syyskuu 2006
Ruoan hinta
29.9.2006
Kyselytunnilla syntyy aika ajoin hyvää debattia. Eilinen oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen päivä. Aluksi vasemmistoliitto hiillosti hallitusta ruuan ALV:n alentamisesta ja me erityisesti Kepua siitä, että se ei ole tässäkään asiassa pystynyt toteuttamaan vaalilupaustaan. Ennen vaaleja ruoan ALV:n alentaminen oli Keskustan ykkösasia, mutta asia unohdettiin kolmeksi vuodeksi ja nyt se tulee jälleen vaalilupauksena. Uskokoon ken haluaa.
Mutta vielä kyselytunnista. Heinäluoma esiintyi aluksi uhmakkaasti ja kieltäytyi kokonaan vastaamasta ruoan ALV-kysymykseen, koska se ei sisälly nykyisen hallituksen ohjelmaan. Don Heinäluoma joutui kuitenkin jatkuneella hiillostuksella myöntymään keskustelemaan itse asiastakin.
Kaikkein erikoisinta oli sosdem eläkeläisten kannanotto, jonka mukaan ruuan ALVn alentaminen laskee eläkeläisten indeksiä ja on siten huono ratkaisu. Tämä on ehdottomasti huonoin argumentti mitä tästä asiasta on koskaan annettu. Eläkeläiset ja erityisesti pienituloiset ekäkeläiset käyttävät merkittävän osan tuloistaan ruuan ostoon ja alennus tuntuu siten myös eläkeläisen pussissa.
Kokonaan toinen asia on se, onko ruuan ALV:n alennusta tärkeämpää alentaa kuin alentaa työn verotusta tai perintöveroa, joka on erityinen ongelma leskeksi jääneille, jotka joutuvat maksamaan veroa hallintaoikeudesta yhteiseen asuntoon. Huonoimmillaan joutuu maksamaan, vaikka ei tosiasiassa peri mitään. Se tuntuu epäreilulta, kun puolison menettäminen on jo muutenkin hyvin hankala asia.
PS. Eduskuntavaaliehdokkaita valittaessa eri puolueilla on erilaisia tavoitteita. Keskustan ryhmä näyttää kantavan erityisesti huolta siitä, että Suomi menestyy parlamenttien välisissä hiihtokilpailuissa. Mieto varmaan lykkysi siellä vielä vanhasta muistista, mutta Isometsän osalta Keskustan kannattaisi selvittää onko mies vielä kilpailukiellossa.
Aihe: Blogi
Äänestyksiä ja taisteluita
24.9.2006
Eduskunnassa äänestettiin eläkeläisten asemaa koskevasta välikysymyksestä ja lausumasta, jolla hallitus olisi velvoitettu laatimaan laki, jolla vaikeavammaisille olisi annettu subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. Välikysymys meni ihan hallitus-oppositio asetelmalla, kuten normaalisti. Sen sijaan vaikeavammaisten avustaja-asia oli todella lähellä tulla eduskunnan lausumaksi, sillä muutaman hallituspuolueen edustajan livettyä hallituksen tiukalta linjalta, hävisimme vain äänin 86-80. Olisi joskus kivaa voittaa, mutta ilmeisesti joutuu odottamaan seuraavalle kaudelle, oli asia sitten mikä tahansa.
Onneksi kaikki asiat ei mene hallitus-oppositio asetelman mukaan. Olen yhdessä muuteman seutukuntakaupunkiedustajan kanssa organisoimassa taistelua itsenäisten kihlakuntien puolesta, joilla turvattaisiin poliisin näkyvä läsnäolo pienemmillä paikkakunnilla myös jatkossa. Taistelulle on suotuisat edellytykset, sillä moni edustaja tuntee kokevan asian omakseen, toivottavasti riittävän moni. Ihmeellinen tämäkin demokratia, kun eduskunta päätti ottaa kihlakunta-asiassa 4 vuoden mietintäajan, niin ei ole vielä kahtakaan vuotta kulunut ja taas on uusi kihlakuntien vesitysesitys talolla. Kumpikohan tässä oikean asioita johtaa, kansan valitsemat poliitikot vai hallintovirkamiehet?
