kesäkuu 2007
Kesä
29.6.2007
Suomi on kesäjuhlien luvattu maa. Pirkanmaallakin monessa pitäjissä on onnistuttu rakentamaan omaperäinen kesätapahtuma, jolla on valtakunnallistakin merkitystä. Torstaina ehdin käymään kahdessa tapahtumassa. Ikaalisten Sata-Häme Soi on harmonikkatapahtumana Suomen kiistaton ykkönen ja maailmallakin harmonikkapiireissä tunnettu. Tällä kertaa ei vain sää suosinut tapahtuman alkua,mutta vielä on viikkoa jäljellä.
Punkalaitumella oltiin vieläkin perinteisimmissä meininkeissä. Sain tilaisuuden sytyttää aidon tervahaudan. On hyvä muistaa,että 1600- ja 1700-luvulla terva oli merkittävä vientiartikkeli. Nyt tervaa käyttää Yli-Kirran maaseutumuseota ylläpitävä kotiseutuyhdistys oman toimintansa rahoittamiseen. Haudasta odotetaan 1000 litraa tervaa. Minun osani oli vain sytyttäminen, mutta varsinaisen työn olivat tehneet kotiseutuyhdistyksen väki. Hautaa valmistamassa oli kolmisenkymmentä henkeä ja viikonlopun maataloushistoriasta kertovaa näyttelyä peräti 150 henkeä.
Maakuntapoliittisella puolella yhdistymisneuvotteluja käyvä Rauma ja Laitila naapureineen ehdottivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien yhdistämistä. Tämän idean kanssa on samanarvoiseksi nostettava Äetsän Kokoomuksen takavuosina jättämä aloite Pirkanmaan ja Satakunnan yhdistämisestä. Se tuntuisi luonnollisemmalta, koska Satakunta aikoinaan ulottui Hämeensillalle asti.
Jos ajatus Varsinais-Suomen ja Satakunnan liitoksesta jää elämään, niin luonnollinen seuraus on Satakunnan jakautuminen Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kesken. Siinä tilanteessa ainakin Huittisten ja Pohjois-Satakunnan luontainen suunta olisi Pirkanmaalle päin. Porin seutukin joutuisi oikeasti miettimään kumpi on sille tärkeämpi kumppani Tampere vai Turku. Luultavasti aikaa kuluu vielä vuosia ennen kuin maakuntien uusjako tapahtuu, mutta suunta on sinne päin. Kuntaliitosten jälkeen on maakuntien vuoro tehdä liitoksia.
Aihe: Blogi
Täällä Pohjantähden alla
26.6.2007
Juhannuksena on hyvää aikaa pohdiskella asioita ja lukea. Tälle juhannukselle varasin aikaa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla
-teoksen uudelleenlukemiseen. Tähän valintaan vaikutti toisaalta kutsu Pentinkulman Päiville ja toisaalta se, että suomalaista historiaa on aina hyvä lukea. Viime kesänä keskityin Sastamalan historiaan, joten nyt on hyvä ottaa vieläkin juurevammin yhteiskunnalliseen keskusteluun ankkuroituva teos pöydälle.
Sastamalakaan ei toki ole menettänyt ajankohtaisuuttaan, pikemminkin päinvastoin. Vanhan Sastamalan alueelle ollaan rakentamassa seutukunnan kokoista kaupunkia, jota tosin kutsutaan työnimellä Rautavesi. Historiassa se oli alkujaan Suur-Sastamala, johon kuului laajoja alueita nykyisestä Pirkanmaasta, Satakunnasta ja Pohjanmaalta. Tästä aiheesta jatketaan heti juhannuksen jälkeen, kun Vammalan kaupunginvaltuusto pohtii uuden kaupungin perustamista ja sen hallintomallia.
Mouhijärvi miettii vielä osaltaan, onko sen tulevaisuudensuunta Rautavesi, Nokia vai Hämeenkyrö. Konsultin antamat ohjeet olivat yksiselitteiset – sekä nykyinen palveluyhteistyö (esim. terveydenhoito ja elinkeinotoimi) että toimintakulttuuri ja historiallinen yhteys puoltavat Vammalan suuntaa. Konsulttia kovempi suositus mouhijärveläisille taisi olla Nokian selvä ilmoitus siitä, että pienet lukiot eivät kuulu sen strategiaan. Nokian ensimmäinen kehittämiskohde Mouhijärvellä on siis lukion sulkeminen.
Paavo Väyrynen aloitti hallituksessa varsin hiljaa, mutta nyt on alkanut Paten tuutista palaa. Vaatimus suojeltujen metsäalueiden hyödyntämisestä mm. puuta kaatamalla sai vihreät takajaloilleen. Väyrysen perusteet siitä, että nuori kasvava metsä sitoo hiiltä aarniometsiä paremmin ei ole herättänyt vihreissä positiivista vastakaikua.
Oli Väyrynen oikeassa tai ei, niin on tervettä, että ympäristöasioista puhuvat muutkin kuin vihreät. Vihreitä kun ei lähtökohtaisesti voi pitää parhaina arvioimaan sitä, miten luonnonsuojelulliset ja ihmisen elintasoon liittyvät tavoitteet voidaan parhaiten yhteensovittaa.
