toukokuu 2007
Älkää kysykö mitä yhteiskunta voi tehdä teidän hyväksenne, vaan mitä te voitte tehdä yhteiskunnan hyväksi
28.5.2007
Politiikassa alkaa vähitellen tapahtua. Ensimmäinen kunnon debatti eduskunnassa syntyi päivähoitomaksuista. Oppositio hermostui hallituksen suunnitelmista poistaa 0-maksuluokka kokoaikahoidolta. Alimmillaan se merkitsee 18 euron laskua lapsen kuukautisesta päivähoidosta, joka on ennemminkin ruokaraha, kuin varsinainen päivähoitomaksu.
Päivähoitokeskustelussa on unohtunut se minkä vuoksi koko järjestelmä on luotu. Se luotiin siksi, että molemmat vanhemmat voivat käydä töissä ja päivähoidon avulla edistettiin erityisesti naisten mahdollisuuksia käydä töissä ja siten sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Puurot ja vellit meni sekaisin siinä vaiheessa, kun päivähoito-oikeus ulotettiin koskemaan myös niitä lapsia, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Kaiken lisäksi tämä palvelu tarjotaan vielä osalle vanhemmista ilmaiseksi.
Ajattelu on jo mennyt niin pitkälle, että demarien edustaja ihmetteli eduskunnassa kuinka uusi hallitus voi velvoittaa työttömät hoitamaan omat lapsensa. Niin, siinä sitä on ihmettelyn aihetta. Tuntuu jotenkin, että Kennedyn ohje siitä, että “älä kysy mitä yhteiskunta voi tehdä sinun hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä yhteiskunnan hyväksi” on päässyt unohtumaan.
On itsestään selvää, että päivähoito on tarjottava niille lapsille, joilla on siihen sosiaaliset perusteet, riippumatta vanhempien tilanteesta. Poikkeuksesta ei kuitenkaan pidä tehdä pääsääntöä.
Varsin erikoinen on myös opetushallituksen tulkinta, jonka mukaan lasten vanhempien talkootyöllä tekemät koulumatkarahat on jaettava kaikkien lasten kesken. Eli siis on aivan sama osallistuuko talkoisiin vai ei. On toki tärkeää, että kaikki lapset pääsevät kouluretkille, mutta vapaamatkustamiseen ei saa kannustaa. On aivan selvää, että on oikein, että joko osallistutaan talkoisiin tai maksetaan rahalla. Jos jonkun osalta on perusteltua katsotaan läpi käsien, niin se voi olla kaikille hyväksi, mutta vapaamatkustamisesta ei saa tehdä pääsääntöä.
Nämä molemmat asiat kertovat siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on todella tarpeen palata juurille. John F. Kennedyn legendaariset sanat: “Älkää kysykö mitä yhteiskunta voi tehdä teidän hyväksenne, vaan mitä te voitte tehdä yhteiskunnan hyväksi” ovat enemmän kuin ajankohtaiset, sillä liian moni päättäjäkin tuntuu unohtaneen, että ihmisellä itsellään on ensisijainen vastuu itsestään ja perheestään ja yhteiskunnan apu kohdistuu niille, jotka ovat sen tarpeessa.
Aihe: Blogi
100 vuotta eduskuntaa
24.5.2007
Eduskunnassa oli keskiviikkona juhlapäivä. Sata vuotta sitten Suomen kansan valitsemat edustajat kokoontuivat ensi kertaa päättämään suomalaisten asioista. Päätösvaltaa tosin rajasi silloin voimakkaasti Venäjän keisarivalta, jolla oli oikeus kävellä eduskunnan yli. Erityisesti perussuomalaisten mielestä nykyisen eduskunnan päätösvaltaa rajaa EU:n valta. He vaativatkin eduskunnan uudelta tutkimuslaitokselta tutkimusta EU:n merkityksestä eduskunnan vallalle.
Vaalien aikana kysymys EU:n eduskunnan toimivaltaa rajaavista valtaoikeuksista tuli aika ajoin esiin. Itse asiassa suomalaisessa päätöksenteossa parlamentin valta suhteessa EU-päätöksiin on maksimoitu, koska ministerit käyvät ennen ministerineuvoston istuntoja eduskunnan suuren valiokunnan kuultavana ja sieltä ohjeita ottamassa.