Illalla kävin puhumassa KNL:n historiasta Jyväskylän Kokoomusnuorten 75v.juhlassa. Tapahtumaa juhlistettiin ajan hengen mukaisesti vierailemalla YLEssä ja kokoontumalla saunaan paikan penthouseen. Paikalla oli innokasta ja aktiivista porukkaa. Tutkimukset siitä, että nuorten poliittinen kiinnostus on kasvussa, tuntuvat pitävän paikkansa. Meidän joukkoihin ei tule globalisaatiota vastaan ilman omaa uskottavaa vaihtoehtoa taistelevia vasemmistovihreitä, eikä äärioikeistolaista ulkomaalaisvastaista porukkaa, vaan markkinaliberaalia ja yritteliästä nuorisoa. Sillä porukalla kyllä pärjätään, nyt ja tulevaisuudessa.
Aihe: Blogi
Kansanedustajat kohtaavat
21.9.2006
Yksi kansanedustajan työn mielenkiintoisempia puolia on se, että aika ajoin voi tavata ihmisiä, joita ei koskaan uskoisi tapaavansa. Näin kävi minulle eduskunnan kahvilassa, kun minulle esiteltiin ysikymppinen Nestori Kaasalainen, edeltäjäni kansanedustaja Vammalasta 60-ja 70-luvulla.
Nestori oli ikäisekseen todella hyvässä kunnossa ja puhuimme paljon sekä Vammalan asioista aikojen takaa, että tästä päivästä. Nestori tuli Vammalaan karjalaisten mukana ja asui siellä poliittisen uransa ajan. Nestori teki pitkän poliittisen uran valtuuston puheenjohtajana, kansanedustajana ja maatalousministerinä, päätyen lopulta Alkon kakkosjohtajaksi. Yhä edelleen hänet muistetaan Vammalan seudulla aikaansaavana ja leppoisena miehenä, joka ei tarvinnut kalenteria, koska kaikki oli muistissa. Niin näytti olevan vieläkin.
Päivän politiikan puolella hätkähdyttävin tieto oli se, että kymmeniä Suomeen tulleita nigerialaisia opiskelijoita oli hävinnyt teille tietämättömille. Kaikkineen Suomeen oli hakenut opiskelemaan 1500 nigerialaista opiskelijaa. Vain harvoilla edes englannin kielen taito riittäisi opintoja suorittamaan.
Sen verran oli kuitenkin kieliä osattu, että tiedettiin Suomi maaksi, jossa saa opiskella ilmaiseksi.
Jokohan tämä prosessi avaa myös hallituksen silmät siitä, että ulkkarien lukumaksuille olisi käyttöä. Ainakin eroteltaisiin joukosta ne, jotka oikeasti tulevat opiskelemaan. Suomi tarvitsee ulkomaalaisia opiskelijoita ja varsinkin niitä, jotka jäävät tänne töihin. Houkuttimena ei kuitenkaan pidä olla se, että täällä voi opiskella halvalla, vaan se, että täältä löytyy laatua, josta kannattaa maksaa.
Aihe: Blogi
Satonen eduskunnassa: Vapaapäivät välttämättömiä omaishoitajille
20.9.2006
TIISTAINA 19. SYYSKUUTA 2006 kello
Välikysymys eläkeläisten taloudellisen aseman parantamisesta
Arto Satonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Haluaisin ensin todeta ed. Moilanen-Savolaiselle, että minä en kyllä yhtään vähättelisi sitä esitystä, että omaishoitajille luvataan lisää vapaapäiviä. Nimittäin jos omaishoitajat eivät jaksa tässä yhteiskunnassa tehtäväänsä hoitaa, niin miten me sitten selviämme, miten pystymme tarjoamaan niille vähävaraisille eläkeläisille se turvattu vanhuus, joka on tämän yhteiskunnan tehtävä, koska heillä ei ole enää mitään toimeentulomahdollisuuksia.
