huhtikuu 2006
Yrittäjiä ja yrittäviä
30.4.2006
Lauantai 29.4. klo 15.39
Perjantaiaamu alkoi perustuslakivaliokunnan kokouksella, jossa käsiteltiin maanviljelijöiden luopumistukijärjestelmää. Minua jäi askarruttamaan se, että esityksen mukaan ne, joiden tilaa jatkaa oma lapsi tai lapsen puoliso, voivat saada luopumistuen 56-vuotiaana, kun taas ne, joilla ei ole omia lapsia tai joiden lapset eivät tilaa jatka, voivat saada tuen vasta 60-vuotiaana. Tuntuu aika oudolta, että rangaistaan niitä viljelijäpariskuntia, jotka ovat lapsettomia ja niitä, jotka ovat hoitaneet tilaansa yksin perheettöminä.
Vieraana kävi proAkatemian oppilaita ja opettajia. ProAkatemia on TAMKn linja, jossa opitaan yrittäjäksi pyörittämällä yritystä jo opiskelun aikana. Matkasin heidän kanssaan vielä työpäivän päätteeksi Tampereelle ja juttua meillä riitti. On aina kiva tavata aktiivisia ja innokkaita ihmisiä, joilla on elämä edessään ja monia ideoita mielessä.
Päivä tai paremminkin ilta päättyi Pirkanmaan yrittäjien suuren vappukaronkaan, jossa oli paikalla lähes 3000 ihmistä. Juhlapuhujana ollut maa- ja metsätalousministeri muisti mainita kaikki hallituksen yrittäjyyden hyväksi tekemät uudistukset, joita toki on useita veropolitiikasta sukupolvenvaihdosten helpottamiseen. Kaksi asiaa jäi mainitsematta. Se, että veropolitiikka on ollut juuri sitä mitä Kokoomus ennen vaaleja lupasi. Muut pelkäsivät veronalennusten romuttavan hyvinvointiyhteiskunnan, toisin kävi. Toinen oli se, että vielä on lahja- ja perintöveron puolella paljon tehtävää, jotta saadaan tarvittava määrä uusia yrittäjiä jatkamaan perheyrityksiä.
Karonkan parasta antia on se, että siellä pystyy tapamaan niin monia ihmisiä. Noin sadan yrittäjän otoksella voi sanoa, että moni yrittäjä oli hyvin luottavainen tulevaisuuteen. Illan viesti oli,että työtä on välillä liikaakin ja hyvistä työntekijöistä on pulaa. Hyvin tuntui menevän myös rahoitus- ja vakuutussektorilla. Lähinnä huolissaan olivat kunnanjohtajat, jotka valittelivat rahojen vähyyttä. Oikeassa ovat, kunnat on kyllä tämän hallituksen aikana ajettu todella ahtaalle. On se ihme, että kuntien viesti ei tavoita hallitusta edes sen vertaa, että kuuluisa pakkolaina maksettaisiin pikaisesti takaisin.
Aihe: Blogi
Satonen eduskunnassa: Vähittäiskaupasta
27.4.2006
43. KESKIVIIKKONA 26. HUHTIKUUTA 2006 kello 15
2) Valtioneuvoston selonteko vähittäiskaupan rakenteesta, muutoksista ja kauppaa koskevista erityiskysymyksistä – Vähittäiskaupan kehitys
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Vähittäiskaupan kehitystä kuvaavassa selonteossa on tuotu ilmi selkeästi alan nykytilanne ja nykylainsäädännön aiheuttamat ongelmat. Peruslinjama tulevaisuuteen tulisi olla, että markkinatalouden annetaan toimia vapaammin niin kaupan sijoittumisen kuin aukioloaikojenkin suhteen.
Nykylainsäädännössä on keinotekoisia rajoja, jotka selonteon mukaan selkeästi vaikuttavat kaupan rakenteeseen. Esimerkiksi alle 400 neliön valintamyymälöiden mahdollisuus olla auki sunnuntaina on selvästi lisännyt juuri tämän kokoluokan kauppojen määrää suhteessa pieniin supermarketteihin, joiden määrä on selvästi vähentynyt. Tämä 400 neliön raja on täysin keinotekoinen. Yhtä hyvin raja voisi olla esimerkiksi 300 neliötä, ja jos näin olisi aikoinaan päätetty, niin nyt olisi paljon alle 300 neliön kauppoja. Yhtä lailla huoltoasemien yhteydessä olevista niin sanotuista kioskeista on tosiasiassa tullut ruokakauppoja, joiden aukioloaikaa ei ole säädelty. Hyvä niin, mutta näillä rakenteisilla säännöksillä kuitenkin vaikutetaan siihen, minkä tyyppinen liike menestyy, kun toinen vaihtoehto olisi antaa asiakkaan itse päättää, mistä hän ostoksensa tekee.
