marraskuu 2006
Jatkuvaa vääntöä
30.11.2006
Keskiviikkona väänsimme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa jälleen YT-laista. Kuultavina olleet yrittäjät väänsivät rautalangasta, miten kankean byrokratian tuominen yrittäjän ja työntekijöiden väliseen vuorovaikutussuhteeseen vaikuttaa haittaavasti työpaikan ilmapiiriin ja työllistämishalukkuuteen. Kerrassaan mainio kuuleminen. Yrittäjien huoli soveltamisalan laajentamisesta pieniin yrityksiin tässä asiassa aito ja se pitäisi ottaa todesta.
Illalla olin puhumassa Valkeakosken Kokoomuksen kokouksessa yhdessä muiden Pirkanmaan Kokoomuksen ehdokkaiden kanssa. Yhteishenki ehdokkaiden välillä oli erinomainen ja selvästi näkee, että kenttäväki odottaa jo vaaleja. Vaalit ovat demokratian juhlat ja siksi niitä tulee aina odottaa ilolla.
Illan päätteeksi olin yhdessä 5000 muun vieraan kanssa tutustumassa Lempäälän IdeaParkiin, Suomen suurimpaan liikekeskukseen. Uskomattoman liikekeskuksen ovat Sukari ja kumppanit saaneet aikaan. Voi veikata, että se on riittävän suuri menestymään. Vastaavaa ei vähään aikaan tehdä ja siksi, jos sen haluaa nähdä, on mentävä Lempäälään. Avainasia on, että kävijöitä riittää ympäri Suomen ja siten siitä tulee Pirkanmaan vetonaula.
Keskiviikko oli myös se päivä, kun hallituspuolueiden eduskuntaryhmien johto sopivat budjetin lisäyksistä eli siis jakoivat joululahjarahat. Opiskelijoille se oli karua luettavaa. Ateriatukeen toki tuli korotus, mutta se menee aterian valmistajalle. Kaikkosen, Tahvanaisen ja viiden muun hallituspuolueiden edustajan aloitteella opintotuen 15 prosentin korotuksesta pyyhittiin pöytää. Siihen kiteytyy tämän hallituksen opiskelijapolitiikka. Puhetta on riittänyt, teot puuttuvat.
Aihe: Blogi
Hoitajapulaan on jo varauduttava
28.11.2006
Kokoomus esitteli oman vaihtoehtonsa työperäisen maahanmuuton edistämiseksi:
Hoitajapulaan on jo varauduttava
Kokoomus julkisti tiistaina kansanedustaja Arto Satosen johdolla valmistellun työperäistä maahanmuuttoa käsittelevän raportin “Hyvinvointi tarvitsee tekijöitä”. Julkistamistilaisuuden yhteydessä puhunut Satonen pitää työperäisen maahanmuuton tehostamista yhtenä lääkkeenä esimerkiksi tulevaisuudessa uhkaavaan hoitajapulaan.
– Hoiva-alalla kärsitään jo nyt hoitajapulasta. Tärkeintä on, että perusteettomista pätkätöistä on luovuttava. Myönteistä kehitystä on tapahtunut viime vuosina ja esimerkiksi Helsingissä virkoja on vakinaistettu. Erityisesti on panostettava työssä jaksamiseen. Kuntasektorilla naisvaltaisten alojen palkankorotuksia voidaan tukea valtion taholta, kuten Kokoomus on esittänyt.
Satosen mielestä nämä toimet eivät kuitenkaan tule riittämään. Satonen korostaa, että tulevaisuuteen kantavia ratkaisuja on maahanmuuttopolitiikassa tehtävä nyt, eikä vasta sitten, kun työvoimapulan vuoksi palveluita joudutaan karsimaan.