Toisena asiana haluaisin sanoa vielä sen, että hallitus vähentää 4 miljoonaa euroa veteraanien kuntoutuksesta sillä perusteella, kun veteraanien määrä vähenee. Mutta olen sitä mieltä, että tällä yhteiskunnalla on kyllä varaa pitää veteraanien rahat ennallaan ja päästää yhä useampi veteraani kuntoutukseen. Siihen meillä on ihan varmasti varaa.
Aihe: Uutisia
Kakkosasunnon verovähennys panisi työvoiman liikkeelle
19.9.2006
(Julkaistu Kauppalehti Pressossa 16.9.2006)
Hallituksen budjettiesityksessä työvoiman liikkuvuutta pyritään edistämään muuttoavustuksella ja työmatkavähennyksen nostolla. Molemmat ovat hyviä asioita, mutta tässä työllisyystilanteessa riittämättömiä toimia. Samaan aikaan, kun useita aloja uhkaa jo työvoimapula, esitetyt keinot ovat auttamattoman hitaita.
Hallituksen esityksellä edistetään pysyvää muuttoa maan reuna-alueilta kasvukeskuksiin. Tukemalla kakkosasunnon vuokrakuluja verovähennysoikeudella mahdollistettaisiin työn tekeminen kaukana asuinpaikasta. Toki se on mahdollista nytkin, mutta kaksinkertaisten kulujen vuoksi useimmille taloudellisesti kannattamatonta.
Erityisesti perheellisten on vaikea muuttaa nopeasti työn perässä toiselle paikkakunnalle. Puolison työpaikka, lasten kaverisuhteet ja tuttu kouluympäristö pitävät usein kiinni vanhassa asuinpaikassa. Usein muuton esteeksi nousee myös se, että asuinkustannukset uudella työpaikkakunnalla olisivat olennaisesti korkeammat. Jos muuttotappioalueelta myy omakotitalon, niin siitä saatavalla hinnalla on vaikeaa ostaa perheasuntoa kasvukeskuksista.
Kokoomus esittää kakkosasunnon kustannuksista 3000 euron verovähennystä vuodessa. Esitetty tuntuva vähennys tekisi työn vastaanottamisen toiselta puolelta Suomea monelle työttömälle ammattimiehelle taloudellisesti järkeväksi. Kakkosasunnon verovähennyksen avulla työntekijä voisi hyvinkin nopeasti hakeutua uuteen työhön minne tahansa Suomessa ja harkita sitten pysyvää muuttoa ajan kanssa. Maan parhailla kasvualueilla, kuten Pirkanmaalla, työvoimapula uhkaa jo talouskasvua. Sen vuoksi on viisasta käyttää kaikki ne keinot, jolla työvoiman liikkuvuutta maan sisällä voidaan edistää.
Jos työvoimaa ei saada maan sisältä, niin sitä on haettava ulkoa. Sitä ennen on kuitenkin viisasta katsoa kotimainen kortti loppuun asti. Hallituksen vaatimaton arsenaali työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi tarvitsee rinnalleen kakkosasunnon verovähennysoikeuden, jotta työvoima todella saadaan nopeasti liikkeelle. Talouskasvun ei saa antaa taittua, koska vain nopean talouskasvun avulla ikääntyvä Suomi kykenee huolehtimaan kansalaistensa hyvinvoinnista myös tulevaisuudessa.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Työministeriö teettää paljon pätkätöitä
19.9.2006
(Julkaistu Aamulehdessä 19.9.2006)
Kansanedustaja Tero Rönni (sd) arvostelee kirjoituksessaan (Al 13.9.) eduskunnan työelämävaliokunnassa istuvien kokoomuslaisten kansanedustajien toimintaa. Erityisesti hämmästyttävät hänen perättömät väitteensä suhtautumisestamme määräaikaisiin työsuhteisiin. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin kannanottoihin hän oikeastaan viittaa.
Vuonna 2004 valiokunta käsitteli laajasti työelämässä tapahtuneita muutoksia ja siihen liittyviä haasteita valtioneuvoston työelämäselonteon yhteydessä. Valiokunnan mietinnössä yhdyimme näkemykseen, jossa korostettiin toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden ensisijaisuutta. Samalla esille nostettiin huoli määräaikaisten työsuhteiden käytön runsaudesta ja erityisesti niiden kohdistumisesta perheen perustamisiässä oleviin naisiin.