Kaupan suuriyksikön koon rajoittaminen 2 000 neliöön on merkinnyt suuria vaikeuksia monille investoinneille. Kuten päivittäistavarakaupan näkökulmasta selonteosta ilmenee, tämä koko on nykyaikaan riittämätön valikoimien, kierrätysjärjestelmien, jätehuollon ja talotekniikan tilatarpeiden takia. Suuryksikkökoon nostaminen 3 500 neliöön pikaisesti on siten järkevää, ja jatkossakin tätä rajoitusta on viisasta muuttaa yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä.
Voin kertoa esimerkkinä omasta kunnastani Vammalasta, että juuri tästä säännöstä johtuen uuden supermarketin tulo paikkakunnalle on viivästynyt vuosia. Kun nykyään lainsäädäntö pakottaa kaupan suuriyksikön rakentumaan keskustaan, merkitsee se Vammalassa sitä, että kaupan tulisi rakentua ahtaisiin tiloihin kaupunkikeskustaan, vaikka ohikulkutien varressa olisi parempi liikepaikka ja enemmän tilaa käytettävissä. Nyt sitten ollaan siellä supistamassa kaupungin keskustasta liikunta- ja ulkoilualuetta, jotta supermarket pääsisi sinne rakentumaan. On täysin inhimillistä, että tällainen kaavamuutos aiheuttaa massavalituksen, joka vähintäänkin viivästyttää hanketta vuosikausia, kuten on käynytkin. Kaikki tämä taisto ja pitkä oikeusprosessi on käyty vain sen takia, että 2 000 neliön keinotekoinen raja on estänyt kaupan rakentumisen sille luonnolliseen paikkaan. Kyse ei ole edes siitä, että turvattaisiin kauppojen säilyminen keskustassa, koska Vammalassa jää joka tapauksessa päivittäistavarakauppoja myös keskustaan.
Vaikka esimerkkini on vain yhdeltä paikkakunnalta, jonka erittäin hyvin tunnen, niin uskon, että useimmilla paikkakunnilla Suomessa, ainakin saman kokoisilla paikkakunnilla, tilanne on hyvin samanlainen. En itse ole ollut tätä lakia aikanaan säätämässä ja tahdon uskoa, että silloin luultiin tehtävän oikeasti hyvää, mutta tosiasiassa tästä säännöstä tuli täysi susi, ja se asia tulee pikaisesti korjata.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan muutamalla sanalla ottaa kantaa kauppojen aukioloaikojen vapauttamiseen.
Ymmärrän hyvin pienten erikoisliikeyrittäjien pelon siitä, että sunnuntain aukiolojen vapauttaminen pakottaa heitä pitämään liikkeensä auki myös sunnuntaisin, ja toisaalta, että he myös pelkäävät aiheellisesti myynnin keskittyvän hypermarketteihin. Näin varmasti on, mutta sen rinnalle on nostettava kysymys asiakkaan oikeudesta valita aika ja paikka ostoksilleen sekä kauppojen tasavertainen kohtelu.
Palvelualan ammattiliiton kielteistä näkemystä sunnuntaiaukioloaikaan on vaikea ymmärtää, sillä selonteon mukaan 43 prosenttia kaupan työntekijöistä olisi valmiita tekemään töitä sunnuntaina, jos siitä saa työsopimuksen mukaisen palkan eli 100 prosentin korotuksen, kuten siitä kuuluukin. Olen itse ollut aikoinaan grillikioskiyrittäjänä, jolloin oli välttämätöntä tehdä töitä lauantai-illat ja sunnuntaipäivät. Tiedän, että se ei aina ole herkkua, mutta kun on olemassa henkilöitä, jotka sen ovat rahaa vastaan valmiita tekemään, niin en näe, miksi sitä mahdollisuutta ei voitaisi antaa. Lisäksi, jos henkilöitä ei riittävästi löydy vakituisista työntekijöistä, niin tiedän, että monet opiskelijat suorastaan jonottavat sitä mahdollisuutta, että he pääsisivät sunnuntaina tekemään töitä kauppaan. Se tietysti johtuu siitä, että hallitus ei ole pystynyt takaamaan riittävää opintososiaalista etuutta opiskelijoille. Mutta kuitenkin, halukkaita työntekijöitä olisi ja olisi hyvä antaa heille mahdollisuus tehdä töitä ja antaa niille mahdollisuus pitää vapaata, jotka sen katsovat itselleen järkevämmäksi.
