joulukuu 2006
Poliittinen keskustelu välipäivinä
28.12.2006
Joulunpyhät on vietetty ja arki alkaa. Joulun jälkeinen kotimainen poliittinen keskustelu tuntuu varsin vaisulta, tosin Aamulehti kommentoi ansiokkaasti liikenneministeriön valmistelemaa ajatusta ajoneuvoveron korvaamisesta käyttömaksulla, joka perustuisi siihen kuinka paljon ajaa, missä ja mihin aikaan. Tätä seurattaisiin kuulemma jollain elektronisella välineellä. Virkamiehet haluavat uudistuksen jo seuraavaan hallitusohjelmaankin.
Järjestelmä on kehittämisen arvoinen, etenkin jos sen saa myytyä ulkomaille, muuten asiaa kannattaa tarkastella kriittisemmin – on varmistettava, että liikennettä seurataan vain maksuja varten, yksityisyyden suojan on oltava kohdallaan.
Talouselämän puolella viime päivien mielenkiinto on kohdistunut AlmaMedian ja Keskisuomalaisen mahdolliseen liittoon. Osakkeenomistajan näkökulmasta liitos voi olla hyvinkin perusteltu, mutta median keskittymisellä on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia. Asian hyvä puoli olisi se, että AlmaMedia ja Keskisuomalainen yhdessä muodostaisivat lehtikonsernin, joka antaisi valtakunnallisen vastuksen Helsingin Sanomien vetämälle konsernille. Näin lehdistömediassa olisi kaksi tosissaan kilpailevaa ja varsin tasavahvaa toimijaa, joiden kilpailu kattaisi sekä päivälehdet, iltapäivälehdet että talouslehdet.
Asian toinen puoli on se, että Suomi on jo ajautunut tilanteeseen, jossa jokaisessa maakunnassa / alueella on vain yksi valtalehti. Kun nämä valtalehdet vielä omistaa muutama konserni, median välittämä viesti ei enää ole yhtä moninainen ja paikallinen kuin aiemmin. AlmaMedian ja Keskisuomalaisen liitto ei olennaisella tavalla muuttaisi jo pitkälti keskittynyttä lehtikenttää, mutta olisi yksi merkittävä askel tiellä kohti kaksinapaista lehtikenttää.
Aihe: Blogi
Juomakulttuuri ei muuttunut
20.12.2006
(Julkaistu Aamulehdessä 20.12.2006)
Viron EU-jäsenyyden myötä eduskunta päätti hallituksen esityksestä alentaa väkevän alkoholinverotusta 44 prosentilla. Päätöksen takana oli se, että EU-jäsenyyden myötä alkoholin tuonti Virosta lähes vapautui. Pelättiin, että alkoholin tuonti Virosta nousee räjähdysmäisesti, jos hintaeroa ei pienennetä veroa alentamalla.
Viron tuonti onkin pysynyt siedettävällä tasolla, mutta halvan kotimaisen alkoholin haitat näkyvät sitäkin selvemmin. Alkoholin kulutus on ylipäätään noussut kaikkien aikojen huippuunsa, yli 10 litraan puhdasta alkoholia per henkilö vuodessa. Kun muualla Euroopassa alkoholin kulutus on vähentynyt, niin meillä on menty täysin päinvastaiseen suuntaan.
Lisääntyneen alkoholinkäytön ongelmat näkyvät sekä sairauksissa, että valtion kukkarossa. Veronmaksajille lankeaa satojen miljoonien vuosittainen lasku alkoholin aiheuttamien sairauksien hoidosta, huostaanotoista tai rikosten seuraamuksista. Kun mukaan lasketaan alkoholin takia menetetyt työpäivät, yhteiskunnan lasku liikkuu miljarditasolla.
Taloudellista laskuakin surullisemmat ovat alkoholin aiheuttamat inhimilliset kärsimykset. Monelle suurkuluttajalle halpa alkoholi on koitunut välittömäksi kohtaloksi. Alkoholitauteihin ja myrkytyksiin kuolee nyt vuosittain 2000 suomalaista, kun 2003 kuolleita oli 1500.
Erityisen huolestuttavaa on nuorten ja erityisesti nuorten tyttöjen lisääntynyt alkoholin käyttö. Väkevän alkoholin alentunut hinta ohjaa nuorten kulutusta aivan väärään suuntaan. Kulutuksen kasvu ei toki johdu pelkästään hinnasta, oma vaikutuksensa on myös riittämättömällä valistuksella ja sallivammalla alkoholikulttuurilla. Pahiten alkoholin koukkuun jääneillä nuorilla siihen yhdistyvät huumeet ja sekakäyttö. Tämä antaa aivan uusia haasteita myös perinteiselle päihdetyölle, jonka on pystyttävä hoitamaan aiempaa moniongelmaisempia asiakkaita.