Pidimme myös tärkeänä, että hallitus tehostaa toimenpiteitä määräaikaisten työsuhteiden käytön valvomiseksi ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön selventämiseksi.
Kokoomuksen kielteinen kanta perusteettomiin tai laittomasti ketjutettuihin määräaikaisiin työsuhteisiin on täysin selkeä ja olemme seisoneet sen takana sekä eduskuntatyössä että kunnallisissa luottamustoimissamme. Tältä osin Rönnin väitteet ovat siis täyttä puppua. Olemme myös monessa eri yhteydessä ottaneet kantaa perusteettoman pätkätyön kitkemiseksi.
Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että pätkätöiden määrä on erityisesti julkisen sektorin tehtävissä valtavasti lisääntynyt. Samalla työelämä ja työmarkkinat ovat muuttuneen perinpohjaisesti. Perinteiset työsuhteet ovat käyneet läpi melkoisen murroksen ja elämänmittaiset työpaikat kadonneet lähes kokonaan.
Lainsäädännön tehtävänä on luoda työelämälle mahdollisimman oikeudenmukaiset ja toimivat pelisäännöt silloin, kun ympäröivä maailma on muuttunut.
Mielestämme Rönnin olisi syytä keskittää energiansa oman ryhmänsä ja edustamansa hallituksen politiikan arviointiin. Esimerkiksi demarijohtoisen työministeriön oma työnantajapolitiikka kestää vain hädin tuskin päivänvaloa.
Ministeriö on itse ketjuttanut surutta virkasuhteita jo useiden vuosien ajan, enimmillään jopa kahdeksan vuotta. Työministeriössä pätkätyösuhteita on noin 30 prosenttia, kun se muissa ministeriöissä on 24 % ja kuntasektorillakin “vain” 23 %.
Yksityisellä sektorilla pätkätöiden määrä on huomattavasti vähäisempää, noin 10 prosentin luokkaa.
Sdp:llä on puheiden ja tekojen välillä ammottava kuilu. Demarit ovat hallinneet työministeriötä 12 vuotta kykenemättä hoitamaan tilannetta asianmukaiseen kuntoon. Eikö valtion ja varsinkin demarijohtoisen työministeriön tulisi toimia vastuullisen työnantajan tavoin ja näyttää esimerkkiä työlainsäädännön hengen ja pykälien noudattamisesta?
Jos ministeriö ei itse pysty noudattamaan valmistelemaansa lainsäädäntöä, miten voimme vaatia sitä muiltakaan? Tuntuu käsittämättömältä, että samanaikaisesti kun yksityinen sektori on demarien silmätikkuna, hallituksen ja ministeriöiden omat jauhot eivät ole puhtaat.
Perusteeton pätkätyösuhteiden ketjuttaminen on laitonta ja lienee päivän selvää, että se koskee myös valtionhallintoa. Rahoituksen epävarmuus ei ole tältä osin hyväksyttävä peruste, eihän se ole sitä yksityisissä yrityksissäkään.
Anne Holmlund
Kansanedustaja (kok)
Arto Satonen
Kansanedustaja (kok)
Paula Risikko
Kansanedustaja (kok)
Kokoomuksen työelämävaliokuntaryhmä
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Ruotsin valta vaihtui
18.9.2006
17.9.2006 klo 23.30
Ruotsissa valta vaihtui tänään. Frederik Reinfeldt sai kansan vakuutettua siitä, että työttömien työllistymiselle parasta on se,että Göran Perssonista tehdään työtön! Niin kävi. Uusi työväenpuolue kukisti perinteisen työväenpuolueen.
Ruotsin Kokoomuksen ja demarien ero on hyvin samanlainen kuin Suomessa. Molemmat pyrkivät pitämään hyvinvointia yllä edistämällä työllisyyttä. Keinot ovat vaan erilaiset. Kun demarit uskovat työttömien kurssittamiseen, porvarit uskovat siihen, että työpaikkoja syntyy, kun työn teettäminen tehdään kannattavaksi. Se tapahtuu työnantajamaksuja alentamalla, kotitalousvähennystä laajentamalla ja matalapalkkaisen työn kannattavuutta suhteessa työttömyyteen parantamalla.
