syyskuu 2007
Sokerikatastrofi
27.9.2007
Eilinen oli kuuma uutispäivä. Euroopan Unionin päätös sokerituotannon uusista leikkauksista oli Suomen kannalta suorastaan tyrmistyttävä. Nyt viljelijät laitetaan kahden tulen väliin. Jos päätät tarttua luopumiskorvaukseen ja lopettaa sokerijuurikkaan tuotannon, niin samalla lopetat myös naapuriltasi. Daniscon varassa ollaan, mutta houkutus lopettaa tehdas voi käydä liian suureksi. Viimeisen sokeritehtaan menettäminen olisi taas huoltovarmuuden kannalta katatsrofi.
Tähän sokeriasiaan liittyy myös laajempi kysymys siitä, mikä on eurooppalaisen yhteistyön tulevaisuus ja kyky vastata globaaleihin talousmuutoksiin. Saksa ja Ranska ovat tässä pelissä olleet niitä, joiden olisi syytä katsoa peiliin. Joku voi antaa niiden poliitikoille pisteitä siitä, että ne ovat onnistuneet puolustamaan omaa tuotantoaan ja tehtaitaan. Enemmänkin kyse on kyvyttömyydestä kantaa vastuuta ja tehdä päätöksiä, jotka pitkällä aikavälillä olisivat järkeviä. EU:ssa ei ole mitään järkeä tuottaa sokeria reilusti yli oman käytön. Suomessa tuotetaan jo reilusti alle oman käytön, joten me olemme hoitaneet enemmän kuin oman osuutemme.
Aihe: Blogi
Satonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen ambulanssikuljettajien tehokkaamman ajokoulutuksen aloittamisesta
21.9.2007
Kansanedustaja Arto Satonen vaatii ambulanssikuljettajien tehokkaamman ajokoulutuksen aloittamista
Ruotsalaisen Aalborg Universitetin vuonna 2006 tekemän tutkimuksen mukaan Suomen tieliikenteessä, ambulanssi osallisena tapahtuneiden onnettomuuksien määrä on ollut nousussa useita vuosia. Tarkastelujaksolla vuosina 1996 – 2004 onnettomuudet nousivat lähes vuosittain 19:stä 120:een.
Lääkelaitoksen julkaisusarjan julkaisun 3/2006 mukaan liikenteen riskiä lisää muuta liikennevirtaa nopeammin tehtävä hälytysajo. Potilaan hoitaminen ja tarkkailu jatkuu kuljetuksen aikana, jolloin toinen sairaankuljettajista tekee hoitotyötä liikkuvassa ambulanssissa usein ilman turvavöitä. Kasvaneet sairaanhoitopiirit ja yöpäivystysten siirtyminen isompiin sairaaloihin on lisännyt ja tulee edelleen lisäämään ajettujen kilometrien ja liikenteessä käytetyn työajan määrää.
Maguiren vuonna 2002 julkaiseman tutkimuksen mukaan ambulanssikolareita ja niissä aiheutuvia sairaankuljettajien tapaturmaisia loukkaantumisia sattuu lukumääräisesti enemmän kaupunkiympäristöissä, kun taas maaseutuympäristössä osalliset loukkaantuvat vakavammin. Weissin vuonna 2001 julkaiseman tutkimuksen mukaan syitä tähän löytyi muun muassa suuremmista tilannenopeuksista ja turvavöiden vähäisemmästä käytöstä.
Suomessa poliisien koulutuksessa on olemassa erillistä ajoharjoittelua hälytysajoja varten erikseen tarkoitukseen varatuilla ajoharjoitteluradoilla, mutta ambulanssikuljettajilla ei vastaavaa koulutusta ole ollut tarjolla.
Aikooko hallitus aloittaa ambulanssikuljettajille tehokkaamman ajoharjoittelukoulutuksen, jotta hälyttävällä tasolla olevat, ambulanssi osallisena tapahtuneet onnettomuudet saataisiin vähenemään?