Aihe: Uutisia
Maanpuolustusta, vähittäiskauppaa ja shakkia
27.4.2006
26.4.2006 klo 23.27
Monipuolinen päivä eduskuntatalolla. Iltapäivällä vieraanani oli Pirkanmaan maanpuolustusyhdistys. Olin pyytänyt Nepposen Ollin puolustusvaliokunnan jäsenenä pitämään ajankohtaiskatsauksen. Kysymyksiä riitti ja yhdessä olimme sitä mieltä, että vapaaehtoista maapuolustushenkeä on hyvä pitää yllä maakuntajoukoilla ja muulla aktiivisella yhdistystoiminnalla. Nato-jäsenyyden hintaa myös mietitiin, mutta osuvasti todettiin,että maanpuolustus ja sitä kautta vapaus on aina hintansa väärti.
Suuressa salissa käytiin selontekokeskustelu kaupan asioista. Pidin puheenvuoron, jossa arvostelin erityisesti kaupan suuryksikön pientä kokoa. Meillä Vammalassa on kokemusta siitä, mitä se aiheuttaa kun yli 2000 neliön kauppaa ei saa rakentaa ohikulkutien varteen, vaan se on tungettava kaupungin keskustaan. Siitä seuraa ymmärrettävästi yleinen ärtymys, valitusrumba ja vuosien viivästys. Tällä keinotekoisella rajalla ollaan suojelevinaan kaupan säilymistä keskustoissa, mutta tosi asiassa ajetaan suuria yksiköitä ahtaisiin paikkoihin. Olisi aika muuttaa pelisääntöjä.
Zhoun ja hänen vanhempiensa tapaaminen muistutti minua Taiwanin matkasta. Samanlaista kunnianhimoa ja ystävällisyyttä koin sielläkin paikallisten edustavan. Konfutsealainen ajattelumalli ei etiikaltaan paljon poikkea luterilaisesta, vaikka onkin aivan eri uskonto. Molemmissa uskotaan ahkeran työn tuottavan hedelmää. On se sitä molemmille tuonutkin. 23 miljoonan Taiwan on valuuttavarannoltaan maailman kolmanneksi vaurain maa ja maailman johtavin tietokoneiden valmistaja. Ei huono saavutus maalta, jolla ei ole luonnonvaroja ja jonka ulkopoliittinen asema on hyvin hankala. Lisäksi taiwanilaiset ovat suurin investoija Manner-Kiinaan työllistäen siellä 3 miljoonaa kiinalaista. Kun tähän vielä lisää sen, että kiinalaiset pyörittävät Singaporen ja Indonesian taloutta, niin mitä siitä syntyisikään, jos joku saisi Manner-Kiinan toimimaan tehokkaasti ja demokraattisesti ihmisille mahdollisuuksia antaen. Kovan kilpailun edessä tulevat eurooppalaiset ja me suomalaiset olemaan, kun joudumme Aasiaan haasteeseen vastaamaan.
Aihe: Blogi
Palveluyrittäjät ovat talouskasvun moottori
20.4.2006
(Julkaistu PY-lehdessä 4/2006)
Työllisyyden positiivinen kehitys koko maan tilastoissa on suoraa seurausta palvelualojen voimakkaasta kasvusta. Kasvussa ovat olleet erityisesti kauppa, rakentaminen ja siihen liittyvät palvelut sekä liike-elämän palvelut. Uusien työpaikkojen määrä kasvaa tänä vuonna kaikkiaan 42 000 hengellä, vaikka eräillä teollisuuden aloilla on ollut massairtisanomisia. Palvelut kasvattavat asemaansa työllistäjänä siten hyvin nopeasti. Yksi tulevaisuuden ala on yksityiset hoivapalvelut, joita tarvitaan täydentämään julkista palvelutarjontaa. Väestön ikääntyessä hoivapalveluiden tarve kasvaa niin nopeasti, että julkinen sektori ei siitä yksinään selviä. Siten myös kysyntä yksityisille palveluille kasvaa voimakkaasti.
Lisää vauhtia arvonlisäveroa alentamalla
Eduskunta on hyväksymässä arvonlisäveron alentamisen 22 prosentista 8 prosenttiin parturikampaamoiden ja pienten korjaamojen, kuten polkupyöräkorjaamojen osalta. Nämä ovat erittäin työvoimavaltaisia aloja, joten alennuksella on juuri niissä tärkeä työllistävä vaikutus. Vastaavanlaisia palvelualoja olisi muitakin, mutta vain näiden osalta lupa alennukseen saatiin Euroopan Unionilta.
Arvonlisävero on luonteeltaan vero, jonka periaatteessa maksaa loppukäyttäjä eli kuluttaja. Se, onko todellisuudessa näin, riippuu markkinatilanteesta. Arvonlisäverotus palveluihin tuli yrittäjän kannalta pahimpaan aikaan eli keskellä syvintä lamaa 90-luvun alussa. Ihmisten tulotason heikentyessä ja pelon työttömäksi joutumisesta ollessa suurimmillaan moni kuluttaja säästää juuri henkilökohtaisista palveluista. Permanenttia otettiin harvemmin ja yhä useamman lapsen tukka leikattiin kotona.