– Liikkeelle on lähdettävä ulkomaille lähteneiden hoitajien houkuttelemisella takaisin Suomeen – nyt tarjolla on vakinaisia virkoja ja voimme tarjota muuttoavustusta kädenojennuksena. Tulevaisuudessa tarvitsemme myös ulkomaalaisia terveydenhoitoalan ammattilaisia. Paras vaihtoehto on kahdenvälinen yhteistyö sopivan valtion kanssa. Voimme osallistua hoitajakoulutuksen kustannuksiin ja vaikuttaa koulutukseen sisältöön lähtömaassa ja saada sitä kautta Suomeen sopivia hoitajia. Esimerkiksi Norja ja Espanja ovat kokeilleet tällaista mallia.
Satonen on huolissaan myös yksin asuvien vanhusten ja vammaisten palveluista.
– Moni vanhus ja vammainen asuisi mielellään kotona, mutta mahdollisuudet siihen ovat heikot. Voisimme kehittää järjestelmän, jolla yksityisten ihmisten olisi helpompi palkata hoitaja – suomalainen tai ulkomaalainen – omaan kotiin auttamaan. Järjestelmästä olisi apua kotona asuville sekä hoitotyön kautta Suomeen sopeutuville ulkomaalaisille hoitotyön tekijöille.
Lisätietoja: Arto Satonen, p. 050 511 3110.
Aihe: Uutisia
Ulkomaisia osaajia tarvitaan
28.11.2006
(Julkaistu Kokoomuksen luovan talouden politiikkaohjelman nettisivuilla)
Ulkomaisia osaajia tarvitaan
Suurten ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän muuttuu Suomen väestörakenne voimakkaasti. Vuonna 2025 yli 65-vuotiaiden määrä on lähes 500 000 suurempi kuin tänään. Samalla työikäisen väestön määrä laskee, vaikka Suomen väkiluku jatkaa kasvamistaan. Työvoiman, 15-64-vuotiaiden, määrä pienenee vuoteen 2025 mennessä 270 000:lla. Jo viime vuodesta lähtien Suomen työmarkkinoilta on poistunut eläkkeelle enemmän henkilöitä kuin työmarkkinoille on tullut uusia työntekijöitä nuorista ikäluokista.
Nämä muutokset merkitsevät sitä, että aiempaa pienempi osa väestöstämme on aktiivisesti mukana työelämässä, turvaamassa toiminnallaan ja verotuloillaan elintasoamme ja julkisesti rahoitettuja palveluita, joiden tarve samalla kasvaa merkittävästi.
Työvoiman vähenemiseen on varauduttava. Työelämään tulemista on varhennettava ja toisaalta on huolehdittava siitä, että työelämässä jaksetaan olla pidempään. Kotimainen työvoimareservi, työttömät ja jo maassa asuvat ulkomaalaiset, on saatava mahdollisimman runsaslukuisina mukaan työelämään.
Ennustettu työvoimavaje on kuitenkin niin suuri, että ulkomaalaisen työvoiman houkutteleminen, työperäisen maahanmuuton edistäminen, on ainoa realistinen mahdollisuus turvata riittävä työvoiman saanti Suomessa. Jos Suomessa ei ole riittävästi työvoimaa, karkaavat investoinnit ja työpaikat muualle. Silloin murenee myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen pohja.
Suomi ei tarvitse ulkomaalaisia ainoastaan paikkaamaan työvoimapulaa, tarvitsemme ulkomaalaisia menestyäksemme. Kautta historian Suomen menestystä ovat osaltaan olleet luomassa ulkomaiset investoijat, kauppiaat ja innovaattorit – työperusteinen maahanmuutto on tuonut meille Finlaysonin, Sinebrychoffin ja Stockmannin. Nyt tulevien maahanmuuttajien työn avulla voimme lisätä osaamistamme esimerkiksi lähialueiden, Kiinan ja Intian markkinoilla.