Aihe: Uutisia
Satonen on jättänyt ministerille kirjallisen kysymyksen Tampere-Pietari -radan kannattavuuden selvittämiseksi
21.9.2007
Kansanedustaja Arto Satonen vaatii Tampere-Pietari -radan kannattavuuden selvittämistä
Venäjä ja erityisesti Pietarin alue kehittyy voimakkaasti. Venäjällä ollaan tekemässä merkittäviä investointeja myös rataverkkoon. Yksi näistä kohteista on Pietarista Suomen rajalle ulottuva rata, jonka kunnostustyöt pitäisi valmistua vuoden 2008 loppuun mennessä. Myös Suomessa on tarkoitus parantaa Lahti-Luumäki -osuus vuoden 2011 loppuun mennessä. Nämä hankkeet mahdollistavat nopeammat yhteydet Helsingistä Pietariin, sekä samalla lisäävät käytössä olevaa ratakapasiteettia.
Suunnitellun Helsinki-Lahti-Pietari -hankkeen lisäksi pitäisi myös selvittää lisäkaluston hankinta, joka mahdollistaisi suoran junayhteyden Pietarista Tampereelle. Tämän reitin varrella on merkittävä määrä elinkeinotoimintaa ja asiakkaita, ja lisäksi Tampereelta on mahdollista saada jatkoyhteys nykyisillä nopeilla junilla Oulun ja Jyväskylän suuntaan. Näin suuri osa Suomesta tulisi suoran junayhteyden päähän Pietarista. Samalla saataisiin Suomessa luotua pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevalle liike-elämälle paremmat mahdollisuudet olla mukana hyötymässä Pietarin alueen talouskasvusta.
Kaluston lisähankinta myös Pietari-Tampere -reitille olisi mielekkäintä tehdä juuri nyt. Toimimalla pikaisesti varmistettaisiin, että tarvittava kalustomäärä saataisiin ylipäätään hankittua ja oletettavasti myös nyt toteutuneeseen hintaan. On erittäin mahdollista, että hyvinkin lyhyellä takaisinmaksuajalla saataisiin perustettua kannattava junayhteys myös Tampereelta Pietariin.
Jo nykyisellä kalustolla matka-aika Tampereelta Pietariin olisi 7 tuntia, jos Riihimäen oikorata saadaan toteutettua. Jos käytössä olisi Pietari-Helsinki välille suunniteltu kalusto ja Venäjän puolella perusparannettu rata, matka-aika Tampereelta Pietariin olisi helposti tavoitettavat 4 tuntia.
Aihe: Uutisia
Kun valot palavat pitkään . . .
20.9.2007
Tällä viikolla eduskunnassa ovat valot palaneet pitkään. Valtion ensi vuoden talousarviosta on keskusteltu oikein urakalla, keskiviikkonakin yhteen putkeen aamukymmenestä iltakymmeneen. Uuden käytännön mukaan ministerit esittelevät lyhyesti oman hallintoalansa ja sen päälle käydään 1/2-1 tunnin debatti ja sitten jatketaan aiemmin sovittuja puheenvuoroja. Tämä tapa on erinomainen. Kunkin alan tärkeimmät asiat tulee läpi käytyä, edustajat voivat sanoa nopeasti pääviestinsä ja oikeaa väittelyäkin nähdään. Aina ennen debattia onkin odottava tunnelma ja jokainen itseään kunnioittava edustaja valmistautuu debattiin kuin urheilija konsanaan suoritukseensa. Arvoa saavat sekä ne, jotka osoittavat asiantuntemuksensa, että ne, jotka osaavat reagoida parhaiten toisten puheisiin.
Joskus käy niin, että kovimmat puheenvuorot tulevat istuntosalin ulkopuolelta. Viime kaudelta on periytynyt tapa, jonka mukaan luetaan terävimmät lehtileikkeet eli juuri ne, jotka iskevät suoraan kilpailevaan puolueen arkaan kohtaan. Tällä kerralla kovinta asetta käytti Keskustan edustaja Markku Laukkanen lukemalla SDP:n entisen talouspoliittisen gurun Seppo Lindblomin kitkerät lausunnot oman puolueensa vaalilupauksista. On helppo yhtyä Lindblomiin siinä, että jos demarien ylisuuret lupaukset olisi toteutettu, niin koko hyvinvointivaltio olisi ajettu karille. Siksi oli oikeastaan surkuhupaisaa, että demarien puheenjohtaja Eero Heinäluoma totesi SDP:n edelleen pitävän kiinni vaalilupauksistaan. Hän myös totesi, että se tulee varmasti yllätyksenä Kokoomukselle ja Keskustalle. Lindblomiin viitaten salista kuului välittömästi, että se tulee yllätyksenä osalle demareitakin!
