maaliskuu 2006
Satonen eduskunnassa: perusopetuksesta
30.3.2006
KESKIVIIKKONA 29. MAALISKUUTA 2006
3) Laki perusopetuslain 37 §:n ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Lähetekeskustelu
Lakialoite LA 155/2005 vp Paula Risikko /kok ym.:
Arto Satonen /kok: Puhemies! On ihan itsestään selvää, että tilanne tällä hetkellä opettajien täydennyskoulutuksen suhteen ei ole se, mikä olisi toivottavaa, eli niitä täydennyskoulutusmahdollisuuksia on tosiasiassa liian vähän tarpeeseen nähden. Koulumaailma muuttuu koko ajan, ja sielläkin täytyy tietoja päivittää aivan samalla tavalla kuin muissakin ammateissa.
Täällä on paljon puhuttu siitä, mistä rahat. Voin ottaa pienen lainauksen tämän hallituksen ohjelmasta, jossa sanotaan näin: “Ikäluokkien pienentyessä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen vahvistamiseen.” Jos hallitus edes noudattaisi omaa ohjelmaansa, niin sieltä vapautuisi 2007-2011 kehyskaudella 98 miljoonaa euroa käytettäväksi. Minä luulen, että sitä rahaa riittää vähän muuhunkin kuin opettajien täydennyskoulutukseen.
- – -
Arto Satonen /kok: Arvoisa rouva puhemies! Oli pakko vielä ottaa tässä yksi puheenvuoro ed. Saloa kommentoidakseni. Te sanoitte, että oppilaiden määrä tulee vähenemään 40 000:lla. Sen kyllä allekirjoitan. Mutta näin yksinkertaisesti se ei mene, että lopetetaan 2 000 luokkaa ja sieltä jää sitten 2 000 opettajanvirkaa täyttämättä ja rahat säästyvät. Meillä on sellaisia kuntia, joissa oppilaiden määrä nousee, meillä on niitä, joissa oppilaiden määrä vähenee voimakkaasti, kuten omani, ja epäilen, että myöskin ed. Mauri Salon, mutta niiden säästöjen tekeminen aivan samassa suhteessa on kuitenkin tosiasiassa lähes mahdotonta, koska myöskin niillä pienemmillä alueilla pitää tarjota opetusta. Se ei mene ihan näin yksinkertaisesti.
Toinen asia on se, että kun meillä ikäluokat pienenevät voimakkaasti, niin niistä pienemmistä ikäluokista pitäisi saada prosentuaalisesti entistä enemmän väkeä työelämään ja juuri sen takia pitäisi näistä pienemmistä ikäluokista vapautuvat rahat käyttää koulutuksen hyväksi, aivan kuten hallitusohjelma sanoo. Hallitusohjelmassa ei ole mitään vikaa, ainoastaan sen toteuttamisessa.
KESKIVIIKKONA 29. MAALISKUUTA 2006 kello 15
5) Laki opintotukilain 11 ja 48 §:n muuttamisesta
Lähetekeskustelu
Lakialoite LA 19/2006 vp Mikko Kuoppa /vas ym.:
Arto Satonen /kok: Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuoppa on aloitteellaan oikealla linjalla. Tämähän (opintorahan korottaminen) on myöskin se, mitä opiskelijajärjestöt ovat laajalti toivoneet.
Ensimmäiseksi täytyy todeta, että hallituksen ratkaisu lainapainotteisesta mallista on ajanut siinä suhteessa karille, että opiskelijat eivät uskalla lainaa ottaa. On sinänsä ymmärrettävää, että he eivät uskalla ja sen he kyllä kertoivat meille, ennen kuin lakia säädettiin, mutta siitä huolimatta kynsin ja hampain vietiin eteenpäin tämä lainapainotteinen malli, ja se ei ole tuonut tähän asiaan ratkaisua. On sitten eri asia, että olisi myöskin vietävä eteenpäin vapaan tulorajan korotusta.