Suomen tulevaisuus on korkeassa osaamisessa – meidän on luotava merkitykseltään globaaleja osaamiskeskittymiä, joissa pystytään sekä kehittämään uutta tietoa ja osaamista että soveltamaan sitä elinkeinotoiminnassa taloudellisen lisäarvon kasvattamiseksi. Tämä edellyttää sitä, että Suomi onnistuu houkuttelemaan riittävästi myös ulkomaisia huippuosaajia. Huippuosaajien houkuttelemiseksi Suomelta edellytetään mm. kilpailukykyistä palkkaus- ja verojärjestelmää. Markkinoitaessa Suomea huippuosaajille on korostettava Suomen muita kilpailutekijöitä: turvallista yhteiskuntaa, hyviä julkisia palveluita ja puhdasta luontoa.
Parasta mahdollista työvoimaa Suomelle ovat täällä opiskelleet, kieleen ja kulttuurin jo tutustuneet nuoret aikuiset. Tällä hetkellä Suomen kouluttamista ulkomaalaisista opiskelijoista vain harva jää suomalaisille työmarkkinoille. Ottamalla käyttöön lukukausimaksut EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja antamalla lukukausimaksua vastaavan täysimääräisen verovähennysoikeuden työn verotuksesta, kannustaisimme useampia ulkomaalaisia jäämään Suomeen valmistumisen jälkeen.
Sekä yritykset että yliopistot pitävät suomalaisia korkeakouluja tärkeimpänä kanavana huippuosaajien houkuttelemisessa. Opiskelijat liikkuvat ja he sulautuvat luontevasti uusiin elinolosuhteisiin. Työelämään siirtyneitä, jo perheellisiä osaajia on vaikeampi houkutella muuttamaan maasta toiseen.
Kilpailu parhaista opiskelijoista on maailmanlaajuista. Meidän on luotava stipendijärjestelmä, jotta parhaat opiskelijat saadaan Suomeen varallisuudesta riippumatta. Stipendijärjestelmän rahoituksen tulisi olla laajapohjainen. Luontevaa olisi, että lahjakkaista opiskelijoista korkeatasoista työ- ja tutkijavoimaa saava elinkeinoelämä osallistuisi järjestelmän rahoitukseen. Stipendijärjestelmä kohdennettaisiin aloille, joilla Suomessa on kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja tuotekehitystä.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Kaupan aukiolo
24.11.2006
Eduskunnassa äänestettiin kauppaa koskevasta selonteosta. Kokoomus olisi halunnut maininnan, jolla sunnuntai-aukioloajan laajentamista olisi selvitetty. Se kuitenkin kaatui muiden yksimieliseen vastustukseen.
Kaupan sunnuntai aukioloasia on tunteita herättävä juttu. Joskus tuntuu, että siitä on tullut elämääkin suurempi. Kukaan ei puhu siitä, että kioskit, huoltoasemat ja alle 400 neliön kaupat ovat jo auki sunnuntaisin. Itsekin vuosia sunnuntaityötä tehneenä tiedän, että ei se pelkkää herkkua ole, mutta vapaaehtoisiakin sunnuntaityöhön on tarjolla.
Monet kaupoissa sivutoimisesti työtä tekevät opiskelijat, osa-aikaiset sekä osa vakituisistakin myyjistä haluaisi tehdä sunnuntaina töitä, jos siitä saa työehtosopimuksen mukaisen 100 prosentin korotuksen, kuten kuuluukin. Itse asiassa tätä on tutkittukin. 43 prosenttia kaupan työntekijöistä ilmoitti olevansa valmis tekemään sunnuntaityötä.
Joskus oikein pysähtyy miettimään miksi teemme asioista säätelyllä kankeita, eikä luoteta ihmisten omaan valintaan. Antaa niiden tehdä töitä sunnuntaisin kaupassa, jotka itse haluavat ja antaa niiden käydä kaupassa sunnuntaina, jotka haluavat. Kaikkien ei tarvitse tehdä töitä, eikä kaikkien käydä sunnuntaina kaupassa.