Siinä taloudellisessa tilanteessa parturikampaajalla ei ollut mitään mahdollisuutta nostaa hintoja arvonlisäveron vertaa, vaan hinnat pysyivät lähes paikallaan ja yrittäjä maksoi arvonlisäveron omasta kukkarostaan. Arvonlisäveron alentaminen on siten myös oikeudenmukaisuuskysymys. Kyse ei todellakaan ole vain välillisestä verosta, vaan aina osa siitä päätyy yrittäjän itsensä maksettavaksi.
Ravintoloiden alv-kantaa on myös pyritty alentamaan tällä eduskuntakaudella, mutta asialta puuttuu yhä Euroopan Unionin suostumus. On olemassa epäloogisuus siinä, että ruoka ravintolassa syötynä on korkeimmin verotettua kuin kaupasta ostettuna. Suomalaiset syövät paljon keskieurooppalaisia harvemmin ravintolassa ja siihen on varmasti hinnalla oma osuutensa. Ravintola-ala on volyymiltaan suuri, joten siellä pienelläkin alv-alennuksella voitaisiin saada aikaan palvelujen käytön tuntuva kasvu, jolla olisi suoraan positiivisia työllisyysvaikutuksia.
Uudet työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin
Uusista työpaikoista yli 70 prosenttia syntyy pienyrityksiin. Suomen taloudellinen kasvu perustuu siten pitkälti kotimaassa toimiviin yrittäjävetoisiin yrityksiin. Näiden työllistämismahdollisuuksia pitää parantaa työllistämisen kynnystä alentamalla. On oltava mahdollisuus käyttää entistä enemmän paikallista sopimista. Monesti esimerkiksi työaikajoustoilla voidaan taata sekä yrityksen kannattavuus, että työntekijälle varma toimeentulo.
Hyvä esimerkki tästä on sesonkiluonteinen matkailuala, jossa on paikallisesti tehty sopimuksia. Ideana on, että työtä tehdään pidempään silloin kuin sitä on ja vapaata pidetään silloin kun työtä ei ole ja työaika tasataan vuosittaisella järjestelmällä. Näin sopimalla yritys saa hyviä työntekijöitä silloin kuin niitä tarvitsee ja työntekijällä palkka juoksee tasaisesti läpi vuoden, vaikka työtä onkin vain osalle vuotta.
Ensimmäisen vieraan palkkaamista helpotettava
Moni yksinyrittäjä miettii ensimmäisen vieraan palkkaamista. Tämän kynnyksen ylittäminen on vaikeaa varsinkin työvoimavaltaisilla palvelualoilla. Jotta parturin kannattaa palkata itselleen työntekijä, hänen on ainakin tuplattava liikevaihto ja siltikään ei vielä yrittäjälle itselleen jää yhtään enempää. Sitä vastoin mahdolliset sairauspoissaolot tai äitiyspäivärahan kustannukset saattavat ajaa koko yrityksen karille. Näin saattaa siis käydä, vaikka työntekijä olisi tekemässä kaikkein tärkeintä työtä eli tekemässä uusia suomalaisia tähän yhteiskuntaan. Onneksi äitiyden kuluja ollaan juuri tehdyillä päätöksillä tasaamassa siten, että äidin työnantajan vastuu olennaisesti pienenee.
Moni pelkää myös sitä byrokratiaa ja vastuuta, joka toisen palkkaamisesta tulee. Toisaalta monella yksinyrittäjällä on töitä niin paljon, että oma terveys on koetuksella, ellei uskalla apua palkata. Sen vuoksi lakimuutoksilla, joilla voidaan edesauttaa ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamista, on kiire. Eduskunnan työasiainvaliokunta on esittänyt kohdennettua työantajamaksujen alentamista niille yrityksille, jotka palkkaavat ensimmäisen vieraan. Nyt odotetaan hallitukselta ripeitä toimia asiassa.
Uusia yrittäjiä tarvitaan nopeasti
Erityisesti palvelualojen nopea kehittyminen antaa mahdollisuuksia monille uusille yrittäjille. Toisaalta Pirkanmaallakin on lähivuosina eläkkeelle jäämässä 8000 yrittäjää, joille ei ole omasta takaa jatkajaa. On tärkeää tehdä yrittäminen suhteessa palkansaajana toimimiseen entistä houkuttelevammaksi. Tässä suhteessa parannukset yrittäjien sosiaaliturvaan ovat sekä tarpeellisia että oikeansuuntaisia.