Varmaan jää seuraavalle hallitukselle harkittavaksi se, kuinka paljon näitä kumpaakin (opisntorahaa ja vapaan tulorajan nostamista) eteenpäin viedään ja missä suhteessa. Uskon itse henkilökohtaisesti, että monille opiskelijoille heidän toimeentulonsa kannalta olisi parempaa se, että vapaata tulorajaa nostettaisiin esimerkiksi 10 prosentilla, jota kokoomuksen eduskuntaryhmä esitti viime budjetin alla. Sitä kautta olisi mahdollista elintasoa parantaa kyllä enemmän kuin opintotuen korotuksella. Mutta toki, kuten ed. Kuoppakin sanoi, tilanne poikkeaa hyvin paljon jo maan sisälläkin ja eri aloilla, joten kyllä myös tätä opintotuen korotusta tulee pitää tärkeänä, ja se pitää ainakin osittain saada tapahtumaan viimeistään seuraavalla hallituskaudella.
Aihe: Uutisia
Työtä ja yrittäjyyttä
30.3.2006
Keskiviikko 29.3.2006
Tänään oli päivä, jolloin ehdin paneutua yrittäjyyden ja työllisyyden ongelmiin oikein ajan kanssa. Valitettavasti sitä aikaa ei aina näissä hommissa riittävästi ole, vaikka onkin tosi tärkeää ajatella syvällisemmin sitä, mihin me oikeastaan olemme menossa ja miten voimme parhaiten tulevaisuutta ohjata oikeaan suuntaan.
Työministeriö oli järjestänyt parempi Suomi -seminaariin, jossa esiintyi politiikan, elinkeinoelämän ja ay-liikkeen eturivin edustajia. Näkemykset olivat yllättävän lähellä toisiaan. Esille nousivat väestön ikääntyminen ja siitä selviytyminen, työllisyysasteen nostaminen, paikallinen sopiminen työmarkkinoilla ja työperäinen maahanmuutto.
Kävi ilmi, että enemmän kuin missään muualla maailmassa Suomessa alhainen koulutus ja työttömyys kulkevat käsi kädessä. Toisten mukaan se johtuu solidaarisesta palkkapolitiikasta ja toisten mukaan ei. Pelkään, että ensimmäiset ovat lähempänä oikeaa.
Sama teema jatkui illalla, kun Pirkanmaan kansanedustajat oli kutsuttu Suomen yrittäjien vieraaksi yhdessä Pirkanmaan yrittäjien hallituksen kanssa. AY-edustajat Rönni ja Sirnö saivat yrittäjäväen oikein haastamaan edustajia tosissaan. Esille nousi tärkeitä asioita, kuten yrittäjien sosiaaliturva, vanhempien kustannusten tasaus, yksinyrittäjän asema ja paikallinen sopiminen.
Minun oli helppo yhtyä yrittäjien ehdotuksiin kotitalousvähennyksen laajentamisesta, paikallisen sopimisen kehittämisestä yhdessä järkevien liitojen, kuten metallin, kanssa ja yt-lain rajaaminen jatkossakin isompiin yrityksiin.
Kevensin vielä lopuksi tilaisuutta sillä, että siitä ei kannata kenenkään olla huolissaan, että pienyrittäjä ei voi verotuksessa vähentää Savonlinnan oopperajuhlien lippuja kuten pörssiyhtiö. Ei kannata, koska se oopperassa istuminen on pelkkää kärsimystä!
Aihe: Blogi
Satonen eduskunnassa: Suomen on aika panostaa ihmisiin
29.3.2006
TIISTAINA 28. MAALISKUUTA 2006 kello 14
3) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2007-2011
Lähetekeskustelu
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vero- ja talouspoliittinen linja, jota hallitus on onneksemme pitkälti noudattanut, on johtanut työllisyyden myönteiseen kehitykseen jopa niin hyvin, että hallitus saattaa päästä työllisyystavoitteeseensa. Työllisyyskehitys on ollut erityisen hyvää palveluissa, mikä on suoraan seurausta siitä, että tuloveroja on johdonmukaisesti alennettu.
Työmarkkinat ovat kuitenkin hyvin ristiriitaisessa tilanteessa. On aloja, kuten terveys- ja sosiaalisektori, metalliteollisuus ja muutamia muita, joissa on selvästi työvoimapulaa mutta samanaikaisesti erityisesti metsä- ja elektroniikkateollisuudessa on ollut massairtisanomisia. Väestön ikääntyessä työvoimapula uhkaa levitä koko maahan ja monille toimialoille. Vuoteen 2020 mennessä työikäistä väestöä on maassamme 200 000 vähemmän ja eläkeväestöä 400 000 enemmän kuin nyt. Ikääntymisen taloudellisiin vaikutuksiin tulee varautua ja siksi valtion budjetin pitäminen ylijäämäisenä on tärkeää.