Hallituspuolueiden edustajien osalta budjetin käsittelyvaihe eduskunnassa on enää vain loppusuora. Meillä on ollut tilaisuus jättää oma puumerkkimme budjettiesitykseen jo silloin, kun hallituksen esitystä laadittiin. Oppositiolle sen sijaan juuri eduskuntakeskustelu on paikka nostaa esille se, minkä he olisivat tehneet toisin. Valitettavan usein ne esitykset vaan jäävät taloudellisesti tasapainottamatta tai sitten tasapainotus toteutetaan aivan epärealistisella ajatuksella, kuten kristillisten ehdottomalla pörssiverolla.
Uudessa budjetissa olen erityisen iloinen siitä, että työvoiman liikkuvuutta edistävä työasuntovähennys toteutetaan jo heti ensi vuonna, sillä työvoimapula uhkaa jo talouskasvua. Sen kukistamiseksi on myös saatava liikettä työperäiseen maahanmuuttoon. Muuten käy niin kuin Väyrynen linjasi. Työ siirtyy Suomesta pois, jos täällä ei ole tekijöitä. Asian huono puoli on se, että työn mukana menee myös hyvinvointi.
Aihe: Blogi
Satonen eduskunnassa: Eurooppalaiset metsärahastot
14.9.2007
Puheenvuoro täysistunnossa 39. KESKIVIIKKONA 13. KESÄKUUTA 2007 kello 15
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu aika paljon näistä puutulleista, joka on ajankohtainen asia, mutta pitkällä tähtäimellä tämän puuhuollon turvaamiseen, niihin talkoisiin tarvitaan ehkä uudenlaisiakin keinoja ja toimenpiteitä.
Minua itseäni kyllä miellyttää tämä ajatus tästä eurooppalaisesta metsärahastosta siitä näkökulmasta katsottuna, että kun ilmastonmuutos ja sen uhka tulee entistä suuremmaksi, on entistä enemmän sellaisia ihmisiä, jotka miettivät, mitä he voisivat tehdä henkilökohtaisesti sen asian estämiseksi. Silloin tulee kysymykseen sellainen, että investoitaisiin tai haluttaisiin sijoittaa rahaa sellaiseen metsätalouteen, jossa enemmän kasvatetaan metsää kuin sitten puuta myydään.
Tämä on yksi mahdollisuus, kun Suomi on tässä asiassa aloitteellinen. Se on huomattava mahdollisuus myöskin meille saada ikään kuin kansainvälistä huomiota ja kiinnostusta tänne, ja sitä kautta turvata niitä puuresursseja, jotka ovat meille hyvin tarpeellisia ja välttämättömiä. Myöskin se antaa mahdollisuuden sitten näille institutionaalisille sijoittajille sijoittaa varmaan tuottoon vastuullisesti, eli tämä on sen tyyppinen ajatusmalli, jonka toivoisin, että se otetaan vakavasti ja lähdetään sitä aktiivisesti kehittämään.
Aihe: Uutisia
Eduskunta aloitti budjettikäsittelyn
14.9.2007
Eduskunta aloitti budjettikäsittelyn torstain 13.9. täysistunnossa valtiovarainministerin esittelypuheenvuorolla
Aihe: Uutisia
Aamulehti 25.8.2007: Porvoon kenttä tarpeeton
14.9.2007
Liikenneministeriön teettämän selvitys esittää uuden lentokentän rakentamista Porvoon Backakseen. Selvityksen mukaan uudelle kentälle on tarkoitus sijoittaa Malmin lentokentän nykyiset lentokone- ja helikopteritoiminnot, sekä kevyttä kauppaliikennettä Helsinki-Vantaan kentältä. Porvoon taholta listaan lisättiin vielä halpalentoyhtiöt. Rahaa uuden kentän rakentamiseen kuluisi näiden laskelmien mukaan 126 miljoonaa euroa. Harva osaa ennustaa mitä se oikeasti tulisi maksamaan, jos sitä 5-10 vuoden päästä todella ruvettaisiin rakentamaan.
