helmikuu 2007
Äänestys yt-laista
9.2.2007
Eduskunnassa äänestettiin tänään kiistellyn yhteistoimintalain sisällöstä. Kokoomus ja kristillisdemokraatit esittivät lain soveltamisalan pitämistä nykyisellään, mutta hävisivät äänestyksen numeroin 123-50.
Hallituksen esityksessä yhteistoimintalaki ulotetaan nykyistä pienempiin yrityksiin. Tämä lisää byrokratiaa ja yrittäjän päivän pidentymistä, sillä 20-29 hengen yrityksissä ei ole henkilöstöpäälliköitä, vaan työn tekevät yrittäjät itse.
Ensi keskiviikkona äänestetään lain hyväksymisestä sekä ponnesta, jossa esitetään Suomen Yrittäjien ottamista mukaan heitä sitoviin tupo-neuvotteluihin.
Aihe: Uutisia
Vauhdittamassa Arton kampanjaa
8.2.2007
Café Satosessa mukana
Ystävänpäiväkorttikampanjan apuna
Aihe: Uutisia
Kohinaa kotiseudulla ja yrittäjien YT-laki
8.2.2007
Kotiseudulla on alkanut tapahtua. Punkalaitumen ja Äetsän kunnanhallitusten tekemä päätös siitä, että ne esittävät selvitysmiestä tutkimaan Vammalan, Huittisten, Punkalaitumen ja Äetsän kuntaliitosta, on tervetullut avaus. Aika näyttää, että onko tällä kaksoiskaupunki-hankkeen toisella vaiheella kantoa loppuun asti. Ajankohta on oikea sikäli, että lähivuosina jää eläkkeelle paljon työntekijöitä kaikista kunnista ja samassa yhteydessä palvelut voitaisiin yhdessä järjestää tehokkaammin ja siten parantaa kuntalaisten palveluita. Oman lisänsä antaisi myös 9,7 miljoonan euron porkkanarahat, jotka voitaisiin käyttää kuntaa kehittäviin investointeihin.
On aivan varmaa, että asiassa on vielä monta muttaa vastassa, jos sitä tosissaan lähdetään valmistelemaan. Viime kädessä kyse on kuitenkin tahdosta. Kokoomusnuorilla oli aikoinaan mainoslause “yhdessä saamme enemmän” ja se pitää paikkansa tässäkin. Kun ajatellaan alueemme kehittämistä ja vetovoiman lisäämistä, niin tällä kunnalla osana Pirkanmaata olisi merkittävä tulevaisuus. Toki meidän on pidettävä ovet auki myös SASPEssa mukana oleville kunnille ja Huittisten läheiselle naapurille Vampulalle.
Eduskunnassa oli YT-laki käsittelyssä keskiviikkona. Sitä oli väännetty työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa koko syksy, mutta silti jytyä riitti itse saliinkin. Itse ihmettelin eniten niitä puheenvuoroja, joissa väitettiin, että YT-lain soveltamisalan laajennus ei muodosta työllistämiskynnystä. Samanaikaisesti ne yrittäjät toisensa jälkeen, jotka ovat ko. kokoluokassa väittävät aivan päinvastaista.
Se on hyvin ymmärrettävää, sillä näiden lisävelvoitteiden mukainen paperien pyörittäminen otetaan yrittäjien omasta selkänahasta. 20-30 hengen yrityksissä ei ole henkilöstöpäälliköitä, vaan yrittäjä itse joutuu kantamaan tämänkin kuorman. Lopputuloksena tulee olemaan se, että monet yrittäjät valitsevat uusien työntekijöiden sijasta työntekijöiden vuokraamisen. Vaikea uskoa, että vuokratyön lisäämiseen hallitus politiikallaan pyrkii, mutta siihen sen seuraukset vievät.
Pääministeri Vanhanen totesi keskustan vaaliavauksessa Tampereella keskustan antaneen tällä vaalikaudella näyttönsä yrittäjäpolitiikassa. Sanoja ei olisi voinut asettaa paremmin. Valiokuntakuulemisen ja sadoilta yrittäjiltä tulleen palautteen pohjalta voin vakuuttaa, että yrittäjäkentässä monet yhtyvät siihen, että keskusta on tosiaan näyttönsä antanut. Sen sijaan kukaan ei kaipaa niitä näyttöjä lisää.