Puhemies Sauli Niinistön avaus eurooppalaisesta metsärahastossa, jossa keski-eurooppalaiset ihmiset voisivat sijoittaa Suomeen istutettavaan metsään on erinomainen esimerkki siitä, miten ekologinen ja taloudellinen intressi voidaan yhteensovittaa. Kun puuta kasvatetaan enemmän kuin hakataan, se on ympäristölle eduksi. Isommasta metsämäärästä riittäisi metsää myös puunjalostukseen entistä enemmän eli kotimainen puuntarve voitaisiin paremmin turvata.
Aihe: Blogi
Satonen tapasi USA:n työministeri Elaine L. Chaon
14.6.2007
Satonen tapasi USA:n työministeri Elaine L. Chaon keskiviikkona 13.6. Keskusteluissa käsiteltiin mm. globaaleja työllisyyskysymyksiä ja siirtolaisuutta.
Aihe: Uutisia
John Maynard Keynes
12.6.2007
Demarien kausi oppositiossa on lähtenyt ärhäkkäästi liikkeelle. Tämän viikon teemaksi demarit olivat nostaneet eläkeläisten veroeron välittömän poistamisen eli siis niiden tilanteiden korjaamisen, jossa eläkeläiset maksavat samasta tulosta korkeampaa veroa. Asia on tarpeellinen, ja se onkin hallitusohjelmaan kirjattu. Vaatimus vaan tuli oudolta taholta, koska edellisellä kaudella demarit eivät tehneet sille asialle yhtään mitään ja viimeisimpänä suurimmista puolueista ottivat sen edes poliittiseen ohjelmaansa.
Keskustelu oli kyselytunnilla jo niin kovaa, että puurot ja vellit menivät kokonaan sekaisin. Demariryhmän varapj. Jukka Gustafsson tivasi valtionvarainministeri Kataiselta, että onko hän kuullut nobelisti-ekonomisti Keynesistä. Siinä kohtaa tamperelaisen ex-futaajan laukaus meni täysin suutariksi, sillä nimenomaan keynesiläistä talouspolitiikkaa uusi hallitus harjoittaa. Juuri keynesiläisyyteen kuuluu valtion lisämenojen ja veronalennusten hillitseminen korkeasuhdanteessa ja vastaavasti niiden lisääminen matalasuhdanteessa.
Lauantain Hesarin pääuutisena tarkasteltiin nuorten työttömyystilannetta Euroopan Unionissa. Suomi sijoittui keskijoukkoon 17,7 työttömyysasteella, mikä ei millään muotoa ole hyväksyttävä. Uusi hallitus lähteekin korjaamaan tätä ongelmaa kolmella täsmäkeinolla: ulottamalla matalapalkkatuki nuoriin, vahvistamalla ammatillista koulutusta aloilla, joissa on työvoimapulaa ja panostamalla nuorten työpajoihin.
Näillä kolmella toimella voi hyvällä syyllä odottaa nuorten työttömyysasteen tuntuvaa alennusta. Matalapalkkatuki tekee nuoren palkkaamisen työnantajalle halvemmaksi ja siten houkuttelee ottamaan töihin niitäkin, joilla on vain vähän työkokemusta.
Koulutukseen suuntaaminen vastaamaan nykyistä paremmin työelämän tarpeita on tosi tärkeä juttu. Muutoksia pitää tehdä sekä ala-, että aluekohtaisesti. Maan nopeimmin kasvavilla alueilla koulutusmääriä pitää kasvattaa, mutta sielläkin on tarve osittaiseen uudelleensuuntaamiseen. Nuoria ei pidä tietoisesti ylikouluttaa aloille, jossa työllisyysnäkymät on huonot, kun samaan aikaan monilla aloilla on työvoimapula.
Suuri osa nuorisotyöttömyydestä johtuu nuorten syrjäytymisongelmista. Tämä ongelma ei ratkea kansalaispalkalla, vaan siihen tarvitaan ohjaavaa otetta. Nuorten työpajat ovat osoittautuneet toimivaksi tavaksi auttaa moniongelmaisia nuoria elämässä eteenpäin. Siksi tämän toiminnan vahvistaminen on järkevää ja siihen kannattaa resursseja panostaa.
Aihe: Blogi
Globalisaatio yhdistää ja tuo ihmisoikeuksia
6.6.2007
G8-tapahtuma on jälleen saanut Saksassa riesakseen mielenosoittajat. On hyvä muistaa, että mielenosoittaminen kuuluu demokratiaan, mutta mellakointi ei. Osalle mielenosoittajista mellakointi lienee pääasia ja mielenosoittamisen teema sivuseikka.
Mielenosoituksista globalisaatiota vastaan on tullut muoti-ilmiö. Mielenosoittajat eivät kuitenkaan pysty tarjoamaan mitään todellista vaihtoehtoa globalisaatiolle, jos ei sellaiseksi lasketa anarkiaa, joka ei liene tavoittelemisen arvoinen. Globalisaatiolla ja globaalilla polittisella yhteistyöllä on kiistattomat saavutuksensa kuten ihmisten eliniän pidentyminen, yleinen vaurauden kasvu ja ihmisoikeuksien kehittyminen.