Uusia yrittäjiä ei saada kuitenkaan vain lakeja, vaan myös asenteita muuttamalla. Tarvitaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteyteen koulutusta, jossa jo opiskelun aikana on mahdollista suuntautua yrittäjäksi. Hyvä päänavaaja Pirkanmaalla on ollut TAMK:n proAkatemia-koulutusohjelma, jossa opiskelijat perustuvat jo opiskelun aikana yrityksen ja oppivat asioita oman yrityksensä kautta. Näiden ohjelmien kautta tulee sekä yrittäjiä että sisäisiä yrittäjiä eli niitä, jotka tekevät työtä toisen palveluksessa yrittäjän asenteella.
Kaikista ei ole yrittäjäksi, eikä tarvitsekaan olla. Silti niistä, joista on, yhä useampi on saatava yrittäjäksi. Suomen talouden selkärangan muodostavat suomalaiset yrittäjät, jotka työllistävät ja sijoittavat pääomansa tänne kotimaahan. Heitä tarvitaan lisää kaikille sektoreille.
Aihe: Blogi, Mielipidekirjoituksia
Liikuntaa lihaksille ja aivoille
20.4.2006
19.4.2006 klo 21.15
Tänään eduskunnassa puhuttiin terveydenhuollon tulevaisuudennäkymistä. Kyllä siltä näyttää, että ei tällä kansakunnalla muuta toivoa ole kuin se, että opimme omassa elämässämme ymmärtämään ennaltaehkäisyn merkityksen. Urheilujärjestöjen positiivinen tapa markkinoida ihmisille liikkumista on todella hieno juttu.
Toisen asteen diabeteksen estämiseen voi paljon myös itse vaikuttaa. Liikkumaan olisi opittava jo nuorena, sen vuoksi koulujen liikuntatunteja pitää lisätä ja kannustaa nuoria välituntiliikuntaan. Ainakin silloin kun itse olin pieni, niin koko oppitunti vartoiltiin välkkää, jotta päästiin pelaan futista ja silti siinä sivussa opittiinkin.
Toinen orastava ongelma on dementian kasvu. Shakkiliiton puheenjohtajana uskon, että shakilla voisi olla dementian torjunnassa merkittävä rooli. Jos liikkuminen on ennaltaehkäisyä diabetestä vastaan, niin aivovoimistelu on ennaltaehkäisyä dementiaa vastaan.
Keskusshakkiliitto sai muuten tänään Suomen olympiakomitean jäsenyyden. Se on iso asia shakille, nyt se on mukana kaikissa tärkeimmissä urheilujärjestöissä hyvää. Tunsin onnistumisen iloa. Oli mukavaa, että meidät otettiin lämpimästi vastaan ilman soraääniä.
Toisenlaistakin vaikuttamista on tullut tehtyä. Kuulin kollegaltani Terhi Peltokorvelta, että hänen lapsensa oli kastettu Selja Anniinaksi. Se jälkimmäisen nimen keksin minä, kun Terhi kysyi ehdotuksia. Muuten minulla ei ole asiaan osuutta.
Illan päätteeksi katselin A-talkin NATO-keskustelua. Päähuomion saivat Vasemmistonuoret, jotka jostain minulle käsittämättömästä syystä oli otettu edustamaan nuorisoa siihen keskusteluun. Kaiken kukkuraksi he vielä saivat studiossa näyttää banderolliaan “Nato tappaa”. Väistämättä tuli mieleen, että onkohan niissä porukoissa historian kirjoja luettu. Suosittelen lämpimästi Vasemmistonuorille tutustumista kommunismin mustaan kirjaan. Siitä selviää mitä kärsimyksiä reaalisosialismi on miljoonille ihmisille aiheuttanut. Reaalisosialismin kukistuminen on parantanut ihmisoikeuksia maailmassa enemmän kuin mikään muu asia ja siinä oli NATOllakin ansionsa.
Aihe: Blogi
Iskun juhlat
17.4.2006
Aktiivisena lentopalloihmisenä pääsiäisen kohokohta oli Isku-Volleyn ja Pii-Volleyn kolmas SM-finaali Tampereella. Kerrankin Metro-auto areena pullisteli väkeä ja tunnelma oli sellainen kuin lentopallossa parhaimmillaan. Kaksi ensimmäistä erää Pii jaksoi taistella tasapäisesti, mutta kolmannesta erästä eteenpäin kentällä oli vain yksi joukkue, mestari Isku-Volley.
Tihisen lyötyä viimeisen pisteen riemu repesi, joukkue ja huoltoväki ja innokkaimmaat kannattajat ryntäsivät kentälle. Vuoden työ oli saanut palkinnon. Sydämensä jo 13-vuotiaana VaLePalle antaneena on vähän vaikea yhtyä Iskun riemuun, kun se on aina ollut se isoveli, jonka kukistamisesta nautitaan pitkään. Kävi siinä mielessä sekin, että tämä kausi alkoi VaLePan 3-0 voitolla Iskusta.