Tulevaisuutta ei kuitenkaan rakenneta vain säästämällä vaan myös panostamalla. Koulua käyvät ikäluokat pienenevät nopeasti. Vuonna 2020, siis 15 vuoden päästä, peruskoululaisia ja toisella asteella opiskelevia, on noin 60 000 nuorta vähemmän kuin nyt. Jo kehyskaudella hallitus laskee säästävänsä 98 miljoonaa euroa opetustoimen valtionosuuksista pienempien ikäluokkien vuoksi. Tämä on kuitenkin liian yksinkertaista kamreeripolitiikkaa. Olisi paljon viisaampaa suunnata näitä rahoja koulutuksen hyväksi. Ensinnäkin jos 20 oppilaan luokasta tulee 18 oppilaan luokka, niin siinä ei tosiasiassa vielä säästetä juuri mitään, koska silloinkin tarvitaan yksi opettaja ja kiinteistökustannukset ovat aivan samat. Toiseksi näistä pienemmistä ikäluokista meillä ei ole varaa menettää nuoria yhteiskunnan ulkopuolelle, koska me tarvitsemme heidän kohdaltaan vielä paljon korkeamman työllisyysasteen, kuin mitä on nykyisin työtä tekevän väestön keskuudessa. On siis panostettava pienempiin ryhmäkokoihin, oppilaan ohjaukseen, opettajien täydennyskoulutukseen, nuorten työpajoihin ja muihin toimiin, joilla edesautetaan lasten kehittymistä ja taistellaan syrjäytymistä vastaan.
Arvoisa puhemies! Tämän kehysriihen kaikkein tiukimmat väännöt ainakin lehtitietojen mukaan ja mitä tässä salissa on jo monesti kuultu, käytiin maatalouspolitiikasta. Vanhasen hallituksen maatalouspoliittiset saavutukset, jos niitä niin voi kutsua, ovatkin varsin karua luettavaa erityisesti eteläsuomalaisen maatalousyrittäjän näkökulmasta katsottuna. Ensin tuli Euroopan unionin maatalousuudistus, jossa ei saatu oikeudenmukaisempaa tulosta kaikkien EU-maiden kanssa. Heti perään alennettiin Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tukea, joka heikensi sekä viljelijöiden tulotasoa että Etelä-Suomen maatalouden kilpailukykyä Suomen sisällä. Eräillä aloilla, otan esimerkiksi kuttutuotannon, joka on merkittävä sillä alueella, mistä itse tulen, seurauksena oli se, että alan volyymit keskittyivät C-alueelle eli Pohjanmaalle ja Pohjois-Suomeen, kun tukiero muodostui huomattavan suureksi.
Tämän jälkeen tuli tilakohtainen tukimalli, joka monimutkaisti edelleen maataloustukijärjestelmää. Päädyttiin suomalaisen oikeustajun vastaisesti siihen, että tuki irrotettiin osittain tuotannosta. Maanviljelijän oma mahdollisuus parantaa elintasoaan heikkeni huomattavasti, kun työn tuloksista saatavan palkan osuus suhteessa pelkän omistuksen perusteella maksettaviin tukiin, väheni olennaisesti.
Lisää lunta tupaan tuli maataloustupon 2004 loppuratkaisun täytäntöönpanossa. Silloin sovittiin, että maatalousyrittäjät saavat kohdennetun verohelpotuksen polttoöljyn verotukseen, seitsemän sentin verosta piti ottaa kohdistetusti pois viisi. Aikaa on jo kulunut yli vuosi ja asia ei ole vieläkään edennyt. On jo puhuttu välillä kolmestakin sentistä, aika näyttää, saadaanko mitään aikaan. Samanaikaisesti polttoöljyn hinta on noussut kymmeniä prosentteja.