Keskustelussa nousi aivan oikein esille se tosiseikka, että suurissa kauppakeskuksissa pienten yritysten on pidettävä liikkeensä auki myös sunnuntaisin, vaikka omistaja ei haluaisikaan. Niin ei pidä olla, että kauppaa on pidettävä auki, vaikka se ei kannata. Sellaiseen sopimukseen ei saa ketään pakottaa ja siksi se on aiheellista muuttaa.
Salissa puhuttiin myös kihlakuntien toiminta-alueiden yhdistämisestä, mikä suomeksi tarkoittaa sitä, että poliisipalvelujen saatavuus saattaa maaseudulla heikentyä. Ehdotin asian pöydälle, kun poikkeukselliseen keskusteluaikaan perjantai-iltana salissa oli vain kourallinen väkeä ja asian valmistelleen valiokunnan puheenjohtaja oli virkamatkalla. Asia jatketaan ensi torstaina ja tärkeintä on pitää huolta siitä, että eduskunnalle jää tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus niihin muutoksiin, joilla voi olla vaikutusta kansalaisten arjen turvallisuuteen.
Aihe: Blogi
Satonen eduskunnassa: Alkoholin verotuksesta
24.11.2006
TORSTAINA 23. MARRASKUUTA 2006
2) Alkoholin käytön vähentäminen alkoholiveroa korottamalla
Välikysymys VK 5/2006 vp
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Täällä on alkoholin ongelmista puhuttu jo kuutisen tuntia. Hyvin lyhyesti omalta osaltani kertaan ne keskeisimmät asiat, jotka tähän mielestäni liittyvät. Ensinnäkin veronmaksajille lankeaa vuosittain satojen miljoonien eurojen kulu alkoholin aiheuttamien sairauksien hoidosta, huostaanotoista ja rikosten seuraamuksista. Jos tähän vielä lisätään se, mitä tapahtuu työpaikoilla tuotannon menetyksinä, poissaoloina, erilaisina sairauksina ym. asioina, niin siitä kertyy jo miljardien lasku. Toinen asia on se, että tämän alemman alkoholiverotuksen aikana on kulutus noussut huippuunsa, yli 10 litraan. Jos nyt veroja muutettaisiin, niin kuin kokoomus on esittänyt, se merkitsisi kymmenien, ehkä jopa satojen miljoonien lisätuloja verotuksessa puhumattakaan siitä, paljonko voitaisiin säästää näissä aiheutetuissa haitoissa.
Vielä mainitakseni pari huolestuttavaa asiaa, jotka täällä ovat kyllä jo käyneet esille, yksi on se, että nuorten naisten alkoholinkäyttö on huomattavasti lisääntynyt, ja hyvin konkreettinen on se, että viime vuonna kuoli yli 500 ihmistä enemmän alkoholin haittoihin kuin vuonna 2003. Kun nämä asiat on sanottu, niin voi vain ihmetellä sitä, miksi hallitus ei tee mitään tämän asian suhteen. Pitäisi olla kaikille päivänselvää, että alkoholiveropolitiikka on epäonnistunut. Myönnän, että itse äänestin silloin, kun veron alentamisesta täällä päätettiin, sen silloisen alennuksen puolesta, mutta olen jo pariin kertaan tältä korokkeelta sanonut aikaisemmin ja haluan sen vielä toistaa, että myönnän nyt, että olin väärässä. Kun täällä on kuullut hallituspuolueiden edustajia, tuntuu, että moni heistäkin on sitä mieltä, että he olivat silloin väärässä. Mutta hallitus ei kuitenkaan tee mitään. Se tässä on kaikkein ihmeellisintä, kun ei näinkään päivänselvässä asiassa voida tehdä päätöksiä jo nyt. Minkä takia nekin pitää siirtää seuraavalle hallitukselle? Onneksi hallitus sentään vaihtuu.