Suomen kannalta on hyvä asia, että Reinfeldt saa tilaisuuden panna Ruotsiin vauhtia. 10 prosenttia viennistämme menee Ruotsiin, joten toivoa sopii, että sen taloudella menee jatkossa vieläkin lujemmin, mikä avaa markkinoita myös meille. Saa nähdä riittääkö Reinfeldtin rohkeus avata keskustelu euroon liittymisestä uudelleen.
Olin tänään puhumassa Vammalan sotaveteraaneille ja otin puheeni lähtökohdaksi sen, minkälaisessa Suomessa me nyt eläisimme, jos linja Kannaksella ei olisi pitänyt ja Neuvostoliitto olisi onnistunut miehittämään meidät. Perspektiiviä tähän antaa se, että olin 2000-luvun alussa töissä Unkarissa.
Helppoa on päätyä siihen historian ennustukseen, että osana Neuvostoliittoa monet isämme ja isoisämme olisivat päätyneet Stalinin vankileireille. Oma sukupolveni olisi paljon nykyistä köyhempi ja etsisi leveämpää leipää ulkomailta, kuten virolaiset nyt. Kaikkein eniten jäin miettimään sitä, kuinka monella meistä olisi ollut rohkeutta nousta sosialistista hallintoa vastaan. Se oli hallinto, johon kansa ei uskonut, mutta samalla hallinto, joka tehokkaasti kukisti ne, jotka asettuivat sitä vastaan. Saatoin vain päätyä siihen, että veteraanit voittivat meille itsenäisyyden, vapauden ja yhteiskuntajärjestelmän, joka mahdollisti nykyisen elintason.
Aihe: Blogi
Kokoomuksen talousarvioaloitteet
15.9.2006
Häkämies: Kun hallitus tyytyy – niin Suomi hyytyy
Kokoomuksen eduskuntaryhmä hyväksyi kokouksessaan 14.9. ryhmän yhteiset talousarvioaloitteet valtion vuoden 2007 talousarvioon.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jyri Häkämiehen mielestä punamultahallituksen esityksestä puuttuvat ne toimet, joiden avulla varmistettaisiin taloudellisen kasvun jatkuminen sekä turvattaisiin hyvinvointipalvelut peruskoulusta terveyskeskuksiin.
- Hallituksen esitys on harmaa virkamiesbudjetti, josta puuttuvat poliittiset painopistevalinnat. Vähäinen liikkumatila on ripoteltu ympäriinsä, vaikka punamullalla olisi ollut historiallinen mahdollisuus tehdä rohkeitakin uudistuksia taloudellisen suhdanteen huipulla. Hallitus on tyytynyt rutiinisuoritukseen, jonka seurauksena Suomi ennen pitkää hyytyy. Uutta kasvua ei näillä eväillä rakenneta.
Kokoomuksen talousarvioaloitteet muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden ja vaihtoehdon hallituksen esitykselle. Kokoomus haluaa uudistaa työllisyyspolitiikkaa, tukea tulevaa kasvua, parantaa opetuksen laatua peruskouluista yliopistoihin sekä huolehtia nykyistä paremmin ikääntyvän väestön tarpeista. Kokoomus esittää myös alkoholiverotuksen kiristämistä väkevien viinojen osalta.
- Kokoomus on laatinut esityksen, joka vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Olemme tehneet valintoja, joiden avulla luodaan uutta kasvua ja varaudutaan ikääntymisen lähitulevaisuudessa aiheuttamiin kustannuksiin.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän talousarvioaloitteet vuoden 2007 talousarvioon eivät vaikuta budjetin tasapainoon. Menojen vähennyksiä kokoomus esittää 123 miljoonalla eurolla ja tulojen lisäyksiä 330 miljoonalla eurolla verrattuna hallituksen esitykseen. Lisämenoja kokoomus esittää noin 423 miljoonalla eurolla.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän talousarvioaloitteet ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jyri Häkämiehen kokoomuksen budjetti-infon esittelymateriaali löytyy kokoomukseen www-sivuilta (www.kokoomus.fi).