Kukaan ei tiedä mikä olisi ollut lopputulema, jos viinaveroa ei olisi Viron EU-jäsenyyden myötä alennettu. On silti rehellisesti myönnettävä, että monet meistä, jotka siinä tilanteessa vastentahtoisesti suostuivat alkoholiveron alentamiseen, emme arvanneet tämän alennuksen kaikkia todellisia seurauksia. Luotettiin siihen, että suomalainen humalahakuinen juomakulttuuri muuttuu eurooppalaisemmaksi kohtuukäytöksi. Valitettavasti liian monen kohdalla näin ei ole tapahtunut.
Eduskunta keskusteli välikysymyksen muodossa alkoholiveron tasosta. Salissa oltiin hyvin yksimielisiä ja huolestuneita nykytilanteesta. Veron korotusta entiselleen vaadittiin useimmissa puheenvuoroissa yli puoluerajojen. Tätä taustaa vasten on käsittämätöntä, että hallitus ei ole valmis myöntämään virhettään verotuspäätöksessä, vaan jättää alhaisen veron voimaan vielä ensi vuodeksi. Virheitä sattuu kaikille, mutta todellista tyhmyyttä on olla korjaamatta tehtyä virhettä silloin, kun jokainen voi sen tilastoista ja katukuvasta nähdä.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Satonen eduskunnassa: Globalisaatioselvitys
19.12.2006
MAANANTAINA 18. JOULUKUUTA 2006
1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2007 Hallituksen esitys vuoden 2007 talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 122/2006 vp) täydentämisestä
Pääluokka 34
Työministeriön hallinnonala
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron sen takia, että haluaisin kuulla siitä, miten työministeriössä suhtaudutaan tähän uuteen globalisaatioselvitykseen . Toivon, että se suhtautuminen ei ole yhtä nuivaa kuin valtiovarainministeriössä. Ensinnäkin täytyy sanoa se, että kun olen siihen selvitykseen tutustunut – toivon, että siihen ovat myöskin kaikki ne muut tutustuneet, jotka sitä ovat kommentoineet – niin sen leimaaminen keskustan selvitykseksi mielestäni ei tee kyllä oikeutta keskustaa kohtaan. Nimittäin se on niin hyvä selvitys, että keskusta ei olisi pystynyt sitä kirjoittamaan. Siinä perusajatuksessa, joka lähtee sieltä professori Richard Baldwinin näkemyksestä siitä, mihin globalisaatio tällä hetkellä on menossa, on paljon sellaisia asioita, jotka on syytä pistää merkille, kun me ajattelemme, millä tavalla me tästä työllisyydestä tulevaisuudessa huolehdimme.
Yksi merkittävä havainto siellä on se, että enää ei ole kyse niinkään siitä, että olisi tiettyjä esimerkiksi korkeateknologian aloja, joilla me olemme kilpailukykyisiä, joihin satsaaminen itse suoranaisesti johtaa menestykseen, tai että sitten on joitakin tiettyjä esimerkiksi perusteollisuuden aloja, jotka auttamattomasti siirtyvät muualle, vaan sitä osittautumista tapahtuu kaikkien alojen sisällä. Lähes kaikilla aloilla on sellaisia töitä, joilla meidän on mahdollista olla kilpailukykyisiä. Sitten on myöskin niitä töitä, joissa meidän on erittäin vaikea kilpailla. On syytä ottaa kyllä vakavasti esimerkiksi se huoli, joka sieltä tulee myös sitä kohtaan, kuinka paljon meillä on tietohallinnossa työpaikkoja jatkossa, koska sillä alalla ovat tietysti transaktiokustannukset varsin pieniä, koska työtä voidaan siirtää minne tahansa maailmassa.
Oikeastaan se keskeinen viesti, jonka toivoisi menevän perille, on se, että kaikkein tärkeintä on edesauttaa yksittäisen työntekijän osaamista ja myöskin muuntautumiskykyä – eli se on aika pitkälle asenneasia – ja se, että sitten jos joutuu työttömäksi, hyvin nopeasti löydetään niitä uusia työtilaisuuksia. Tähän ilmeisesti perustuu raportissa mainittu viittaus Tanskaan ja Tanskan saamiin kokemuksiin.
Kun sieltä otetaan sitten joku yksittäinen kohta, kuten esimerkiksi se, että irtisanomista helpotetaan – haluan tässä sanoa, että kokoomus ei kannata irtisanomissuojan heikentämistä – niin ei ole niin, että voidaan tämmöinen yksittäinen kohta ottaa sieltä ja tuomita se koko systeemi, koska siinä on kyse kokonaan erilaisesta tavasta asennoitua tähän kysymykseen, ja se Tanskassa on toteutettu. Siinä se vastapaino tälle irtisanomissuojan muutokselle on joustoturvan kehittäminen ja sitä kautta myöskin aktiivitoimien kehittäminen. Eli siinä on sen tyyppinen ratkaisumalli esitetty, että työpaikat vaihtuvat hyvin tiheästi mutta että työntekijä, joka joutuu työpaikkansa menettämään, varsin nopeasti myöskin uuden löytää. Tämä on se ajatus.