Kunnia pitää kuitenkin antaa niille, joille se kuuluu. Juhani Vesanen on tehnyt vuosia vahvaa taustatyötä Iskulle ja tämä on iso voitto sekä hänelle, että pojilleen. Kai Mattila valmensi vuosia VaLePassa ja ansaitsi myös kruunun pitkälle valmentajauralleen. Samoin Sami Juvonen, joka passasi VaLePassa kaksi edellistä kautta. Muita en tunne niin hyvin, mutta pelimiehenä ylitse muiden oli Tuomas Tihinen, joka nyt pelasi parhaan kautensa.
Toiselta puolelta verkkoa tunsin lähinnä vammalaislähtöisen Tuomisen Tonin, jolle olisin henkilönä menestynä suonut, mutta nyt ei Isku antanut siihen mahdollisuutta. Kyllä siinä siis VaLePankin mies oli juhlissa mukana, vaikka sydämen alla toivoikin, että joskus vielä saisimme itse voittoa juhlia. Sen puolesta täytyy tehdä töitä.
Pääsiäisloman jälkeen on edessä paluu arkeen ja työn ääreen. Eduskunnassa lyödään huomenna lopullinen niitti siirtymäaikalaille, jolla rajoitettiin uusien EU-maiden kansalaisten pääsyä Suomen työmarkkinoille. Ei kannata tosiaan enää rajoittaa, kun jatkuvasti kuulee niin yrittäjiltä kuin työntekijöiltäkin, että työvoimapula on kova. Erityisesti tarvitaan käden työn taitajia, metallimiehiä, rakennusmiehiä ja palvelualan työntekijöitä.
Väkisinkin tässä miettii, että miten sitten ollenkaan selvitään, kun suuret ikäluokat jää eläkkeelle. Hirvittää ne lukemat. Työhön tulevat ikäluokat ovat 13 000 pienemmät kuin suuret ikäluokat ja kouluun meneviä lapsia on joka ikäluokassa vielä 7000 vähemmän kuin työuraansa aloittavia. Väestöpyramidi on kääntynyt päälaelleen. Joko työt häviävät maailmalle tai työvoimaa tarvitaan muualta tänne. Näistä vaihtoehdoista jälkimmäinen on parempi ja sen edistämiseksi kannattaa toimia.
Jotenkin epäilyttää, että 20 vuoden päästä on paljon vaikeampi politiikkojen tehdä päätöksiä kuin nyt. Varautuminen tulevaan on käynnistettävä heti ja siinä mielessä yksi siirtymäaikalain poistaminen on vain yksi pieni osa koko palapelissä. Päätös on kuitenkin oikea ja lisää uskoa siihen, että Suomessa kyetään muutoksia tekemään, kun tarve vaatii.
Aihe: Blogi
Maatalouden äärellä
7.4.2006
Aamulla oli perustuslakivaliokunta peruttu, kun molemmat valiokuntaneuvokset eli valiokunnan virkamiehet olivat sairaana. Tuntui suorastaan oudolta, kun oli aamupäivänä vapaata. Käytin ajan hyödyksi soittamalla muutamia puheluita ja hoitamalla vähemmän kiireellisiä asioita.
Työasiainvaliokunta sai käsitellyksi siirtymälaista luopumisen eli antoi työvoimalle Euroopan Unionin uusista jäsenmaista vapaan pääsyn Suomeen. Päätös oli hyvä. Äänestin alunperinkin siirtymäaikaa vastaan ja olen koko ajan lobannut sen kumoamisen puolesta. Kun ovi avattiin vuokratyölle, mutta suljettiin suoralta palkkaukselta yrityksiin, niin luotiin virolaisille vuokratyönvälittäjille rahantekokone. Laki oli huono niin suomalaisen työntekijän kuin virolaisen vuokratyöntekijänkin kannalta ja myös rehellinen suomalainen yrittäjä joutui epäterveen kilpailun uhriksi.
Luimme avustajani Hannan kanssa kopterin nettilinjalta, että nimimerkin takaa minun väitettiin käyttäneen haamukirjoittajaa Alueviestin kolumnissani. Täytyy kyllä sanoa, että lievästi ottaa nimimerkin “sillä tappaa” kirjoitus pannuun, kun on suuren osan sunnuntaita käyttänyt sen kirjoituksen tekemiseen ja faktojen varmistamiseen. En toki ole maanviljelijä, mutta kun olen kansanedustaja alueelta, jossa maataloudella on edelleen suuri merkitys, niin maataloustukien viidakkoon on suorastaan velvollisuus paneutua ja yrittää asioihin vaikuttaa.
Minulla on ollut jo toista vuotta Vammalan MTK:n (lue:Pertti Hakanen) järjestämänä kummitila Sammaljoella. Viimeksi viime sunnuntaina istuttiin Koirasen pariskunnan ja Hakasen kanssa sikatilan kahvipöydässä ja käytiin läpi näitä maatalouden kysymyksiä. Niistä aionkin olla selvillä ainakin niin kauan kuin olen kansanedustaja.