Aihe: Uutisia
Satonen eduskunnassa: Kaupan aukiolosta ja suuryksikköjen koosta
23.11.2006
KESKIVIIKKONA 22. MARRASKUUTA
3) Valtioneuvoston selonteko vähittäiskaupan rakenteesta, muutoksista ja kauppaa koskevista erityiskysymyksistä
Palautekeskustelu
Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2006 vp
Talousvaliokunnan mietintö TaVM 17/2006 vp
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Haluan tuoda tähän keskusteluun vielä yhden uuden näkökulman liittyen tähän aukioloaika-asiaan ja se on se, että ei suinkaan ole niin, että kaikki kaupan myyjät eivät halua tehdä työtä sunnuntaisin. Ei todellakaan. 43 prosenttia on ilmoittanut, että he ovat valmiita tekemään työtä sunnuntaisin, kun siitä maksetaan asianmukainen, työehtosopimuksen mukainen palkka eli 100 prosentin korotus.
Minun on vaikea ymmärtää sitä, miksei anneta niiden ihmisten tehdä töitä, jotka haluavat, ja niiden käydä kaupassa, jotka haluavat. Eli tämä asia olisi sillä täysin ratkaistavissa. Siellä 43 prosentin joukossa on paljon esimerkiksi opiskelijoita, jotka pienen opintotuen avulla kituuttavat ja joille sunnuntaityö on merkittävä lisätulo. Siellä on myöskin niitä osa-aikaisia työntekijöitä, jotka täällä jo aikaisemmin mainittiin, ja heille se olisi merkittävä lisätulo, että saisivat tämän sunnuntaityön tehtyä. Ja kun tähän vielä lisätään se, että jos joku sattuu olemaan töissä sellaisessa kaupassa, joka on alle 400 neliötä, niin hänen sunnuntainsa menee kuitenkin siellä kaupassa. Tällöin on jotenkin ihmeellistä, että näitten muitten osalta tilanne olisi toinen, jotka ovat muissa kaupoissa.
Mitä sitten turvallisuuteen tulee, jonka täällä ed. Kauppila otti esille, niin se on aiheellinen asia myöskin. Työelämävaliokunnassa puhuttiin tästä aika paljon. Sielläkin se keskustelu meni vähän oudoille linjoille, kun puhuttiin siitä, miten näitten isojen liikekeskusten turvallisuusasioita pystytään parantamaan, miten sinne saadaan lisää esimerkiksi valvontakameroita ja muita. Ne ovat kaikki tärkeitä asioita, mutta kyllä kun itsekin käyn aina silloin tällöin siinä naapurin Siwassa, tiedän, että kun siellä on yksinään töissä, niin vaikka siellä on se kamera, kyllä siellä on se turvallisuusriski kaikkein suurin. Tai silloin, kun ollaan näissä 24 tuntia auki olevissa huoltoasemissa ja siellä on ehkä yksi tai kaksi henkilöä yöllä töissä, niin kyllä siellä on se turvallisuusriski kaikkein suurin. Se on sellainen asia, että jos voidaan jotain tehdä, niin se on hyvä asia korjata.
Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä kiinnittää huomiota myöskin näihin kaupan suuryksiköille määrättyihin rajoihin. Täällä ed. Saarikangas jo totesi, että pitäisi suuryksikön koko nostaa 3 500 neliöön. Se olisikin järkevää sen takia, että saadaan riittävä valikoima. Kierrätysjärjestelmän, jätehuollon ja talotekniikan tilantarpeen takia se olisi myöskin viisasta.