Globalisaation edut näkee parhaiten vertailemalla Etelä- ja Pohjois-Koreaa keskenään. Ensin mainittu on Korean sodan jälkeen noussut maailman kymmenen merkittävimmän talouden joukkoon ja kansalaisten vauraus on eteläeurooppalaista tasoa. Juuri se valittiin parhaaksi paikaksi järjestää talviolympialaiset. Maailman taloudesta eristäytynyt Pohjois-Korea puolestaan elää kansainvälisen ruoka-avun varassa ja johto pitää kansalaisten ihmisoikeuksia pilkkanaan. Siellä ei sallita edes mielenosoituksia, vaikka on vaikea keksiä toista maata, jossa olisi enemmän aihetta osoittaa mieltä. Sellaiseen maailmaan en ainakaan itse halua mennä.
Mielenkiintoisia päätöksiä on tehty myös kotipuolessa. Huittisten kaupunginhallitus esittää osan Äetsästä ja osan Punkalaitumesta liittämistä Huittisiin, kun kunnat neuvottelevat kuntaliitoksesta Vammalan kanssa. Tuntuu jotenkin, että päätöstä tehtäessä rakkailta huittislaisilta on päässyt pari asiaan liittyvää seikkaa unohtumaan. Toisen kunnan ei ole kovin helppoa ottaa toiselta alueita ilman suostumusta. Helsinkin ja Sipoon tapaus on toki poikkeus, mutta sille on myös poikkeukselliset perusteet.
Toinen asia on se, että samaan aikaan kun Suomessa tehdään monikuntaliitoksia ympäri maata, on jonkin kunnan osien siirtäminen toiseen aivan kehityksen vastainen toimenpide. Varsinkin kun koko homma lähti siitä ideasta, että Vammala, Huittinen, Äetsä ja Punkalaidun muodostaisivat yhden kunnan. Niin pitäisi tehdäkin, jos alueen asukkaiden pitkän ajan etua ajatellaan. Nyt näyttää kuitenkin paljon todennäköisemmältä Lounais-Pirkanmaan seutukunnan yhdistyminen yhdeksi kunnaksi, joka sekin on merkittävä edistysaskel.
Aihe: Blogi
Pietari, metropoli naapurissa
1.6.2007
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta suuntasi tämän vuoden ulkomaanmatkansa Pietariin. Pietari oli helppo valinta, sillä tämä 4,5 miljoonan asukkaan metropoli sijaitsee aivan naapurissa ja sinne pääsee kätevästi junalla. Matkan tarkoitus on kuitenkin siinä, että Pietari ja Leningradin alue on Suomelle suuri taloudellinen mahdollisuus.
Aikoinaan Pietarissa käyminen oli suomalaisille hyvin luonnollista. Oma isoäitinikin oli aikoinaan myymässä Savosta tuotua voita Pietarin torilla. Se oli sen ajan yrittämistä. Luonnollisesti Neuvostoliiton aika merkitsi Suomen ja Pietarin alueen välisen rajan korottamista muurin kokoiseksi. Kauppaa toki tehtiin, mutta ihmisten luontainen kanssakäyminen kuihtui delegaatioiden vierailuiksi.
Nyt kanssakäyminen on vahvassa kasvussa. Suomen Pietarin konsulaatista on tullut maailman suurin viisumin myöntäjä. Yli 400 000 henkilöä hakee tänä vuonna viisumia Suomeen. Suurin osa tulee ostosmatkalle tai lomanviettoon. Työtä varten viisumin saa vuosittain vain hieman yli 1000.
Pietarin väestökehitys on aleneva, kuten koko Venäjällä. Pietari on kuitenkin miljoonametropoli, jossa entistä useammalla on entistä enemmän ostovoimaa. Vaikka vain osa pietarilaisista voi ostaa suomalaisia tuotteita, niin siltikin potentiaalia on paljon. Sen on huomannut mm. YIT, joka rakentaa jo nyt enemmän asuntoja Luoteis-Venäjälle kuin Suomeen. YIT:n liikerakennuksiin puolestaan tulee monia suomalaisia yrityksiä etsimään omaa jalansijaansa Pietarin markkinoilta.
Pietarissa ei voi vierailla käymättä Heremitasissa. Taidemaalauksista ja taide-esineistä en paljon ymmärrä, mutta sen arvokkuuden näkee maallikkokin. Kun kulkee Heremitasin käytäviä niin saa samalla myös hyvän selityksen sille miksi kommunistit pääsivät valtaan juuri Pietarissa. Heremitasiin on tuhlattu niin paljon tavallisen kansan rahoja, että siitä kumpuavaa katkeruutta on ollut äärimmäisen helppoa käyttää hyväksi. Venäjän tsaarin olisi kannattanut ottaa oppia Ruotsista, niin sosialismin aika olisi saattanut jäädä kokonaan väliin. Ehkä oli niinkin, että jossain sekin järjettömyys piti kokea.
Aihe: Blogi