Aihe: Uutisia
Satonen eduskunnassa: Budjetista puuttuvat työllistymisen keinot
15.9.2006
KESKIVIIKKONA 13. SYYSKUUTA 2006
1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2007
Lähetekeskustelu
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri sanoi eilen, että jokainen täyttämätön työpaikka on tappio. Hän oli täysin oikeassa siinä. Toinen asia on se, että hallituksen esittämät keinot ovat tämän ongelman ratkaisemiseksi riittämättömät. Täyttämättömiä työpaikkoja on jo yli 52 000. Pirkanmaalla joka neljännellä yrityksellä on rekrytointivaikeuksia. Seuraavan hallituskauden aikana työvoiman tarjonta uhkaa vähentyä 20 000 hengellä vuodessa. Työvoiman vähenemisen seuraus olisi talouskasvun hiipuminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituskriisi.
Hallitus esittää työmatkavähennyksen korotusta. Hyvä niin. Sitä me esitimme kokoomuksessa jo viime vuonna. Valitettavasti hallituksen uusi idea, muuttoavustus, tulee jäämään kuolleeksi kirjaimeksi, koska sen taloudellinen merkitys on olematon. (Ed. Soini: Äänestä vastaan!) – En äänestä vastaan, ed. Soini, mutta otetaan esimerkki, mitä tämä muuttoavustus vaikuttaa. – Voikkaalta jää ammattimies työttömäksi. Hän joutuu myymään sieltä talonsa, jos työpaikka tulee vaikka Tampereelta tai Turusta. Jos sen talon ylipäätään saa myytyä, siitä saa ehkä 100 000 euroa. Vastaava pirtti maksaa Tampereella 200 000. Ei siinä pelissä hirveästi 700 euron muuttoavustus lohduta. Jokainen siis ymmärtää, että tässä tilanteessa työn vastaanottaminen ei näillä ehdoilla ole kannattavaa suhteessa työttömyysturvaan, toisin kuin aina tietysti pitäisi olla. Työvoima on saatava liikkumaan sinne, missä työtä on tarjolla. Mitään muuta keinoa ei ole tätä hyvinvointia pitää yllä.
Kokoomus esittääkin kakkosasunnon verovähennysoikeutta, siten että esimerkiksi se Voikkaalta Turkuun tai Tampereelle lähtevä ammattimies voi ottaa yksiön vuokralle ja tehdä siitä vuositasolla 3 000 euron verovähennyksen. Työn voi vastaanottaa heti ja muuttaa lopullisesti sitten, kun se muun perheen kannalta on järkevää, jos on järkevää, tai voi palata sinne omalle alueelle, jos sieltä löytyy uudelleen töitä. Tämä on se hallituksen meiltä monasti täällä pyytämä vaihtoehto hallituksen tempputyöllistämiselle. Me emme tarjoa työttömäksi jäävälle kurssia vaan oikeaa työtä. Kurssi on tarpeen ja oikein silloin, kun vaihdetaan alaa ja kurssitetaan alalle, jolta on tarjolla töitä sen kurssin jälkeen.
On erittäin tärkeää se, että ensin hyödynnetään koko Suomessa oleva oma työvoima maksimaalisesti. Sen jälkeen, kun tiedetään, että sekään ei tule riittämään tällä väestön ikäkehityksellä, on tärkeää, että työperusteista maahanmuuttoa edistetään, ja tässä hallituksen saamattomuus näkyy siinä, että maahanmuuttopoliittinen ohjelma on koko kesän maannut siellä hallituksen käsittelyssä ja edelleen näyttää makaavan, kuten ministeri Kalliomäki juuri hiljattain puhui.
Hyvää työllisyyden edistämisen kannalta tässä budjetissa on se, että oppisopimuskoulutukseen lisätään 3 000 uutta koulutuspaikkaa. Tästä asiasta olen tehnyt talousarvioaloitteen joka vuosi, että näitä rahoja pistetään sinne eikä perinteiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen niin paljon. Olen erittäin tyytyväinen, että tämä viesti on saavuttanut myöskin hallituksen.