Euroopan Unionissa tehtävä päätöksenteko säätelee merkittävästi kotimaista toimivaltaa monilla politiikan lohkoilla, erityisesti maa- ja metsätaloudessa, sekä ympäristökysymyksissä. Aivan varmasti esimerkiksi liito-oravaongelmasta olisi jo päästy eroon, jos päätös suojeltavista eläinlajeista voitaisiin tehdä vain kotimaassa. Toisaalta itse aikoinaan liittosopimuksessa hyväksyimme sen, että liito-orava liitettiin tiukimmin suojeltavien eläinten joukkoon. Nyt näitä tiukasti suojeltuja liito-oravia on lähes 300 000, ja niiden suojelun takia on moottoritielinjauksia muuteltu, asuntoalueita jäänyt kaavoittamatta ja investoinnit ovat viivästyneet vuosikausia.
Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka moni suomalainen asunnoton olisi voitu asuttaa liito-oravien suojeluun tuhlatuilla. Asioiden tärkeysjärjestys ei ole tässä asiassa läheskään kohdallaan.
Nämä yksittäiset kohdat eivät kuitenkaan saa hämärtää sitä tosiasiaa, että olemme hyötyneet EU- ja EMU-jäsenyydestä taloudellisesti ja myös maamme turvallisuusasema on historiamme vakain.
RKP:n Ulla-Maj Wideroos hauskuutti satavuotisjuhlan tasa-arvopuheessaan mainitsemalla tasa-arvo-ongelmaksi mm. sen, että naisten jääkiekko ei ole yhtä seurattua kuin miesten. Wideroosia voisi lohduttaa sillä, että naisten tennis on jo miesten tennistä seuratumpaa, beach-volleysta puhumattakaan. Vakavampi ongelma on niin ikään Wideroosin mainitsemat nais- ja miesvaltaisten alojen väliset perusteettomat palkkaerot, mutta siihen nyt ollaan onneksi ensi kertaa hallituksen toimesta puuttumassa.
Juhlapäivän ilta on hyvä päättää urheilun parissa. Siksi riensinkin HJK-Tampere United jalkapallo-otteluun ja sieltä kotiin seuraamaan mestarien liigan finaalia. Sopivasti siis ensin kotimaista huippu-urheilua ja sitten euroooppalaista päälle. Ja siinä jälkimmäisessäkin on mukana suomalainen. Suomessa mestarien liigan finaali vetää satojatuhansia TV:n ääreen, Euroopassa yhteensä miljoonia. Olemme siis myös kulttuurillisesti osa Eurooppaa.
Aihe: Blogi
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan työ on alkanut
19.5.2007
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan työ on alkanut erityisesti tasa-arvoasioiden käsittelyllä.
Aihe: Eduskunnasta, Uutisia
Venäläinen yritysvaltaus
18.5.2007
Helatorstain aaton uutinen oli se, että suomalaiset saivat ensi kertaa todella tuntumaa siitä, mikä on venäläinen yritysvaltaus. Sitä ei tehdä pörssissä, vaan yksinkertaisesti ottamalla fyysisellä voimalla yritys haltuun. Tässä tapauksessa viranomainen ei ainakaan ollut yrittäjän ystävä.
Venäläisessä bisneksessä tuntuu vahvasti siltä, että oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee. Samanaikaisesti, kun ylätasolla edistetään ulkomaisten investointien saamista maahan, paikallistasolla vaikeutetaan tehokkaasti ulkomaisten yritysten toimintaa. Aivan varmaa on, että tämä käsirysyksi mennyt taistelu vaikuttaa suomalaisten halukkuuteen investoida Venäjälle. Se on mahdollisuuksien maa. Siellä on mahdollisuus onnistua hyvin, mutta myös epäonnistua perusteellisesti.
Venäjän päätös korottaa tulleja maasta vietävälle puulle on aiheuttamassa suuria ongelmia suomalaiselle metsäteollisuudelle. Tästä on syytä oppia se, että metsäteollisuutemme ei voi rakentaa tulevaisuuttaan venäläisen puunvaraan. Kotimaista puuta tarvitaan lisää jopa 15 miljoonaa kuutiota ja se vaatii puutuotannon ja korjuun tehostumista, sekä investointeja tieverkostoon.