Torstai-iltana meillä oli Pirkanmaan Kokoomuksen piirikokous Ylöjärven uudella kaupungintalolla. Piirikokouksessa oli hieno fiilis kun käytiin vielä läpi presidentinvaalikampanjaa ja mietittiin tulevaa. Väkeä oli todella hyvin ja kaikesta näkee, että Kokoomuksella on nyt draivi päällä.
Omassa puheessani totesin, että porvarihallitus on nyt aidosti vaihtoehto ja se voi myös toimia. Lisäksi korostin sitä,että meidän pirkanmaalaisten edustajien tulee aktiivisesti ajaa asioita, jotka vahvistavat Pirkanmaan kehittymistä, kuten taistella korkeakoulupaikkojen ja parempien liikenneyhteyksien puolesta.
Aihe: Blogi
Veikkausta ja galluppeja
5.4.2006
Tiistai 4.4.2006
Tänään oli talolla varsin hiljainen päivä,mutta politiikassa sitäkin vilkkaampi. EU:n komissio ilmoitti aloittavansa kannerikkomusmenettelyn Veikkauksen urheiluvedon monopolia vastaan. Jotenkin tuntuu, että tässä on se erityistapaus, jossa markkinatalous on mennyt liian pitkälle.
Minulta ei ainakaan riitä mitään sympatioita niitä yksityisiä ulkomaalaisia vedonlyöntivälittäjiä kohtaan. Jos heidän elinkeinonvapauttaan rajoitetaan sillä syyllä, että saadaan rahaa suomalaisilta pelaajilta suomalaiselle urheilulle, nuorisolle ja taiteelle, niin se on mielestäni ihan oikein. Sen tulisi Euroopan Unioninkin ymmärtää ja jättää tämä juttu rauhaan. Eikö siellä Brysselissä tosiaan muuta mietittävää ole…
Gallupit aina puhuttavat talolla. Nyt olivat kaikki suuret puolueet nousussa, Kokoomus toki eniten. Poliittista keskustelua on piristänyt Häkämiehen kannanotto siitä, että suurin ei välttämättä pääse hallitukseen. Eikä pidäkään päästä. Kuten gallupit osoittavat, Vasemmistoliitosta vuotaa jo, ja demarit hyötyvät siitä hajaannuksesta. Porvarienemmistöisessä Suomessa voisi kyllä välillä olla porvarihallituskin, jos se kansalta vaaleissa enemmistön saa. En myöskään usko, että kovin monelta suomalaiselta yöunet menee vaikka Heinäluoma jäisikin seuraavalla kertaa vilttiketjuun!
Ehdin vierailemaan Suomen ja Korean välisen kauppaneuvottelukunnan 25v. juhlassa. Kovasti on kasvanut sinne vienti ja vieläkin enemmän tuonti. Korealaiset autot ja kodin elektroniikka ovat selvästi tulossa Suomen markkinoille. On se kova maa, kun on muutemassa vuosikymmenessä noussut köyhimpien joukosta 11.suurimmaksi taloudeksi ja länsieurooppalaiseen elintasoon ja demokratiakin toimii nyt varsin hyvin.
Sama kansa Pohjois-Koreassa elää täysin stalinistista kivikautta ja on kansainvälisen nälkäavun varassa. Ei voi kukaan sanoa, ettei poliittisen päätöksenteon toimivuudella olisi merkitystä. Hyvä hallinto taitaa olla vaan kuten siivouskin, sen arvo ymmärretään vasta sitten kun sitä ei ole!
Aihe: Blogi
Maanviljelijät eivät kestä enää torjuntavoittoja
3.4.2006
(Julkaistu Alueviestissä 29.3.2006)
Eteläsuomalainen maanviljelijä on tällä hallituskaudella saanut kokea tappion toisensa jälkeen. Tämä alkaa jo näkyä tulotasossa. Viime vuonna maatalouden tulot putosivat jopa 14 prosenttia. Kerta toisensa jälkeen maanviljelijöille on selitetty tehdyt päätökset torjuntavoittoina. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että maanviljelijät eivät enää kestä torjuntavoittoja.
Vanhasen hallituksen maatalouspoliittiset saavutukset ovat karua luettavaa erityisesti eteläsuomalaisen maatalousyrittäjän näkökulmasta. Ensin oli Euroopan Unionin maatalousuudistus, jossa ei onnistuttu saamaan oikeudenmukaisempaa kustannusjakoa kaikkien EU-maiden kanssa. Heti perään alennettiin Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tukea, joka heikensi sekä viljelijöiden tulotasoa, Etelä-Suomen maatalouden kilpailukykyä Suomen sisällä. Eräillä aloilla, kuten meille läheisessä kuttutuotannossa, seurauksena oli toimialan isompien volyymien siirtyminen C-alueelle eli Pohjanmaalle ja Pohjois-Suomeen.