Aihe: Blogi
Satonen eduskunnassa: Yt-lain laajentaminen pienempiin yrityksiin
8.2.2007
154. KESKIVIIKKONA 7. HELMIKUUTA 2007
4) Hallituksen esitys laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Ensimmäinen käsittely
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Aluksi haluaisin todeta vielä pari kommenttia edellisen keskustelun johdosta, ensinnäkin sen, että ei ainakaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisessa käynyt ilmi, että EU jotenkin määräisi, että soveltamisalaa pitää laajentaa 30:sta 20:een. Se ei kyllä sieltä tule. Kyllä se on ihan kotimaista keksintöä siltä osalta, kun yt-lain soveltamisesta puhutaan. Toisaalta, kun tässä maassa kuitenkin on vielä voimassa sellainen laki, että jokainen yrittäjä saa itse päättää, työllistääkö hän jonkun henkilön, niin kyllä aika merkittävä vaikutus on sillä subjektiivisella näkemyksellä, kuinka yrittäjät tämän kokevat. Siinä suhteessa ei pidä vähätellä sitä Suomen Yrittäjien tekemää tutkimusta.
Arvoisa puhemies! Koska, kuten tässä on kuultu, kokoomus pitää tämän yt-lain hyväksymistä valtaosaltaan järkevänä, haluaisin korostaa myöskin niitä asioita, jotka valiokunnassa varsin yksimielisesti pystyimme käsittelemään. Tärkeä asia on se, että valiokunta tukee tällä mietinnöllään voimakkaasti kaikkien työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien lisäämistä. Osaamisen tasoa parantava koulutus on tärkeää sekä työntekijöiden että yritysten näkökulmasta. Täsmäkoulutuksella voidaan tehokkaasti vahvistaa sekä työntekijän ammattitaitoa että yrityksen kilpailukykyä. Työntekijän ja yrityksen etu on siten yhteinen, sillä vain menestyvä yritys voi työllistää ja yritys voi menestyä vain osaavan työvoiman avulla.
Mitä sitten tulee tähän soveltamisalan laajennukseen, niin jotta tulee myöskin niille tiedoksi, jotka eivät valiokuntaan kuulu, haluaisin ottaa täällä pari lainausta Anne Katajamäen, Seinäjoen ammattikorkeakoulun yksikönjohtajan, asiantuntijalausunnoista. Ensimmäinen lause, lainaus alkaa: “Luottamukseen perustuvan toimintamallin murentaminen siten, että luottamuksen sijaan tuodaan erityinen lain tasoinen säännöstö, saattaa olla kriittinen tekijä, joka heikentää eikä suinkaan paranna vuorovaikutusta yrittäjän ja työntekijöiden välillä.”
Otan vielä toisen lainauksen, joka alkaa: “Myös hallituksen esitykseen sisältyvä 30 000 euron suuruinen hyvitysseuraamus on kohtuuton erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Ei liene kenenkään etu, että pieni yritys ajautuu maksuvaikeuksiin tai selvitystilaan syystä, ettei tunne täsmällisesti lakien sisältöä.” Näin sanoi yrittäjyyden professori Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, jota valiokunta kuunteli.
Täällä on jo puhuttu moneen otteeseen siitä, että tieto kulkee parhaiten pienissä yrityksissä, koska sitä tietoa voidaan levittää niin kahvipöydässä kuin ruokailun yhteydessä, ja kun siellä on se yrittäjä, joka pitkää päivää tekee töitä omassa yrityksessään, tämä yrittäjä on myös sitoutunut omaan kotiseutuunsa ja Suomeen. Se ei elä kvartaalitaloudessa, vaan se tekee siellä työuran pituista periodia, joten siellä oleva työpaikka on sikäli paljon suuremmassa turvassa kuin jossain isommassa yrityksessä. Ongelma onkin juuri se, että tämä yrittäjä, joka itse joutuu kantamaan vastuun, että näitä kaikkia lain säännöksiä noudatetaan, joutuu käyttämään siihen omaa työaikaansa lisää, ja kun se työpäivä on jo muutenkin pitkä, niin se saattaa olla se viimeinen pisara, joka katkaisee kamelin selän, kuten olemme saaneet kuulla.
Pahasti pelkään, että tämä johtaa siihen, että näihin pieniin yrityksiin, jotka tällä hetkellä ovat tärkein työllistäjämme, tulee jatkossa vähemmän uusia työpaikkoja ja enemmän epätyypillisiä työsuhteita. Onko tämä se, mitä hallituspuolueet todella haluavat? Me kokoomuksessa haluamme aivan päinvastaista kehitystä: lisää suoria työsuhteita, enemmän työpaikkoja ja vähemmän yrittäjää rasittavaa byrokratiaa.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan sanoa, että pääministeri Vanhanen totesi keskustan vaaliavauksessa Tampereella keskustan antaneen tällä vaalikaudella näyttönsä yrittäjäpolitiikassa. Sanoja ei olisi voinut asettaa paremmin. Valiokuntakuulemisen ja sadoilta yrittäjiltä tulleen palautteen pohjalta voin vakuuttaa, että yrittäjäkentässä monet yhtyvät siihen, että keskusta on tosiaan näyttönsä antanut. Sen sijaan kukaan ei kaipaa niitä näyttöjä lisää.