Tässä vaiheessa on myös syytä arvioida Etelä-Suomen metsien suojelua uudelleen. Vapaaehtoinen suojelu on sinällään pakottavaa suojelua kannatettavampaa, mutta jos kapasiteetista on pulaa, niin silloin ei pidä omin toimin kapasiteettia supistaa. Aikalisä Etelä-Suomen metsien suojeluun on siten tarpeen. Pelissä on todella paljon työpaikkoja, kuten UPM:n YT-neuvotteluvaroitus jo osuvasti kertoi. Puun saatavuus on työpaikkojen nimissä varmistettava.
Aihe: Blogi
Työttömille töitä?
11.5.2007
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai aikaan jo kevään ensimmäisen mietintönsä. Aiheena oli 100-vuotisjuhlapäätös naisjärjestöjen valtionavusta. Itse asia sujui yksimielisessä hengessä ja naisjärjestöjen työn merkitys tunnustettiin laajasti.
Saman asian yhteydessä nousi esiin myös miesten tilanne. Hätkähdyttäviä tilastotietoja saatiin siitä, että perheettömien miesten työllisyysaste on Suomessa lähes 10 prosenttia alempi kuin EU:ssa keskimäärin. Perheettömien naisten työllisyysaste sitä vastoin on hieman eurooppalaista tasoa korkeampi ja perheellisten naisten tuntuvasti eurooppalaisia kanssasisariaan korkeampi. Viimeinen on seurausta kattavasta päivähoito-ja kotihoidontukijärjestelmistä. Perheellisten naisten asemaa luvataan hallitusohjelmassa edelleen parantaa vanhemmuuden kustannuksia tasaamalla.
Perheettömien miesten tilanteen parantamiseksi sen sijaan kaivattaisiin aivan uusia toimia. Yksi valo on syttynyt Kainuussa Paltamon kunnassa, jossa on päätetty lopettaa työttömyys kertaheitolla tarjoamalla kunnan toimesta kaikille töitä. Epäilemättä työttömien joukossa on monia yksineläviä miehiä.
Paltamon kokeilu, sikäli kun se saa lainsäädännöllisen mahdollisuuden, on todella uraauurtava juttu. Siinä passiivisesta työttömyydestä siirrytään aktiiviseen työllisyyteen eli kotoa on lähdettävä työhön. On aivan varmaa, että syrjäytymistä torjutaan parhaiten sillä, että ihmisiä ei jätetä yksin. Toki joukosta pitää erottaa ne, jotka eivät ole työkuntoisia ja työtä tekeville on maksettava työehtosopimusten mukaista palkkaa.
Aihe: Blogi
Hallintoa ja kiintiöpakolaisia
7.5.2007
Pääkaupunkiseudun huippuyliopistohanke ja Itä-Suomen yliopistojen yhdistyminen ovat avanneet uudenlaisten liittoutumisen syntymisen korkeakoulumaailmaan. Tässä kehityksen pyörteissä on kuitenkin hyvä muistaa, että suuri ei ole aina kaunista, eikä välttämättä edes tehokasta. Päällekkäisiä linjoja pitää purkaa ja tukitoimintoja voi toteuttaa yhdessä, mutta itse liitoksia on syytä pohtia tarkkaan. Avainasia on se onko 1+1 enemmän kuin kaksi vai onko se sitä vähemmän. Hyvä kysymys on myös se, että saavutetaanko kahden ison yliopiston liittymisellä todellisia synergiaetuja vai onko seurauksena vain hallintobyrokratian kasvu ?
Tampereen seudun vastaus yliopistoliittoutumiin on toistaiseksi ollut se, että Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, TAMK ja PIrAMK Unipoli-yhteistyön avulla etsivät yhdessä toimivia ratkaisuja Tampereen koulutustarjontaan. Ennen suurempia liitoksia tekisi mieli katsoa kuinka pitkälle tällä yhteistyöllä päästään. Hyvää on ollut tähän asti se, että kaikki ovat yhteistyössä aidosti mukana ja päällekkäisyyksiä on vähän eli yhteistyön avulla voidaan täydentää toisia.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välille olisi viisasta luoda myös sellaista koulutusta, jossa alempi korkeakouluopetus annetaan vain ammattikorkeakoulussa ja maisteriohjelmiin jatketaan yliopistoon. Duaalimalli on periaattena ihan hyvä, mutta sitäkään ei pitäisi orjallisesti noudattaa. Erityisesti pienillä toimialoilla, esimerkiksi tekstiilitekniikassa, voitaisiin yliopistossa keskittyä vain pidemmälle ehtineiden kouluttamiseen.