Pirkanmaan suunnalta on aiheesta älähdetty porvoolaisten suunnitelmiin saada Ryanair muuttamaan Helsingin seudulle, kuten esimerkiksi Aamulehden pääkirjoituksessa 18.8. Tampere-Pirkkalan lentoliikenne on kasvanut ja laajentunut voimakkaasti juuri Ryanairin ansiosta. Ryanair on kiistatta antanut piristyruiskeen pirkanmaalaisille matkailuyrityksille ja toisaalta tarjoaa pirkanmaalaisille hyviä yhteyksiä eri puolille Eurooppaa. On siten luonnollista, että Pirkanmaalla halutaan jatkossakin pitää kiinni omista halpalentoyhteyksistä.
Paras peruste Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittämisen puolesta pääkaupunkiseudun suunnitelmia vastaan on kuitenkin veronmaksajan kukkaro. Voi aiheellisesti kysyä onko uuden kentän rakentamisessa pienintäkään järkeä, kun nykyisten kenttien kapasiteetti riittää kirkkaasti hoitamaan Porvoon kentälle suunnitellut tarpeet. Nyt kun Helsinki voi kaavoittaa osan Sipoota asuinalueeksi, niin Malmi voi jäädä edelleen hoitamaan perustehtäväänsä. Monissa suurissa kaupungeissa on pieniä keskustakenttiä helikopteri- ja pienkoneliikennettä varten, Malmi täyttää ne vaatimukset ja sijaitsee paljon lähempänä Helsingin ydinkeskustaa kuin Backas.
Helsinki-Vantaan lentokentältä on tarpeen ohjata jonkin verran rahti-, charter- ja reittiliikennettä muille kentille. Tampereen ja Turun lentokenttien nykyinen kapasiteetti riittää ottamaan vastaan lisäliikenteen. Esimerkiksi Pirkkalan kentän yhteyteen on rakentumassa tilat omalle logistiikkakeskukselle ja se käynnistynee jo ensi vuonna. Myöhemmässä vaiheessa VR:n ratapihan siirtymisen myötä Tampereen läntiselle puolelle voidaan rakentaa suuren luokan logistiikkakeskus. On huomioitava, että Pirkkalan kenttä on Helsingistä raskaalle liikenteellekin vain kahden tunnin ajomatkan päässä.
Pirkkalan lentokentän terminaalien kehittäminen ja alueen laajentaminen maksavat vain murto-osan siitä mitä kokonaan uuden lentokentän rakentaminen tulisi maksamaan. Liikenneministeriölle pääkaupunkiseudun lentoliikenteen tarpeita tutkinut työryhmä ei ole katsonut karttaa kehäkolmosta kauemmaksi. Jos pääkaupunkiseutu rajataan erikseen muusta Suomesta, niin silloin uudelle kakkoskentälle on olemassa kiistattomat perusteet. Kun näkökulma laajennetaan koko Etelä-Suomeen, niin voidaan helposti todeta, että viisainta on hyödyntää olemassa olevia Tampereen ja Turun lentokenttiä Helsinki-Vantaan kasvavan lentoliikenteen purkajina.
Rahti-, charter- ja halpalentoliikenne voi jatkossa keskittyä entistä enemmän Helsinki-Vantaan ulkopuolelle. Esimerkiksi yli miljoonalle pirkanmaalaiselle, satakuntalaiselle, keskisuomalaiselle tai pohjalaiselle on helpompi lentää etelän lomalle Tampereelta kuin Helsinki-Vantaalta. Uudenlaista aluepolitiikkaa olisi se, että ei ylikuumenneta pääkaupunkiseutua rakentamalla sinne jatkuvasti uutta, vaan ohjataan osa kasvusta muualle Etelä-Suomeen. Samalla ollaan veronmaksajan asialla, kun hyödynnetään olemassa olevaa kapasiteettia suurinvestoinnin sijasta.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Kauppalehti 10.9.2007: Kakkosasunnon verovähennys lisää perheiden vaihtoehtoja
14.9.2007
Ensi vuoden budjetissa otetaan uutena verovähennyksenä käyttöön kakkosasunnon verovähennysoikeus. Työnsä vuoksi toisella paikkakunnalla asuntoa tarvitseva voi vähentää verotuksessa vuokra-asunnon kuluja vuositasolla maksimissaan 3000 euroa. Näin työn tekeminen tehdään kannattavaksi myös kotiseudun ulkopuolella. Se on välttämätöntä, sillä kaikille ei ole työtä tarjolla lähellä kotia.