Aihe: Uutisia
Lipponen vs. Hautala
6.2.2007
Vaalien alla poliittinen keskustelu kiristyy. Maanantai oli merkittävä keskustelupäivä. Vihreät menivät niin pitkälle, että syyttivät Lipposta puhemiehen aseman väärinkäytöstä, kun hän Puolassa kehotti EU-maita ilmastomuutoksen torjumiseksi rakentamaan lisää ydinvoimaa.
Paikalla olleena en ymmärrä alkuunkaan vihreiden närkästystä. Kuulijakunta otti Lipposen puheenvuoron hyvin vastaan ja ainakin siinä kuulijakunnassa Suomen arvostus kasvoi. Vain yksi nuori kaveri kyseenalaisti Lipposen teesit ja hänkin tuli täysin tyrmätyksi yrittäessään väittää Tanskaa energiantuotannon mallimaaksi. Luulen myös, että Lipposen puhe toi Suomelle arvostusta puolalaisten keskuudessa, jotka parasta aikaa miettivät omaa osallistumistaan Liettuan uuteen suurvoimalaan.
Uudet ennusteet ilmaston nopeasta lämpenemisestä asettavat vihreiden näkemykset entistä erikoisempaan asemaan. Haluaisin tietää, mikä on vihreiden vastaus ilmastomuutokseen. Vastaukseksi ei riitä pelkästään energian säästäminen, koska sitä tarvitaan joka tapauksessa. Jos ei puututa siihen, miten energiaa tuotetaan, ei päästä kuin puoliväliin.
On yhdentekevää onko vihreille ydinvoima hallituskysymys vai ei, niin kauan kun joku keksii edes yhden syyn miksi vihreiden pitäisi olla hallituksessa. Tuntuu vaan, että vihreät menevät entistä enemmän metsään, kun yrittävät torjua suomalaisen nuorison syrjäytymistä perustulolla. Tavoite on hyvä, keinot väärät, kuten energiapolitiikassakin.
Pidin tänään talousaamiaisen Lempäälässä. Vierailevina puhujina olivat SITRA:n entinen pääjohtaja Aatto Prihti ja MEP Piia-Noora Kauppi, molemmat tuttaviani vuosien ajalta. Molemmilla oli myös asiaa. Piitu argumentoi ansiokkaasti sen puolesta, että vapaa kauppa ja sisämarkkinoiden vapautuminen toimii eurooppalaisten eduksi. Siihen on helppo yhtyä.
Prihti vertaili ansiokkaasti ihmisen asemaa maatalousvaltaisessa, teollisessa ja nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Nuoret henkisen työn tekijät ovat tässä maailmassa monessa suhteessa kovilla, kuten Prihti osuvasti kuvasi. Hänen mukaansa ei saa myöskään liikaa verottaa niitä nuoria, jotka vasta keräävät perheelleen taloudellista pääomaa ja hakevat siten turvaa tulevaisuutensa.
Aihe: Blogi
Aate kantaa
5.2.2007
Kokoomusväki lähti viikonlopuksi syventämään aatettaan laivaristeilylle. On hienoa kuulua puolueeseen, jolla oikeasti on aate, joka on kantanut vuosikymmenien ajan. Sosiaalidemokraateilla ja kommunisteillakin oli aikoinaan aate, mutta käytäntö osoitti sen aatteen toimimattomaksi. Kommunistien toiminta keskittyi yksilön oikeuksien polkemiseen yhteisen edun (lue: johtavan eliitin) nimissä.
Sosiaalidemokraatit ymmärsivät jossain vaiheessa luopua kaiken omaisuuden valtiollistamisesta, mutta haluavat silti valtiollistaa ihmisen. Välittämistä ei kuitenkaan voi ulkoistaa, sillä esimerkiksi vanhusten yksinäisyysongelmaa ei ratkaista julkisen sektorin, vaan lähimmäisten vastuun ja vapaaehtoistyön avulla.
Keskustan aatteesta on vaikea sanoa yhtään mitään. Se kun riippuu siitä keltä kysyy. Keskusta on erikoinen sekoitus konservatismia ja yltiöliberaalia ajattelua yhdistettynä maaseudun juuriin. Aatteellista paloa on yritetty johtaa niin Hannu Takkulan syvänvihreistä kuin Mikko Alkion äärikeskustalaisuudestakin. Alkiolla ja hänen joukoillaan on sinällään hyviä ajatuksia, mutta niiden yhteys keskustalaisuuteen on jäänyt ainakin minulle hämäräksi. Epäilen myös, että iso osa keskustan kenttäväestä ei koe niitä omikseen.