Siihen, kuinka paljon se sitten on sovellettavissa Suomen malliin, on tässä mahdotonta ottaa kantaa, mutta kehottaisin kyllä, että se hyvin tarkasti tutkittaisiin. Nimittäin me olemme tähän asti olleet globalisaatiossa voittajia, koska se järjestelmä on tähän asti toiminut niin, että korkeateknologisiin töihin keskittyneet ovat väistämättä olleet voittajia, ja sitä kautta on voitu sitä hyvinvointia jakaa kaikille suomalaisille. Mutta jatkossa, kun tämä tilanne ei tule olemaan näin yksinkertainen, meidän on myös mietittävä niitä keinoja, joilla voidaan sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen, tai me emme enää kauan ole globalisaatiovoittajia. Me jokainen tiedämme sen, että jos me emme pärjää kansainvälisessä kilpailussa, niin meillä ei myöskään ole mahdollisuutta pitää tätä hyvinvointiyhteiskuntaa yllä.
Eli suosittelisin todella, että raportin hyvin perusteelliset esitykset otetaan vakavasti ja mietitään, miltä osin ne ovat sovellettavissa, eikä tyrmätä niitä jonkun yksittäisen asiakohdan perusteella tai leimata sitä selvitystä vain yhden poliittisen puolueen aikaansaannokseksi.
Aihe: Uutisia
Satonen eduskunnassa: Budjettipuheenvuoro työllisyydestä
19.12.2006
MAANANTAINA 18. JOULUKUUTA 2006
1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2007 Hallituksen esitys vuoden 2007 talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 122/2006 vp) täydentämisestä
Pääluokka 34
Työministeriön hallinnonala
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Täällä jo yleiskeskustelun yhteydessä käytin varsin pitkän puheenvuoron työllisyystilanteesta. Haluaisin kuitenkin vielä muutamaan yksittäiseen kohtaan, jotka tässä jo aiemmin olleessa debatissakin nousivat esille, ottaa kantaa.
Jos ensinnäkin lähdetään tästä pätkätyöongelmasta, niin täytyy sanoa, että ed. Cronberg vihreitten puheenvuorossa oli paikallistanut oikean ongelman, mutta lääkkeet olivat kyllä täysin väärät, kun hän esitti perustuloa. Se keino, millä oikeasti voidaan pätkätöitä nimenomaan kunnallisella ja julkisella puolella estää, on tietysti se, että kuntien ja ylipäätään julkisen talouden kestävyys ja rahallinen resurssipohja on vahvemmalla, mutta se on myöskin asennekysymys. Liian helposti kuntatasolla tehdään sellaisia päätöksiä, että jo monta kertaa jatkunutta pätkätyösuhdetta edelleen jatketaan, vaikka se ei ole edes lain hengen mukaista.
Eli se viesti pitäisi saada tästä salista menemään kunnalle ja muillekin julkisille työnantajille aina työministeriötä myöten, että näistä perusteettomista pätkätöistä pitää päästä eroon, jotka tarkoittavat siis sellaista tilannetta, että se työ jatkuu hyvin saman tyylisenä ja on kiistatta työlle tarve olemassa. Minä luulen, että siinä on aika paljon asenteista kysymys. Tiedän, että esimerkiksi opettajien kohdalla hyvin helposti tulee sellainen tilanne, että opettajat otetaan töihin kyllä lukuvuodeksi mutta ei kesäajaksi ja sitten jatketaan tätä samalla tavalla säästösyistä, mikä ei ole hyväksyttävää. (Ed. Hemmilä: Se ei ole enää lainmukaista!) – Se ei ole lain mukaistakaan, aivan.
Siitä, mitä ed. Cronberg puheenvuorossaan puhui tästä perustulosta, pääsen toiseen asiakohtaan, kysymykseen nuorten syrjäytymisestä. En tiedä, onko tässä häpeällistä tunnustaa, mutta olen aikoinani ollut perustulon kannattaja. En ole enää, kun olen vähän nähnyt tätä maailmaa, miten tätä eletään ja asutaan. Kun olen ollut lähes kymmenen vuotta nuorten työpajan, sen jälkeen työllistämiskeskuksen, ohjausryhmän puheenjohtaja, niin olen kyllä huomannut sen, että se on kyllä vihonviimeinen keino Suomen ongelmia ratkaista, että niille syrjäytymisuhan alla oleville nuorille annetaan perustulo eikä välitetä heistä yhtään sen enempää.