Sitten on vielä tietenkin täällä jo aikaisemminkin puhuttu sokeriratkaisu ja kuivauskorvauksen kuivaaminen maatalouden kokonaistukipakettiin, joka sekin koitui eteläsuomalaisen viljanviljelijän tappioksi.
Sitten tulen näihin viimeisiin budjettineuvotteluihin, joissa on ollut tavoitteena korvata maaseudulle ja maataloudelle aiheutetut tulonmenetykset tämän EU:n budjettiratkaisun osalta. Pääministeri on puhunut 90 prosentin korvaustasosta. Toivoa sopii, että ainakin tämä taso saavutetaan, mutta vaikka näin kävisi, niin jälleen kerran maatalousyrittäjä on yhtenä maksajana.
Arvoisa puhemies! Keskusta on pitkin tätä vaalikautta pyrkinyt selittämään Vanhasen hallituksen maatalouspolitiikkaa torjuntavoittoina. Milloin on saavutettu torjuntavoitto Euroopan unionin ehdotuksista, milloin SDP:n kanssa budjettiasioista väännettäessä. On varmaan totta, että keskusta on joutunut taistelemaan molempien kanssa. Kuten SDP:n linjapuheesta, jonka täällä ed. Lintonen maatalousselonteon yhteydessä puhui, kävi ilmi, SDP haluaa yhä ajaa maanviljelijät entistä ahtaammalle vaatimalla työn tuottavuuden tehostamista alalla, jossa selkänahasta on jo otettu todella paljon. Ovat ne sitten olleet torjuntavoittoja tai eivät, niin lopputulos on se, että eteläsuomalainen maatalousyrittäjä on joka kierroksella joutunut antamaan omistaan. Kohta ei ole enää, mistä antaa.
Aihe: Uutisia
Koulutusta ja huolenpitoa
28.3.2006
Maanantai 27.3.2006
Kansanedustajan työn parhaita puolia on se, että samana päivänä voi tavata monia ihmisiä ja vastaan tulee hyvin erilaisia asioita. Tänään oli sellainen päivä.
Aamu alkoi sairaanhoitopiirin hallituksesta, jossa pelottavinta oli se, mitä lintuinfluenssan ihmiseen tarttuminen voisi pahimmillaan merkitä. Lohduttavinta oli, että siihen ollaan Pirkanmaalla jo varauduttu ja suunnitelmat ovat valmiita. Silti vaara on, että lintuinfluenssa jäisi monelle viimeiseksi flunssaksi. Ei voi kuin pistää kädet ristiin ja toivoa, että pandemia ei toteudu.
Tampereen yliopiston ja teknisen yliopiston opiskelijat olivat kutsuneet Pirkanmaan kansanedustajat yo-talolle kertoakseen opintotuen korotustavoitteesta budjettiin. Hyvä pointti oli se tosiseikka, että koska opintotukea ei ole nostettu vuoden -95 jälkeen, niin se on jäänyt jälkeen jo peruspäivärahastakin. Opiskelijan elintaso jää siten työttömän alle, mikä ei todellakaan kannusta nuoria opiskelemaan. Opintotuen korotus on siten perusteltua, mutta ehkä vieläkin tärkeämpää olisi antaa opiskelijoiden tehdä enemmän työtä ilman opintotuen takaisinperimistä.
Opiskeluasioihin keskittyvä päiväni jatkui TAMK:n proAkatemian seminaarilla ja Pirkanmaan Kokoomuksen koulutuspoliittisen neuvottelukunnan kokouksella. ProAkatemiassa perustetaan yritys jo kouluaikana ja sieltä niitä uusia yrittäjiä tuleekin. Ja jos jostain ei tule yrittäjää, niin ainakin hän tekee toiselle töitä sisäisenä yrittäjänä. Todella aktiivista nuorisoa, jota oli kiva tavata.
Koulutuspoliittisessa työryhmässä oli monenlaista koulutusalan ammattilaista. Alustin korkeakoulujen tilanteesta ja yhdessä ihmettelimme jälleen kerran miksi Kalliomäki yrittää ängetä valtiota mukaan ammattikorkeakouluihin, vaikka alueellinen kehittämistehtävä ja itsenäinen asema kuuluvat yhteen. Totesimme myös, että tutkijoiden asema kaikissa korkeakouluissa on luvattoman epävarma ja sieltä tapahtuu valitettavaa katoa muihin tehtäviin.