Kokoomuksen juuret ovat aina olleet siinä, että ihmisten elämäntilannetta on pyritty parantamaan käyttämällä vastuullista markkinataloutta välineenä onneen. Tähän uskottiin jo puoluetta perustettaessa ja siihen uskotaan nyt.
Kokoomuslaisuuteen on aina kuulunut ahkeruuden palkitseminen ja siihen kannustaminen. Kokoomus on aina myös kantanut vastuuta vähäosaisista, jotka ilman omaa syytään ovat ajautuneet vaikeuksiin. Kokoomuslaisuuteen kuuluu myös se, että ensisijainen vastuu lähimmäisistä on meillä jokaisella itsellämme. Yhteiskunnan tukiverkkoja ja apua tarvitaan silloin, kun ei enää omin voimin selvitä ja se tuki ja turva on silloin saatava.
Risteilytunnelmista raportoivat myös Nina Suomalainen ja Pirkka Lappalainen.
Aihe: Blogi
Kokoomuksen eduskuntavaalitavoitteet 2007
2.2.2007
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen esitteli Kokoomuksen eduskuntavaalitavoitteet. Katainen nosti ohjelmasta esiin kolme keskeistä teemaa: työnteon, työ- ja muun elämän yhteensovittamisen sekä sukupolvien välisen sillan rakentamisen.
Kokoomus haluaa lisää palkansaajia Suomeen: tämä edellyttää sitä, että työnteon on aina ja kaikissa olosuhteissa oltava kannattavaa. Kaikki työ on arvokasta.
Toiseksi Kokoomus haluaa, että Suomessa olisi nykyistä inhimillisempi työelämä ja vanhemmilla aikaa olla isiä ja äitejä tai sinkuilla sinkkuja ilman ammattinimikettä.
Kolmanneksi, Kokoomus haluaa rakentaa aktiivisesti sukupolvien välistä siltaa, joka rakentaa yhteyttä, ymmärrystä ja välittämistä erisukupolvien välille.
Katainen painotti, että nämä ovat Kokoomukselle arvovalintoja. Ja muun muassa näiden periaatteiden ajamiselle Kokoomus hakee valtakirjaa tulevissa vaaleissa.
Tutustu Kokoomuksen vaaliohjelmaan (pdf).
Aihe: Uutisia
Satonen eduskunnassa: Kysymys opiskelijoiden tulorajoista
2.2.2007
Kyselytunnilla 1.2.2007 kysymys osa-aikaisten työpaikkojen osuudesta uusista työpaikoista
- – -
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Suuri osa näistä osa-aikaisista töistä on tullut palvelusektorille. Siihen ovat varmaan vaikuttaneet ne kokoomuslaiset veronalennukset, joita hallitus on tehnyt, ja myöskin talouden hyvä kehitys. Mutta nimenomaan palvelusektorilla tarvitaan paljon ruuhka-apulaisia ja sinänsä osa-aikatyö on siellä aika tyypillinen toimintamuoto.
Opiskelijoille tällaiset työt sopivat hyvin, mutta nyt ongelmana on se, että vapaata tulorajaa ei ole kohotettu koko tällä eduskuntakaudella. Eli kun opiskelija tekee töitä, samanaikaisesti leikataan häneltä sitten näitä opintososiaalisia etuja, eli hän ei pysty edes työtä tekemällä parantamaan tehokkaasti omaa elintasoaan. Onko teidän mielestänne tähän tehtävä muutos?
Työministeri Tarja Filatov : Arvoisa puhemies! Tämä asia kuuluu ministeri Saarelan toimialaan, mutta meillä on myös toinen tavoite, joka liittyy siihen, että opiskeluaikoja voitaisiin lyhentää. Tässä kaksi erilaista tavoitetta, jotka molemmat sinänsä yksinään ovat hyviä, lyövät toisiaan korvalle.
Sen lisäksi ollaan aika kohtuuttomassa tilanteessa, jos osan niistä ihmisistä, jotka tekevät pysyväisluonteisesti työtä, palkkataso jää huomattavasti alle niiden ihmisten palkkatason, jotka tekevät työtä ja saavat sen lisäksi vielä huomattavia tulonsiirtoja. Tästä ei ole varmasti yhtä ainoaa oikeaa mallia, mutta viime budjettiriihessä hallitus päätyi hieman toisenlaisiin ratkaisuihin opiskelijoiden kohdalla.