En tiedä, onko tämä se, mitä vihreät ovat esittäneet, en arvostele sitä, koska siitä ei ollut erikseen puhetta, mutta tämä ainakin on se, mitä perustulolla ymmärretään siinä muodossa, kuin sen aikoinaan Milton Friedman toi esille ja ymmärtääkseni myöskin Osmo Soininvaara myöhemmin, eli että yhteiskunta antaa tietyn perustulon ja sitten jokainen hankkii siihen itse jotain päälle. Myönnän, että joissakin pätkätyötilanteissa niille, jotka sitä käyttävät oikein, siinä voisi olla jotain järkeäkin, mutta niitten nuorten osalta, jotka uhkaavat tästä yhteiskunnasta syrjäytyä, se on aivan väärä vastaus. Sillä voidaan jonkun prekariaatin elämänlaatua parantaa mutta ei todellakaan ratkaista sitä ongelmaa, joka nuorten syrjäytymisuhkaan liittyy. Päinvastoin, pitää toimia hyvin nopeasti, että syrjäytymisuhan alla olevat nuoret pääsevät työpajatoimintaan ja muihin sellaisiin ratkaisuihin tai malleja etsitään heille, jota kautta heitä voidaan saada joko jatko-opiskeluihin tai työelämään. Meillä on Vammalassa varsin hyviä tuloksia saavutettu erittäin aikaisella puuttumisella tähän ongelmaan.
Arvoisa puhemies! Erittäin suuri ongelma on myös se, että työvoiman ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus, vaikka sitä on yritetty parantaa muun muassa työmatkavähennyksen korotuksella ja tällä surullisenkuuluisalla muuttoavustuksellakin, ei ollenkaan vastaa sitä tarvetta, mikä meillä tällä hetkellä on. Meillä on kymmeniätuhansia työpaikkoja täyttämättä, ehkä 30 000-50 000, hiukan vaihtelee tilanne aika ajoin, ja toisaalta meillä sitten, kuten täällä on jo useasti kuultu, 14-15 prosenttia työvoimasta on joko työttömänä tai työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä.
Osittain on toki sellaistakin kohtaanto-ongelmaa, että sitä ei mikään työministeriö pysty ratkaisemaan, mutta on myös niin, että riittävästi ei ole tehty sen eteen, että sellainen työvoima liikkuisi maan sisällä, jolla olisi työllistymisen edellytyksiä. Päinvastoin, tämä nykyinen järjestelmä kannustaa siihen, että esimerkiksi sille Voikkaalta työttömäksi jäävälle vaikka metallialan ammattilaiselle on kannattavampaa jäädä sinne Voikkalle ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle kuin ottaa työtä vastaan vaikka Turusta tai Tampereelta.
Mutta jos tämä kokoomuksen ja kristillisten ehdottama kakkosasunnon verovähennysoikeus perheellisille olisi mennyt läpi tässä budjetissa, niin silloin tilanne muuttuisi aivan olennaisesti toiseksi, eli silloin kannattaisi sitä työtä ottaa vastaan myöskin kotoa kauempaa. Se olisi silloin se kannustavin, taloudellisesti kannattavin vaihtoehto. Eli toivon, että tämä asia menee vielä jatkossa eteenpäin.
Aihe: Uutisia
Työllisyyskeskustelua meillä ja naapurissa
19.12.2006
Eduskunnan syksy päättyy aina budjettikäsittelyyn, johon olennaisena osana kuuluvat yökeskustelut. Silloin mitataan sekä kansanedustajien turnauskestävyyttä että huumorintajua. Ensimmäiseltä edustajavuodeltani muistan kipakan työvoimapoliittista koulutusta koskeneen debatin Piia Viitasen kanssa, joka käytiin kahden ja kolmen välillä yöllä. Nyt kun Viitasta ei näkynyt, niin minäkin saatoin mennä nukkumaan.
Ruotsissa ollaan ajaudutte todella erikoiseen välienselvittelyyn uuden porvarihallituksen ja maan suurimman ammattiliiton LO:n välillä. LO on organisoinut mielenosoituksia hallituksen työllisyyspolitiikkaa vastaan. Erikoista asiassa on se, että uusi hallitus ei ole tehnyt mitään uusia linjauksia, vaan toteuttaa juuri ne uudistukset, jotka ennen vaaleja lupasi ja joille vaaleissa sai Ruotsin kansan enemmistön tuen. Yleensä hallituksen politiikkaa vastaan noustaan barrikaadeille silloin, kun ei pidetä annettuja lupauksia, Ruotsissa silloin kun lupaukset pidetään.
Vihreät ovat ottaneet vaaliteemakseen perustulon ja sitä kävi eduskunnan pöntössä puheenjohtaja Tarja Cronberg kehumassa keinoksi parantaa elämänlaatua. Perustulo kuuluu sarjaan toimii teoriassa, mutta ei toimi käytännössä, aivan siis kuin sosialismi. On totta, että perustulo kannustaisi ottamaan vastaan lyhytaikaisiakin töitä, mikä sinällään on positiivista. Joillekin oikein käytettynä se olisi oikea malli.