Voin kertoa myöskin esimerkin omalta paikkakunnaltani Vammalasta, mitä se on merkinnyt, kun tämä raja on 2 000 neliötä. Se on merkinnyt meillä sitä, että kaupunkiin tuleva iso kaupan yksikkö ei voi rakentaa ohikulkutien varteen – jossa olisi paras kauppapaikka ja paras ihmisten mennä ja käydä – koska se on kaava-alueen ulkopuolella. Kauppa täytyy sen sijaan rakentaa keskelle kaupunkia ulkoilu- ja liikunta-alueelle. Ja ei ole ihme, että siitä on tuhansien ihmisten joukko jättänyt valituksen, koska se ulkoilu- ja liikunta-alue uhkaa mennä nyt sen takia, että se kauppa siihen tulee. Eli tämä on järjetön esimerkki siitä, mitä tällaisilla keinotekoisilla rajoilla saadaan aikaan. Ei ole mitään järkeä siinä, että tämä suuryksikön raja on määritelty näin alas. On aivan sama, onko raja 2 000 neliötä tai 3 000-4 000, jos ajatellaan, mitä se vaikuttaa kaupungin keskustan kannalta. Mutta se, että se mahdollistaisi sellaisen luontaisen sijoittumisen, kun raja olisi isompi, se olisi tärkeää. Se on mainittu tuossa valiokunnan mietinnössä kyllä, mikä sinänsä on positiivista. Mutta olisin toivonut, että se olisi selkeästi mainittu, että tähän tehdään muutos.
Aihe: Uutisia
Rekkajonoista ja euroviisujen lipuista
22.11.2006
Eduskunnan isossa salissa käytiin eilen läpi budjetin täydennysesitystä, mutta keskustelu keskittyi ruuhkiin itärajalla. Hallituksen ratkaisumalli, jossa pääkohtana on pientareen leventäminen toisen kaistan muodossa aiheutti vääräleukojen taholta humoristisia kommentteja. Hallitus puolittaa jonojen pituuden, mutta ei lyhennä jonotusaikaa. No pientareenkin levennys lienee tarpeen, mutta todellinen ongelma on kyllä itse rajan ylityksessä. Jos Venäjän rajamiesten asenne ja käytännöt ei muutu, niin mitään todellista ei tapahdu. Tämä on Putinin kanssa puhuttava juttu ja jää siten ylimmän valtiojohdon selvitettäväksi.
Päivän Ilta-Sanomissa kyseltiin ihmisten mielipiteitä euroviisulippujen hinnoista. Lähes 200 euron lipun hintoja taivasteltiin. Kieltämättä se kuulostaa kovalta hinnalta, mutta minua se ei haittaa, koska aion sen finaalin katsoa televisiosta.
Lippujen hinnoilla ja tappiolla on läheinen yhteys. Mitä halvemmat hinnat, sitä enemmän veronmaksaja maksaa. Jos lipunhinnat ovat niin kovat, että ne eivät mene kaupaksi, niin sitten niitä lippuja myydään varmaan lähempänä halvemmalla. Niin toimii markkinatalous. Euroviisut tuovat Suomelle runsaasti näkyvyyttä. Veronmaksajaa ei kuitenkaan saa rasittaa enempää kuin on välttämätöntä.
Luulen, että valtaosa suomalaisista löytää parempia kohteita verovaroille kuin euroviisulipun hinnan subventoiminen. Minä ainakin toivon, että kaikki liput menevät näillä hinnoilla kaupaksi. Mitä paremmin kaupaksi menee, sen enemmän jää rahaa käytettäväksi johonkin tarpeellisempaan.
Aihe: Blogi
Nuorissa tulevaisuus, ennen ja nyt
20.11.2006
Perjantaina eduskunnassa äänestettiin koulutuspoliittiseen selontekoon jätetyistä vastalauseista. Opposition lausumat, jolla vaadittiin lisää opiskelijapaikkoja ammatilliseen koulutukseen ja lisää toimintamahdollisuuksia yliopistoille, äänestettiin hallituksen taholta nurin.
Vasemmistoliiton Valpas ehdotti lausumaa, jolla haluttiin varmistaa koulutuksen maksuttomuus kaikilla koulutustasoilla. Näin sen pitää suomalaisille ollakin. On järjestelmämme peruskivi, että jokainen voi kouluttautua niin pitkälle kuin kyvyt ja halut riittävät vanhempien varallisuudesta riippumatta.