Nykyisin 20 000-25 000 ihmistä tekee työtä viikoittain niin kaukaa kotoa, että he tarvitsevat toisen asunnon. Määrä tulee lisääntymään, sillä verovähennysoikeuden ansiosta työn vastaanottaminen toiselta puolelta maalta tulee taloudellisesti kannattavaksi myös monille ansiosidonnaisella työttömyysturvalla oleville. Juuri heidän työllistymisensä edistämiseksi uudistus tehdäänkin.
Verovähennysoikeuden on pelätty ylikuumentavan vuokra-asuntomarkkinoita erityisesti pääkaupunkiseudulla. On totta, että vuokra-asuntojen määrää pitää lisätä. Pitkällä aikavälillä kakkosasunnon verovähennysoikeus ei kuitenkaan kiihdytä kasvukeskusten asuntomarkkinoita, vaan päinvastoin lieventää muuttopaineita.
Jos oletetaan, että pääkaupunkiseudulla käy töissä muualta maasta 15 000 perheellistä, niin heillä voi olettaa olevan 45 000 perheenjäsentä. Jos nämä 60 000 ihmistä muuttaisivat pysyvästi pääkaupunkiseudulle, niin asuntojen tarve olisi huomattavasti suurempi kuin verovähennysmallissa. Lisäksi olisi tehtävä paljon uusia päiväkoteja ja kouluja, kun vastaavasti muualla jäisi päiväkoti- ja koulupaikkoja tyhjäksi.
Kakkosasunnon verovähennysoikeuden perusidea on antaa ihmisille positiivisia vaihtoehtoja. Työttömäksi jääneelle työn vastaanottaminen toiselta puolelta maata tulee kannattavaksi. Perheet taas voivat aidosti miettiä eri asuinvaihtoehtojen välillä. Joillekin viisainta on muuttaa perheen voimalla isän tai äidin työn perässä. Toiset taas katsovat paremmaksi sen, että lapsia ei siirretä pois tutusta elinpiiristä, vaan perheen pää liikkuu työn perässä. Kansantalouden kannalta olennaista on se, että avoimille työpaikoille löytyy tekijöitä ja siihenkin uusi vähennys antaa hyvän piristysruiskeen.
Arto Satonen
Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja
kansanedustaja (KOK)
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Ulkopolitiikkaa ja sisäpolitiikkaa – ja puoluepolitiikkaa
14.9.2007
Tänään lähti eduskuntatyö tosissaan liikkeelle, kun pidettiin ensimmäinen väittelytuokio kyselytunnin merkeissä. Pääasiana esillä oli ulkopolitiikka, jossa käytiin keskustelua muutamasta Häkämiehen sanasta. Häkämies itse esiintyi rennosti ja vahvasti. Jokaiselle kuulijalle tuli selväksi, että Häkämies puhui Venäjästä haasteena, ei uhkana.
Paljon totisempi ja ajankohtaisempi asia oli julkisen sektorin työmarkkinaneuvotteluiden tilanne. Siihen keskusteluun koitin myös pistää oman lusikkani soppaan, mutta tällä kertaa ei puhevuororuletissa osunut oma vuoro kohdalle.
Kataisen saamat nälvimiset opposition taholta olivat täysin kohtuuttomia tilanteeseen nähden. Yksi politiikan ihmeellisyyksistä on se, että kun oikeasti tekee jotain hyvää, niin saa täyslaidallisen itselleen.
