osa palkankorotuksista palaa veroina takaisin julkiseen talouteen. On kuitenkin pysäytettävä se kehitys, että kunta-alan palkat jatkuvasti jäävät enenevästi jälkeen yksityisen sektorin palkoista. Yhteiskunta ei pyöri ilman toimivia terveyskeskuksia, sairaaloita, oppilaitoksia, päiväkoteja ja monia muita julkisesti hoidettuja palveluita. Näihin tehtäviin on saatava osaavia ihmisiä ja siksi myös siellä palkkojen on oltava kilpailukykyisiä.

Surkuhupaisinta eduskuntakeskustelussa oli se, että demarit mainostivat tekevänsä oman tasapainotetun budjettiesityksensä. Samaan aikaan he vaativat vuositasolla 600 miljoonan euron lisäpanostusta julkisiin palveluihin. Ainuttakaan asiaa ei kerrottu, mistä rahat siihen 600 miljoonaan euroon vuositasolla otetaan. Vaihtoehdoksi demareille jää vain se, että vähennetään velan takaisinmaksua ja nuorten ja tulevien sukupolvien kuormaa.

Demarit tasapainottavat budjettinsa syömällä lasten pöydästä.

Aihe: Blogi

ALOITA KESKUSTELU