Aihe: Uutisia
Gallupien vaikeus
2.2.2007
Vaalien alla tehdään kaikenlaisia galluppeja. Vaalipiirikohtainen gallup ehdokkaiden läpimenomahdollisuuksista on korkeintaan suuntaa-antava, sillä otos on äärimmäisen pieni. Keskustalaiset olivat erityisen ärtyneitä Hesarin Helsingin vaalipiiriä koskevasta gallupista, kun siinä ennustettiin Keskustalle yhden paikan vaalitappiota.
Keskustalaiset olivat oikein purkaneet Hesarin gallupin ja todenneet, että jos kepu olisi saanut kaksi tukijaa gallupissa lisää, niin gallup olisi ennustanut heille kahta paikkaa. Puolustin tutkimuslaitosta, että kyllä se on heille ihan mahdoton tehtävä löytää Helsingistä kaksi ihmistä, jotka kertovat äänestävänsä kepua!
Kyselytunnilla keskusteltiin eilen osa-aikatöistä. Se oli jatkoa edellisen päivän tiedoille, joiden mukaan vaalikauden 100 000 uudesta työpaikasta lähes puolet on osa-aikaisia. Itse otin esille opiskelijoiden aseman.
Opiskelijat ovat ajautuneet erikoiseen köyhyysloukkuun. Pelkällä opintotuella ei elä. Jos tekee osa-aikatöitä, niin leikataan opintotukea eli sitäkään kautta ei voi parantaa elintasoaan merkittävästi. Vaadinkin jälleen kerran hallitusta korottamaan vapaata tulorajaa ja antamaan siten opiskelijoiden tehdä töitä enemmän ilman, että opintotukea leikataan. Se olisi reilua niitä kohtaan, jotka opiskelevat ja vielä sen ohella tekevät töitä. Ahkeruus pitää palkita, eikä siitä rangaista kuten nyt.
Kyselytunnin jälkeen minulla oli vieraana iso joukko Keskon veteraaneja, Keskon työntekijöitä ja entisiä kauppiaita. Puhuimme laajasti politiikan ajankohtaisista asioista, kuten perintöverosta, autoverosta, työllisyydestä, energiakysymyksistä ja Pirkanmaan puolesta lobbauksesta.
Ennen illan puheenjohtajatentin katselua ehdin vielä lentopallo-otteluun. Naisten SM-liigan huippuottelu RC Vanaja-OrPO pelattiin Helsingin urheilutalolla. Ja siitä todella tuli huippupeli. Yli 700 katsojan edessä OrPo vei 3-2 voiton, vaikka Vanajallakin oli jo ottelupallo. Pirkanmaalaisten voitto lämmitti, sillä OrPo tekee nyt todella hyvää työtä ja on ansiokkaasti sarjajohdossa.
Vanaja puolestaan on ollut liigan kärkeä jo vuosia ja tulee taas loppupeleissä olemaan kova. Naisten taso kehittyy koko ajan ja uusia, nuoria tähtiä tulee koko ajan. Lentopallon suosio tyttöjen keskuudessa kasvaa rajusti. Hienoa, että niin moni saa siitä itselleen hyvän harrastuksen.
Aihe: Blogi
Satonen eduskunnassa: Pienimpien kansaneläkkeiden korottaminen
1.2.2007
150. KESKIVIIKKONA 31. TAMMIKUUTA 2007
2) Hallituksen esitys kansaneläkelaiksi, laiksi vammaisetuuksista ja laiksi eläkkeensaajan asumistuesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi
Arto Satonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On turha kiistellä siitä, kuka eniten lupaa eläkeläisille. Siinä on keskustalla iänkaikkiset pohjat, ja toivon, ettei sitä enää kukaan ylitäkään politiikan rehellisyyden nimissä. Mutta sen sijaan itse asiasta puheen ollen, niin on oikeudenmukaisuuskysymys taata niille, jotka ovat pienemmillä eläkkeillä, kustannustason mukainen korotus, jotta he pystyvät ylipäätään selviytymään.
Tässä on myöskin erittäin tärkeä tämä kokoomuksen ehdotus siitä, että lääkkeiden arvonlisävero poistetaan, koska ne, jotka ovat pienellä eläkkeellä ja joutuvat käyttämään paljon lääkkeitä, ovat tässä yhteiskunnassa kaikkein heikoimmilla. Kun tähän lisätään se, että palkansaajan ja eläkeläisen veroero poistetaan, se epäkohta korjataan, niin päästään aika pitkälle tässä asiassa.
Aihe: Uutisia