Ongelman ydin on kuitenkin aivan muualla. Merkittävä osa nuorista uhkaa syrjäytyä kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Syrjäytymistä vastaan on taisteltava aktiivitoimin, joilla pyritään edistämään nuorten hyvinvointia löytämällä heille töitä tai opiskelumahdollisuuksia ja ennen sitä tarvitaan motivaatiota. Motivointikeinona ilmaisen ja vastikkeettoman rahan jakaminen on huonoin mahdollinen. Jos siihen päädyttäisiin, niin samalla hyväksyttäisiin se, että on olemassa niin vähäarvoisia töitä, että niitä ei edes kouluttautumattoman tarvitse ottaa vastaan. Tämä olisi todella väärin niitä kohtaan, jotka ovat vuosia elättäneet itsensä tai rahoittaneet opiskelunsa tekemällä ns. McDuuneja.
Aihe: Blogi
Satonen eduskunnassa: kysymys Tampere-Pori -junayhteyksistä
15.12.2006
KYSELYTUNTI
TORSTAINA 14. JOULUKUUTA 2006
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Jatkaisin tällä raideliikenneteemalla. Itse liikun aika paljon tuolla Tampere-Pori-suunnassa ja siellä siirryttiin tämän vuoden aikana lättähattuaikaan uudestaan, kun viimeinenkin IC-vuoro sieltä lopetettiin. Syynä oli kuulemma ilmeisesti se, että vähäliikenteistä liikennettä voidaan tukea silloin kun se tapahtuu tavallisilla junilla, mutta ei voida tukea silloin, kun se tapahtuu IC-junilla. Kuitenkin on annettu myös sellaista tietoa, että IC-juniakin olisi käytettävissä. Mihin järkeen perustuu sellainen päätös, että kannattamatonta IC-liikennettä ei voida tukea, mutta kannattamatonta lättähattuliikennettä voidaan tukea.
Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen : Arvoisa puhemies! Tässä tietenkin silloin, kun harkitaan sitä, että minkälaisia ratkaisuja tehdään tuetun liikenteen osalta, niin joudutaan ottamaan huomioon hyvin monenlaisia eri seikkoja. Valitettavasti se resurssi, jota meillä on tähän niin sanottuun ostoliikenteeseen raidepuolella käytettävissä, se on kohtuullisen niukka, ja silloin pitää miettiä hyvin tarkasti sitä, mihin, minkälaisille yhteyksille sitä julkista panostusta laitetaan.
Tähän kysymykseen siitä, millaisella kalustolla tätä liikennettä sitten tehdään, niin se on varmasti myöskin liikennöitsijän asia, ja tässä mielessä en osaa tarkasti vastata siihen, mikä perustelu tähän edustajan kysymykseen on sitten ollut johtamassa, mutta tulen kyllä selvittämään tämän. Tämä on ensimmäinen kerta, kun minä tästä kuulen.
Aihe: Uutisia
Satonen eduskunnassa: Vuoden 2007 budjetista
14.12.2006
KESKIVIIKKONA 13. JOULUKUUTA 2006
3) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2007 Hallituksen esitys vuoden 2007 talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 122/2006 vp) täydentämisestä
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Minullakin on muutamia huomioita budjetissa tehtyihin arvovalintoihin, jotka koskevat opiskelijoita, veteraaneja, tiepuolen ratkaisuja, poliisin ja Puolustusvoimien resursseja, mutta ajattelin mennä niihin sitten, kun käydään budjettia läpi ministeriökohtaisesti, ja tässä vaiheessa keskittyä pelkästään tähän työllisyystilanteeseen, joka on kuitenkin keskeinen asia sille, että meidän hyvinvointiyhteiskuntamme voidaan pitää yllä.
Täällä jo aikaisemmin yritettiin kovasti vakuuttaa, että meidän työllisyystilanteemme on tällä hetkellä hyvä. On tietysti totta, että työllisyyden kehitys on ollut positiivinen, mutta samaan aikaan kohtaanto-ongelma on suurempi kuin se on varmaan ollut koskaan. Me olemme sellaisessa tilanteessa, että meillä on 14-15 prosenttia meidän työvoimastamme tällä hetkellä joko työttömänä, tukityöllistettynä, työllisyyskoulutuksessa tai eläkeputkessa ja samanaikaisesti meillä on tosiasiassa työvoimapula hyvin monilla alueilla ja myöskin monissa eri ammateissa. Eli me olemme ajautumassa sellaiseen tilanteeseen, että meidän on samanaikaisesti sekä lisättävä työperäistä maahanmuuttoa että hoidettava aika iso työttömyysongelma.