Kokonaan toinen asia on lukukausimaksujen säätäminen ulkomaalaisille. Me emme voi kouluttaa kaikkia maailman nuoria ilmaiseksi, eikä sitä tee muutkaan maat. Ei myöskään ole viisasta houkutella ulkomaalaisia opiskelijoita ilmaisuudella, vaan laadulla. Lahjakkaille ja vähävaraisille ulkomaalaisille pitää luoda stipendijärjestelmä, joka kattaa enemmänkin kuin lukukausimaksut. Huipuista kilpaillaan ja siinä kilpailussa Suomenkin kannattaa olla mukana.
Illalla ehdin käymään Tampereella kahdessakin tilaisuudessa. Ensin olin Raatihuoneella Pirkanmaan sydänpiirin tapahtumassa. Sydänpiiriläiset tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä sydän- ja verisuonitautipotilaiden ja heidän läheistensä hyväksi mm. järjestämällä erilaisia tapahtumia. Joukko on iso, yksistään Pirkanmaalla kerrottiin olevan 8000 jäsentä.
Illan päätti Tampereen Kokoomusnuorten 80v. juhla, joka oli upea muistelutilaisuus. Nykyisten aktiivien järjestämä juhlallinen tilaisuus huipentui kahden konkarin, Timo P.Niemisen ja Kimmo Sasin kertomuksiin taisteluista stalinistista nuorisoa vastaan 60- ja 70- luvuilla. Taistelua ei käyty vain teiniliitossa ja kouluvaaleissa, vaan myös Keskustorin mielenosoituksissa ja vastamielenosoituksissa. Kuumimmat paikat oli Tshekkoslovakian miehityksen aikaan -68, johon samalla kiteytyi reaalisosialismin ja stalinistien nuorison haavemaailman täydellinen vastakkaisuus.
Itse en ole elänyt niitä taisteluita, siksi luovutinkin lahjanani yhdistyksen väelle hengenravintoa tästä päivästä. Johan Norbergin Globaalin kapitalismin puolustus on se teos, joka parhaiten kuvaa nykymenon saavutuksia ja josta voi myös ammentaa eväitä käytännön päätöksentekoon.
Aihe: Blogi
Puhe Kumijalosteen teollisuushallin avajaisissa
16.11.2006
Hyvät Teknikum-yhtiöiden edustajat, hyvät työntekijät!
Olemme ottamassa käyttöön merkittävää laajennusinvestointia, jonka myötä entisen Pucast Oy:n toiminta saa täällä Kumijalosteen yhteyteen rakennetuissa uusissa tiloissa modernit puitteet. Kuten on kuultu, laajennusinvestointi avaa tehtaalle mahdollisuuden tehostaa ja laajentaa tuotantoaan. Tuotantotilojen nykyaikaistaminen on myös pohja työpaikkojen säilymiselle ja lisääntymiselle.
Viime viikkojen talousuutisissa on silmiin pistänyt se, että pohjoismaiset markkinat ovat toden teolla yhdistymässä. Useilla aloilla näyttää jäävän 2-5 isoa pohjoismaista toimijaa, jotka kamppailevat markkinoista pohjoismaissa ja pyrkivät olemaan myös riittävän vahvoja tarjoamaan tuotteitaan muualle maailmalle ja toisaalta vastaamaan pohjoismaiden ulkopuolelta tulevaan kilpailuun. Kumialalla suuret toimijat Suomessa ovat keskittyneet Nokia –Vammala – Äetsä akselille. Olemme Suomen todellinen kumilaakso, jota nyt tehtävä investointi edelleen vahvistaa.
Lounais-Pirkanmaan taloudellinen pohja nojautuu hyvin vahvasti perheomisteisiin teollisuusyrityksiin, jotka suoraan ja välillisesti työllistävät valtaosan yksityisellä sektorilla toimivista työntekijöistä. Useimmat alueemme yritykset ovat omalla toimialallaan maan johtavia, kuten Kumijaloste ja laajemmin Teknikum-yhtiöt, joka on teollisen kumin alalla maamme suurin yritys. Perheomisteisen talouden vahva puoli on se, että sitoutuminen omaan paikkakuntaan on poikkeuksellisen vahvaa verrattuna yleiseen trendiin tämän päivän globaalissa kilpailussa.