Ilman Kokoomuksen ja sen puheenjohtajan aktiivisuutta hoitajille, opettajille, sosiaalityöntekijöille, kirjastonhoitajille ja muille julkisen sektorin naisvaltaisten alojen työntekijöille ei olisi kuntatyönantajan taholta annettu palkkatarjousta, joka ylitti yksityisen sektorin tällä kierroksella tehdyt sopimukset.
Kun oppositiota kuunteli, niin tuntui, että siellä ovat perusasiat hämärtyneet. Julkisen sektorin palkkojen jälkeenjääneisyydelle ei ole mitään muuta syytä kuin se, että vuodesta toiseen tehdyissä palkkaratkaisuissa koulutetut julkisen sektorin naiset ovat saaneet yleistä tasoa alemmat korotukset. Jos näin ei olisi käynyt, niin mitään palkkakuoppaa ei edes olisi. Sosiaalidemokraattien tilasto koulutettujen naisten palkkojen ajajana on siten pahasti negatiivisella puolella. Asioiden heikko hoito ei kuitenkaan näytä estävän suuria sanoja.
Aihe: Blogi
Venäjän muodostama turvallisuusuhka Suomelle
8.9.2007
Puolustusministeri Jyri Häkämiehen puheen sanomasta ja retoriikasta nousi jakautunut keskustelu kotimaasta. Häkämiehen puhetavalle on ollut sekä puoltajia että moittijoita. Epäilemättä Häkämiehen käyttämä retoriikka oli uudenlaista selkeää puhetta Suomen turvallisuusuhista. Uutta oli se, että kun aiemmin yritettiin puhua Suomen turvallisuusuhista niin, että ei sanota mitään, niin nyt Häkämies käytti itänaapurin nimeä amerikkalaiseen tyyliin tehokeinona.
Retoriikan sijasta kannattaisi paneutua itse asiaan. Venäjä on aina Suomen turvallisuusympäristössä suurin haaste, ja siksi meidän tulee tarkoin seurata Venäjän kehitystä ja tarpeen mukaan myös reagoida Venäjän politiikan muutoksiin.
Hyvän kuvan nyky-Venäjän poliittisista ja taloudellisista tavoitteista ja toimintatavoista saa tutustumalla The Economistin (25.8.) artikkeliin Putins people – The spies who run Russia. Arvostetun The Economist-lehden mukaan 75% poliittisen ja taloudellisen eliitin jäsenistä on entisiä KGB:n tai muiden neuvostoaikaisten turvallisuusjärjestöjen työntekijöitä.
He ovat toisilleen lojaaleita ammattilaisia, joille Venäjän suurvalta-aseman ylläpitäminen on ideologinen kysymys. Maan ylintä valtaa käyttävä Putinin epävirallinen politbyro puolestaan koostuu hänen pietarilaistaustaisista KGB:n aikaisista työkavereistaan.
Putinin aikakaudella Venäjän talous on kasvanut huomattavasti lähinnä energian hinnan nousun ansiosta. Taloudellisesti vahvempi Venäjä on ottanut myös selkeästi poliittisesti vahvemman roolin, joka on näkynyt mm. Kosovon tilanteessa. Putin ja hänen KGB-taustaiset työtoverinsa haluavat tehdä taloudellisesti vahvemmasta Venäjästä myös sotilaallisesti vahvemman. Venäjä myös valvoo etujaan lähialueilla entistä aktiivisemmin, kuten Viron patsas-kiista osoittaa.
Venäjän muodostama turvallisuusuhka Suomelle on hyvin laaja käsite. Akuuteista uhista todennäköisin on Venäjän maamme ympäristölle aiheuttamat uhat, jotka ovat itämerellä jo arkipäivää. Maan rajat ylittävä rikollisuus toinen akuutti uhka, siihen voi liittyä myös terrorismia. Pakolaisaaltokin on mahdollinen, vaikka Venäjän hyvä taloudellinen kehitys pienentääkin sen riskiä.
Kyse on siis muusta kuin sotilaallisesta uhasta. Siitä huolimatta Venäjän kehitystä on myös peilattava Suomen Nato-jäsenyyden näkökulmasta. Voi olla perusteltua mennä siitä raollaan pidettävästä ovesta sisään. Nato-jäsenyys on käsiteltävä perusteellisesti seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä.
Aihe: Blogi