No, mitä hallitus on sitten tässä tehnyt? Tähän budjettiin sisältyy pieniä asioita, joilla on yritetty ammatillista ja alueellista liikkuvuutta parantaa. Siellä on tämä surullisen kuuluisa 700 euron muuttoavustus, joka sinänsä on ihan hyvä asia. Mutta jos sieltä Voikkaalta työttömäksi jäävä henkilö saisi työpaikan vaikka Turusta, hän joutuu myymään omakotitalonsa, jolloin uudestakaan omakotitalosta hädin tuskin saa paljon yli 100 000 euroa, kun kaikki muutkin myyvät talonsa samaan aikaan, ja Turussa hän joutuu vastaavasta maksamaan ainakin 200 000 euroa. Ja vaikka se työpaikka telakoilla tulisi, niin ei hän varmaan 700 euron muuttoavustuksella sinne lähde, vaan jää ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle elämään Voikkaalle, ja tämäntyyppinen järjestelmä ei missään muodossa ole järkevä.
Ihmettelisin suuresti sitä, ettei ole edennyt edes työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen miettimä ja kokoomuksen ja kristillisten eduskuntaryhmien esittämä kakkosasunnon verovähennysoikeus. Sen avulla perheellinen henkilö, joka viikot työskentelee eri paikkakunnalla kuin millä hänen perheensä asuu, voisi vähentää osan maksamistaan kuluista, jotka siihen kakkosasuntoon kohdistuvat. Tämähän muuttaisi tilannetta olennaisesti niin, että kannattaisi ottaa työtä vastaan myöskin kotiseudun ulkopuolelta, ja se ei myöskään pakottaisi ainakaan heti siihen, että täytyy muuttaa pysyvästi pois.
Me tiedämme kaikki, että jos työttömyys jatkuu yli kolme kuukautta, niin riski jäädä pitkäaikaistyöttömäksi moninkertaistuu. Eli toimenpiteet pitäisi suunnata tähän työttömyyden alkuun. Nyt moni henkilö, joka jää ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle, koska tämä nykyinen järjestelmä siihen kannustaa, tosiasiassa tekee itsellensä aikamoisen karhunpalveluksen, sillä vuoden tai puolentoista työttömyyden jälkeen työllistyminen ei enää olekaan kovin helppoa. Seurauksena saattaa olla se, että aikaa myöten pudotaan peruspäivärahalle ja pikkuhiljaa huonoimmassa tapauksessa syrjäydytään yhteiskunnan ulkopuolelle.
Samanaikaisesti meillä on huutava pula työvoimasta, sanotaan esimerkiksi Turun telakoilla ja metalliteollisuudessa Pirkanmaalla. Tilauksia ei välttämättä pystytä ottamaan edes vastaan, jos ei ole saatu ulkomailta työntekijöitä.
Tässä yhteydessä on myös syytä mainita siitä, että oli todella paha virhe, kun siirtymäaikasäännös aikoinaan asetettiin. Onneksi siinä järki tuli vastaan ja viime vappuna siitä älyttiin luopua, mutta siinä jo menetettiin paras ja työteliäin ja osaavin työvoima Baltian maista Ruotsiin, Iso-Britanniaan ja Irlantiin, jotka avasivat portit välittömästi.
Meidän pitäisikin, jotta tähän työvoimapulaan pystytään vastaamaan, lisätä hyvin ripeästi aktiivista työperäistä maahanmuuttoa. Tässä suhteessa hallitus on toki tehnyt tämän maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa, mutta se on hyvin vaatimaton, jos vertaa siihen, mitä kokoomuksen puolelta on esitetty. Olemme esittäneet rekrytointipisteita meidän lähialueillemme tärkeimpiin maihin, ja sen lisäksi myöskin lupakäytäntöihin tulisi tehdä sellaisia muutoksia, jotka edesauttavat Suomeen hakeutumista. On ihan välttämätöntä löytää niille aloille ulkomailta tekijöitä, joille työntekijöitä Suomesta ei löydy. Samanaikaisesti on pyrittävä saamaan tästä omasta työvoimareservistä entistä enemmän irti, ja siihen nimenomaan liittyy tämä työvoiman liikkuvuuden edistäminen.
Kun haluan olla tässä kritiikissäni rehellinen, niin haluan yhdestä asiasta antaa hallitukselle tunnustusta ja se on tämä työmatkavähennyksen merkittävä korotus. Se on ihan oikeasuuntainen toimenpide. Muun muassa Pirkanmaalla se tarkoittaa sitä, että käytännössä mistä tahansa Pirkanmaan kunnasta pystyy tekemään töitä Tampereen keskusseudulla ja se on tällä työmatkavähennyksellä myöskin taloudellisesti kannattavaa ja järkevää.