Opiskelijat on se ryhmä, jonka yli hallituksen budjettiriihessä pahiten käveltiin. Sitä ei tarvitse ihmetellä, kun katsoo, millä tasolla asiaan paneutuminen on ollut. Valtiovarainministerin haastattelu Ylioppilaslehdessä osoittaa hyvin, että valtiovarainministeri ei ole edes selvillä opintotuen tasosta tai sen rakenteesta. Tärkeää on joka tapauksessa parantaa opiskelijoiden elintasoa jo nyt. Vapaan tulorajan korotus on välttämätöntä, koska opiskelijoille on enemmän tarjolla kesätöitä ja osa-aikaisia työpaikkoja, joita voi opiskelun ohessa tehdä. Ylipäätään on kysymys siitä, tarvitaanko vapaata tulorajaa ollenkaan. Miksi opiskelijaa pitää rangaista siitä, että tekee työtä samalla, kun suorittaa opintoja? Eikö opintotukea pitäisi saada sen mukaan, miten suorittaa opintoja, riippumatta siitä, tekeekö töitä vai ei.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi, kun aika rientää, pari sanaa hallituksen liikennepolitiikasta. Siinä oli sellainen perusajatus, että kaikissa vaalipiireissä pitää toteuttaa tällä kaudella joku isompi hanke. Siltä pohjalta lähdettiin ja sidottiin myöskin tulevan hallituksen liikennerahat. Ennen kaikkea nyt, kun on käyty perustienpidon kukkarolla, siinä tulee se ongelma vastaan, että kun työmatkavähennystä Pirkanmaallakin on lisätty, niin esimerkiksi Pirkanmaalla se johtaa siihen tilanteeseen, että kun nyt on mahdollista käydä kauempaa Tampereella töissä, niin tiet ovat niin huonossa kunnossa, ettei tahdo päästä. Eli kyllä tähän perustienpitoon pitää rahoitusta kohdentaa huomattavasti enemmän ja sitten vaikka luopua jostain isosta hankkeesta, jos siihen ei ole varaa.
Aihe: Uutisia
Mielenosoituksia
13.9.2006
12.9.2006 klo 16.27
Päivä eduskunnassa alkoi seuraamalla Rajamäen ja poliisien tiedotustilaisuutta viikonlopun mellakkayrityksestä. Yritykseksi se tosiaan jäikin, kiitos poliisin reippaan toiminnan. Suomi selvisi tästä kansainvälisestä testistä ehjin nahoin. Göteborgin kaltaisista mellakoista vältyttiin ja rauhalliset mielenosoitukset sallittiin. Juuri näin pitääkin.
Eduskunnassa kävi vieraana Indonesian presidentti. Se pisti päivän teeman mielissä muistelemaan, että minäkin olen kerran ollut mielenosoituksissa. Se oli aikoinaan Uudessa-Seelannissa, jossa Waikaton yliopistossa indonesialaiset opiskelijat järjestivät Suharton vastaisen mielenosoituksen.
Menin mukaan, koska olen aina ollut vapauden puolesta keskusjohtoisuutta vastaan, toisin kuin osa nykyisistä mielenosoittajista. Niin – miten siinä minun mielenosoituksessani kävi? Hyvin siinä kävi. Kun tulin mielenosoituksesta kotiin ja avasin television, niin Suharto oli eronnut. Silloin kannattaa siis olla liikkeellä kun on vaikutusta. No, todellisen työn tekivät ne, jotka osoittivat mieltä Indonesiassa.
Budjettikeskustelussa suurimman kohahduksen aiheutti keskustan puhujan Timo Kallin vaatimus ruoan ALV:n alentamisesta seuraavalla vaalikaudella. Jokainen salissa ollut nimittäin muisti, että neljä vuotta sitten Keskusta vaati aivan samaa, eikä ole pistänyt hallitusaikana rikkaa ristiin asian puolesta. Toivottavasti ensi kaudella jotain tapahtuu, ettei sitä samaa tarvitse jälleen kuulla Keskustan budjettipuheissa 2010. Poliitikan uskottavuuden kannalta tämä ei ole enää edes rajoilla, vaan kirkkaasti uskottavuuden rajan alapuolella.
Aihe: Blogi