Sen jälkeen tuli tilakohtainen tukimalli, joka monimutkaisti edelleen maataloustukijärjestelmää. Päädyttiin suomalaisen oikeustajun vastaisesti siihen, että tuki irrotettiin tuotannosta. Maanviljelijän oma mahdollisuus parantaa elintasoaan heikkeni huomattavasti, kun työn tuloksista saatavan palkan osuus suhteessa pelkän omistuksen perusteella maksettaviin tukiin muuttui olennaisesti.
Lisää lunta tupaan tuli maataloustupon 2004 loppuratkaisun täytäntöönpanossa. Silloin sovittiin, että maatalousyrittäjät saavat kohdennetun verohelpotuksen polttoöljyn verotukseen. Seitsemän sentin verosta piti ottaa kohdistetusti pois viisi. Aikaa on kulunut yli vuosi ja mitään ei ole tapahtunut. Nyt puhutaan jo kolmesta sentistä ja sekin saattaa haihtua savuna ilmaan. Samaan aikaan polttoöljyn hinta on noussut kymmeniä prosentteja.
Etelä-Suomen viljelijöitä on vielä koeteltu kahdella erityisellä päätöksellä. Sokerituotannossa suostuttiin Euroopan Unionin tasolla ratkaisuun, jossa Suomen omavaraisuusaste alennetaan 70 prosentista 50 prosenttiin, mikä johtaa toisen sokeritehtaan lopettamiseen. Ainoa Suomelle luonnonolosuhteiden perusteella erityisesti räätälöity etu eli kuivauskorvaus puolestaan sisällytettiin Suomen maatalouden kokonaistukipakettiin ja tämä koitui erityisesti Etelä-Suomen viljantuottajien tappioksi.
Jatkoa seurasi EU:n budjettineuvotteluissa. Osana Suomen osuutta laajennuksen kustannuksista maaseudun rahoja vähennettiin 129 miljoonalla eurolla. Hallituksen mukaan maatalouden menettämä rahasumma on 100 miljoonaa euroa, jonka kompensoimisesta hallitus väänsi kättä kehysriihessä viime viikolla. Pääministeri puhui 90 prosentin korvaustasosta, mutta myönsi jälkeenpäin, että päätöstä ei ole tehty, vaikka maatalousministerikin sitä vaati. On siis yhä epäselvää paljonko tämä viimeinen vaihe tulee Etelä-Suomen maatalousyrittäjille maksamaan.
Keskusta on pitkin matkaa pyrkinyt selittämään Vanhasen hallituksen maatalouspolitiikkaa torjuntavoittoina. Milloin on saavutettu torjuntavoitto Euroopan Unionin ehdotuksista, milloin SDP:n kanssa budjettiasioista väännettäessä. On varmaan totta, että Keskusta on joutunut taistelemaan molempien kanssa. Kuten SDP:n linjapuheesta maatalousselonteon yhteydessä kävi ilmi, SDP haluaa yhä ajaa maanviljelijät entistä ahtaammalle vaatimalla työn tuottavuuden tehostamista alalla, jossa selkänahasta on jo otettu todella paljon. Ovat ne sitten olleet torjuntavoittoja tai ei, niin lopputulos on se, että eteläsuomalainen maatalousyrittäjä on joka kierroksella joutunut antamaan omistaan. Kohta ei ole enää mistä antaa.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Satonen kysyi poliisien tilanteesta
3.4.2006
Kansanedustaja Arto Satonen (kok) jätti kirjallisen kysyksen eläkkeelle jäävien paikallispoliisien virkojen täyttämisestä.
Monilla alueilla Länsi-Suomessa määrärahojen niukkuuden vuoksi ei ole pystytty palkkamaan uusia poliiseja eläkkeelle jääneiden tilalle. Esimerkiksi Vammalan kihlakunnasta jää tämän vuoden aikana eläkkeelle 3 poliisia ja uusia mahdollisesti palkataan aikaisintaan joulukuussa. Tampereella eläkkeelle on jäänyt 10 poliisia, joiden tilalle ei ole palkattu uusia. Poliisien määrän vähenemisen suora seuraus on se, että kentällä on vähemmän partioita.
Satonen tiedustelee hallitukselta, miten hallitus aikoo varmistaa paikallispoliisille riittävät resurssit kansalaisten arkiturvallisuuden takaamiseksi ja miten aiotaan täyttää eläkkeelle jäävien poliisien virat.
Asianomaisen ministerin tulee vastata kirjalliseen kysymykseen 21 päivän kuluessa tiedoksi saamisesta.
Aihe: Uutisia