Arvoisa puhemies! Otan vielä esille tämän globalisaatioselvityksen, joka jo aikaisemmin oli esillä. Kun sitä selvitystä vähän tarkemmin katsoo, niin siellä on varsin hätkähdyttäviä tietoja, kuten muun muassa sellainen kohta, että monet meidän vahvuusalueemme taloudessa ovat sellaisia, joilla itse asiassa tuotteiden hintataso on aleneva. Eli ne eivät välttämättä olekaan niitä kaikkein korkeateknologisimpia tuotteita, mihin meidän vaurautemme perustuu. Koska tämä kehitys väistämättä jatkuu niin, että entistä enemmän tuotanto hakeutuu ympäri maailmaa sinne, missä sitä on kaikkein järkevin ja kannattavin tehdä, niin meidän pitää löytää sieltä ne omat vahvuusalueemme, mihin meidän tulee panostaa. Tässä suhteessa meidän tulee näitä tutkimuksen ja tuotekehityksen varoja suunnata nimenomaan niille alueille, joilla me olemme vahvoja ja joilla meillä on mahdollista myöskin jatkossa pärjätä. Esimerkiksi metsäklusterin osalta tämä tarkoittaa sitä, että siellä olevassa konepuolen osaamisessa ja ylipäätään teknisessä osaamisessa, mikä siihen liittyy, me olemme maailman valioita ja siihen tulee jatkossakin panostaa. Toisaalta sisällöntuotantoon pitää entistä enemmän resursseja investoida.
Me tarvitsemme tänne sekä huippuosaajia tutkimustehtäviin että opiskelijoita, joista voidaan kouluttaa huippuosaajia. Tässä suhteessa kokoomus on esittänyt sellaista mallia, että stipendin avulla pyrittäisiin hankkimaan huippuopiskelijoita tänne niille aloille, joille me haluamme erityisesti panostaa, ja että tämä järjestelmä rahoitettaisiin osittain valtion ja osittain yritysten toimesta. Näistä todellisista huipuista kilpailevat kaikki. Suomen pitää osallistua siihen kilpailuun, jos me haluamme olla maailman eturivissä, ja meidän on oltava eturivissä ainakin tärkeimmillä teollisuuden aloilla, koska muuten meillä ei ole mahdollisuutta rahoittaa tätä hyvinvointivaltiota.
On myös niin, kuten raportissa esitetään, että meidän on myönnettävä se, että kaikilla aloilla ja varsinkaan kaikissa yrityksissä ei mene hyvin edes silloin, kun taloudessa yleisesti ottaen menee hyvin. Tämän palkkajärjestelmän, mikä meillä on, tulee joustaa alakohtaisesti ja yrityskohtaisesti tällaisissa kriisitilanteissa, vaikka sen pohjana onkin yleisesti sovittu järjestelmä. Eli tässä tarvitaan sen tyyppistä joustoa, jolla voidaan suojata niitä uhan alla olevia työpaikkoja. Tämmöinen työpaikkojen suojaaminen, kun se oikein toteutetaan – ja minä luulen, että tässä raportissa on ihan vakavaa luettavaa myöskin valtiovarainministerille – on mahdollista toteuttaa niin, että siinä toteutuu sekä työntekijän, työnantajan että koko Suomen etu.
Aihe: Uutisia
Vain työllä syntyy hyvinvointia
14.12.2006
Eduskunta aloitti budjetin käsittelyn eilen. Sain oman puheenvuoroni vähän jälkeen kuuden, kun keskustelu alkoi aamukymmeneltä. Keskityin pääpuheenvuorossani vain työllisyyspolitiikkaan, koska vain hyvän työllisyyden avulla voidaan rahoittaa se kaikki hyvä, mitä me hyvinvointiyhteiskunnaksi kutsumme.
Ihmettelin suuresti sitä, että hallituksen työllisyyspolitiikkaa pidetään onnistuneena. Toki uusia kokoaikaisia tai osa-aikaisia työpaikkoja on syntynyt kymmeniä tuhansia, mutta kokonaistilanne työmarkkinoilla on kaikkea muuta kuin hyvä. Työvoiman kohtaanto on huonompi kuin koskaan. Vaikka työttömänä, työllisyyskoulutuksessa tai tukityöllistettynä on lähes 15 prosenttia työikäisistä, niin tosiasiassa ollaan useilla aloilla ja alueilla työvoimapulassa.
On surkuhupaisaa, että korkean työttömyyden oloissa työvoimapula kutistaa talouskasvua ja syö siten hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Hallituksen toimenpiteet työvoiman alueellisen ja ammatillisen liikkumisen edistämiseksi ovat olleet täysin riittämättömät. Toisella puolen maata on työttömänä ammattimiehiä samoilla aloilla, jossa toisaalla maassa on työvoimapula. Kakkosasunnon verovähennysoikeudella on jo kiire, jotta perheellisenkin kannattaa lähteä työn perässä toiselle paikkakunnalle.