Alueemme kuntien tehtävänä on taata tälle alueelle sellaiset puitteet, jolla mahdollistetaan teollisen toiminnan kehittyminen kotiseudullamme ja myös houkutellaan tänne uusia investointeja. Äetsä ansaitsee tunnustuksen hallitusta riskinotosta ja ripeästä päätöksenteosta, kun sen aika oli. Realistisinta kuntien on pitää huolta kunnissaan jo olevista yrityksistä ja edesauttaa niiden investointeja, kuten Äetsän kunta on täällä Kumijalosteella juuri tehnyt rakennuttamalla tämän teollisuushallin, joka sitten aikaa myöten siirtynee yrityksen haltuun. Uudet työpaikat tällä alueella tulevat syntymään jo olemassa oleviin yrityksiin, niiden nykyisiin ja tuleviin alihankkijoihin, sekä pieniin uusiin yrityksiin.
Kunnat toteuttavat tätä tehtävää hallinnoimansa elinkeinoyhtiön kautta, joka puolestaan hyödyntää toiminnassaan TE-keskuksen, Tekesin ja muiden julkisten elinkeinotoimijoiden rahoitusta ja osaamista. Elinkeinoyhtiön on myös tärkeää toimia linkkinä alueen yritysten välillä, sillä osa toteutettavista projekteista on viisasta toteuttaa yhdessä useiden yritysten kanssa.
Aihe: Uutisia
Investoinneilla tulevaisuutta
16.11.2006
Eilen oli iloinen tehtävä, kun sain osallistua Teknikum-yhtiöiden Kumijalosteen yli 1000 neliön teollisuushallin avajaisiin. On aina upeaa, kun kotinurkissa tehdään miljoonaluokan teollisuusinvestointi. Investoinnin avulla tuotanto laajenee ja tehostuu, mikä turvaa nykyiset työpaikat ja luo uusia.
Nyt toteutunut investointi on erinomainen esimerkki kunnan ja yrityksen välisestä yhteistyöstä. Äetsä rakennutti hallin, jonka Kumijaloste vuokrasi ja lunastaa myöhemmin itselleen. Ilman kunnan aktiivisuutta investointi olisi siirtynyt tai jäänyt kokonaan tekemättä, kuten avajaistilaisuudessa kuulimme. Kunnan kyky nopeaan päätöksentekoon vauhditti juuri tätä hanketta Teknikum-yhtiöiden investointiohjelmassa.
Me kaikki puhujat olimme samaa mieltä siitä, että suomalainen teollisuusyritys voi menestyä vain uutta teknologiaa ja uusia toimintamalleja kehittämällä. Koska emme voi kilpailla aasialaisia vastaan työn hinnalla, on kilpailtava laadulla. Laatua taas voidaan kopioida, mutta se vaihe kestää aina aikansa. Menestyminen rakentuu siis sille, että me juoksemme koko ajan takaa-ajajia karkuun.
Illan päätteeksi olin vielä todistamassa Classicin 10-4 voittoa Tapanilan Erästä Tampereen MetroAuto areenalla. Sain myös luovuttaa IS-tähdet ottelun parhaille pelaajille. Pelissä parasta oli vauhdikkuus ja tietenkin kotivoitto. Itse tapahtumassa parasta oli sen nuorekkuus. Nuoria olivat paitsi pelaajat, myös järjestäjät ja varsinkin katsojat. Tällä lajilla on todellakin tulevaisuutta.
Pisteenä iin päälle oli ennen ottelua laulettu Maamme-laulu. Nuoria olivat myös esilaulajat ja he saivat katsomon laulamaan mukana. Maamme-laulua osataan arvostaa myös lasten ja nuorten keskuudessa, mikä on erittäin hyvä merkki. Sukupolvet vaihtuvat, mutta Suomi ja suomalaisuus säilyy.
Aihe: Blogi