Uusi maahanmuuttoministeri Astrid Thors vaati Helsingin Sanomien haastattelussa kiintiöpakolaisten määrän nostoa. Hallitusohjelmassa määrä nimenomaan jätettiin ennalleen, kuten Thorskin toteaa. Asian syvällisempi ajatus on se, että Suomen voimakkaampi kansainvälistyminen on viisasta aloittaa työperäisestä maahanmuutosta.
Töihin tulevat sopeutuvat yhteiskuntaamme parhaiten ja samalla he toimivat positiivisena esimerkkinä ulkomaalaisista suomalaisille. Meillä on toki kansainvälinen vastuumme humanitäärisen maahanmuuton edistämisestä ja osittain myös humanitäärisellä maahanmuutolla voidaan saada tarpeellista työvoimaa. Maailman ongelmat eivät kuitenkaan ratkea sillä, että Suomi avaa rajansa. Sen sijaan Suomelle välttämätön kansainvälistyminen voi mennä kotimaassa heti karille, jos liian suuri osa maahanmuutosta on muuta kuin työperäistä.
Aihe: Blogi
Vappu!
2.5.2007
Opiskelijoiden iloinen vappu on saanut seurakseen monia hienoja tapahtumia, joihin väki kerääntyy kesän alkua juhlistamaan. Meillä Vammalassa vanhojen autojen paraatista on tullut tapahtuma, joka kerää Vapun päivänä tuhansia ihmisiä Vammalaan. Kotikaupunkini poliittinen vappu on vaihtunut iloiseksi vanhan autojen ystävien kokoontumisajoksi.
Vappupäivään kuuluu silti ehdottomasti politiikka, eikä sitä puolta saa vapusta koskaan unohtakaan. Nostalgisesti Radio Suomi esitti vanhoja työväenlauluja. Onneksemme reaalisosialismi on jo poliittisena järjestelmänä kuollut, vaikka sen jälkimaininkeja on jouduttu Virossa vieläkin kokemaan. Kun kuulin pienten lasten laulavan radiossa setä Leninistä ja setä Ho Chi-Minhistä, niin tuli mieleen, että millähän korvalla ne, jotka lapsina on pantu näitä lauluja laulamaan, niitä nyt kuuntelevat. Kun tutustuu kommunismin mustaan kirjaan, niin silmät aukeavat molempien “setien” toimintaan.
Vappuun kuuluu ehdottomasti puhe. Itse pidin sen nyt Rauman keskuspuistossa, jossa vietettiin perinteistä porvarillista vappua. Puheessani kehotin erityisesti opiskelijoita juhlimaan vappua, kun maa on nyt saanut hallituksen, joka arvostaa koulutusta. Opintorahan 15 prosentin korotus ja vapaan tulorajan 30 prosentin korotus menevät suoraan opiskelijoiden kukkaroon. Se mikä demareilta jäi tekemättä, on nyt kirjattu hallitusohjelmaan.
Varinainen sanomani liittyi tasa-arvotupoon. Tuntuu käsittämättömältä, että poliitikot eivät saisi mitenkään puuttua palkkauskysymyksiin. Minusta meillä on velvollisuus ajaa hoitajille keskimääräistä korkeampaa palkankorotusta, jotta hoitotyön houkuttelevuus paranee ja työvoiman saatavuus turvataan. Kun valtiovalta ei ole aiemmin mitenkään puuttunut palkkauskehitykseen, niin seurauksena on ollut julkisen sektorin koulutettujen naisvaltaisten alojen jääminen palkkakuoppaan. Enää ei voida seurata vain katseella, koska on varmistettava työvoimapulan uhkaamien julkisten palvelujen toimivuus. Kyse on sekä käytännön pakosta, että oikeudenmukaisuudesta.
Aihe: Blogi