Oma työvoimareservi on ensin hyödynnettävä niin pitkälle kuin mahdollista, mutta myös ulkomailta on työvoimaa houkuteltava työvoimakapeikkoihin. On hyvä muistaa, että esimerkiksi telakoiden suurtilauksia ei olisi edes voitu ottaa vastaan ilman ulkomaista työvoimaa. Oikein käytettynä ulkomainen työvoima parantaa kotimaista työllisyyttä ja talouskasvua, eikä suinkaan heikennä sitä.
Aihe: Blogi
Kuulolla
11.12.2006
Kiersin lauantaina omalla “korvat kuuntelee-kiertueella” Vammalassa ja Nokialla. Asiaa oli kovasti. Monia puhutti energian hinta. Aiheellisesti kyseltiin myös dieselveron perään. Se myös ihmetytti, miksi diesel-veroa pitää maksaa vaikka nykyaikainen diesel ei saastuta bensamoottoria enempää, pikemminkin päinvastoin. Niinpä niin, sitä minäkin ihmettelen. Hallitus ei ole vaan saanut siinäkään asiassa mitään aikaan.
Ajankohtaisista budjettiasioista lauantaina puhuttivat eläkeläisten palkansaajia kireämpi verotus, alueellisten tiehankkeiden niukkuus ja tiehoidon taso sekä opintotuki.
Sunnuntain Uutispäivän köyhyyttä kuvaa se, että Antti Kaikkosen vaatimus erityisen Venäjä-ministerin perustamisesta oli mennyt teksti-tv:llä läpi. Kaikkosen perustelut Venäjän merkityksen kasvusta kauppakumppanina ja energiantuottajana ovat sinällään oikeita. Jälkimmäinen on tosin seurausta Keskustan omasta toiminnasta. Jos eduskunta ei olisi nykyisen pääministerin, silloisen kansanedustaja Matti Vanhasen ponnella 1993 torjunut viidettä ydinvoimalaa, niin nyt olisi se viides jo toiminnassa ja kuudes rakenteilla. Silloin ei tarvittaisi merikaapelia Venäjältä, eikä Venäjän tuottamalla sähköllä olisi juuri merkitystä Suomen markkinoilla. Energian hintakaan ei olisi nykytasolla, kun kapasiteettia olisi enemmän.
Kansanedustaja Vanhasen ja keskustan poukkoileva energiapolitiikka on tullut suomalaiselle kuluttajalle kalliiksi. Sitä ei yhdellä Venäjä-ministerillä paikata.
Aihe: Blogi
Satonen eduskunnassa: Kysymys nuorten syrjäytymisestä
8.12.2006
Suullinen kyselytunti 7.12.2006
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Haluaisin jatkaa tästä nuorten syrjäytymisen uhasta.
Eräissä kunnissa, muun muassa meillä Vammalassa on käytetty sellaista järjestelmää, että kun nuori valmistuu yläasteelta, niin sen jälkeen selvitetään hyvinkin tarkkaan, missä seuraavana syksynä ollaan, ja ne nuoret, jotka eivät ole missään, niin sitten heille tulee kutsu työpajalle, ja myöskin selvitetään ammatillisen koulutuksen kanssa yhteistyössä tämä. Eli yhteistyössä toimivat sekä ammatillinen koulutus, työvoimatoimisto, työpaja että se yläaste. Kysyisinkin, onko mahdollista, että tällainen järjestelmä otettaisiin laajemmin käyttöön ja toimitaanko näin tällä hetkellä myöskin muualla, ja onko tätä kautta mahdollista jo heti alkuvaiheessa katkaista tämä syrjäytymiskierre?
Opetusministeri Antti Kalliomäki: Puhemies! Jos puhutaan vaikeimmista tilanteista, niin silloin todella on kyse nuorista, jotka eivät koulutukseen lähde, eivätkä myöskään työelämään, ja silloin syrjäytymisen lähtötilanne on huomattavan paljon aikaisemmassa vaiheessa elämää. Se porukka on todella vaikeasti saatavissa kouluun ja työhön takaisin. Siihen on kuitenkin pyritty juuri sen tyyppisillä toimilla, joihin ed. Satonen viittasi. Kuntakohtaisia ratkaisuja on. Meidän koulutusjärjestelmämmehän toimii sillä tavalla, että meillä siirretään huomattavan paljon toimintavapautta ja valtaa kunnille ja itse kouluille, joka minusta on sinänsä hyvä asia. Sitten jos päästään siihen nuorisojoukkoon, jossa esimerkiksi työelämälähtöisellä koulutuksella saadaan tartuntapintaa, niin silloin ollaan jo paremmilla vesillä, ja se on itse asiassa nyt ollut keskeinen, lähes pääsuunta, jolla on pyritty tämän ikäluokan nuorten syrjäytymistä ehkäisemään.
Aihe: Uutisia