Illan päätteeksi menin vielä tapaamaan Tampereen omaishoitajia. He ovat todella yhteiskunnan vähäosaisia, jotka tekevät tärkeää työtä hoitamalla omaisiaan, joiden paikka muuten olisi laitoksessa. He laskivat omasihoitajien tekevän vuositasolla yhteiskunnalle 350 M€ säästöt. Varmaankin totta. Päätin pitää ainakin Vammalassa huolta siitä, että omasihoitajapalkkio maksetaan aina kun se korvaa laitoshoidon. Tampereen puolesta en voi luvata ja lain muutoskin on hallituksesta kiinni.
Mielenkiintoinen, mutta pitkä päivä.Nyt on jo pakko hellittää ja keskittyä seuraamaan teksti-TV:sta jääkiekon playoffeja…
Aihe: Blogi
JC-tapahtumaa ja MM-killiä
26.3.2006
Lauantai 26.3.2006
Todella tapahtumarikas lauantai. Aamulla riensin avaamaan Nuorkauppakamarin länsikonferenssia Ellivuoreen, paikalla oli 270 JCta tai senaattoria Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan alueelta.
Avauksen jälkeen olin tuomarina puhekilpailussa. Aihe oli haastellinen: yrittäjä on yrityksensä kasvot. Aikaa oli 3 minuuttia ja tosi hyviä puheita pidettiin. Osa oli aidosti omasta elämästä ja osassa oli populismia politiikan parhaan retoriikan taiteiden mukaan. Hyvän ystäväni Miia-Hannele Lahden tehtävä aluejohtajana oli antaa puhujille plussat ja miinukset ja lähettää paras puhuja valtakunnalliseen finaalin, nyt voitto meni Akaan kamariin.
Länsikonferenssin parasta asiantuntija-antia oli liikejuristi Ilkka Aalto-Setälän alustus kartelleista ja hankintalaista. Jälkimmäinen on tulossa vielä keväällä eduskuntaan. Kiperin kysymys on, mikä on kilpailuttamiseen vaadittavan hankinnan alaraja. Yrittäjät lobbaavat mahdollisimman matalaa ja kunnat mahdollisimman suurta.
Seuraavaksi menin Killin MM-kilpailuihin, jotka kisataan joka vuosi Vammalan jäähallissa. Ideana on vanhan Mantsun tavaan mukaan kisata siitä kuka laukaisee tarkimmin kiekolla maalin kehikkoihin. Voittaja oli tällä kertaa siltainsinööri Laakso, joka oli kuulemma treenannut oman autotallin oveen oikein urakalla. Ei siis ollut halpa voitto, mutta se kannatti. Itse olin edellisvuotena viides, mutta nyt meni ihan plörinäksi. Hienoa on se, että Saku Metsälä adjutantteineen järjestää tämän jutun joka vuosi ja kokoaa Mantsusta lähteneet kiekkokaverit yhteen.
Killin jälkeen suuntasin Ikaalisiin, jossa keskusteltiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ja Ikaalisen omista ongelmista sekä kehitysnäkymistä. Ahkeraa porukkaa, kun jaksetaan pari tuntia asiasta ihan tosissaan puhua lauantai-iltana. Ikaalinen on yhtä kaukana Tampereesta kuin Vammala. Eli sen verran lähellä, että saa muuttajia Tampereelta jos on vetovoimainen, mutta ei saa niitä automaattisesti.
Ikaalisista kiirehdin takaisin Ellivuoreen länsikonferenssin iltajuhlaan. Nuorkauppakamarissa iltajuhla on kaiken kohokohta ja sitä se oli erityisesti tänään.
Päivi Koivunen Vammalasta palkittiin järjestön suurimmalla ansiolla eli senaattorin tittelillä. Kyllä osui oikeaan, sillä Päivi on 13 vuotta tehnyt lujasti töitä Vammalan kamarin eteen ja nimenomaan sen paikallistason eteen, josta kaikki lähtee. Tulin aikoinaan Päivin kanssa kamariin samaan aikaan ja onnitellessani häntä totesin, että sinä olet nyt senaattori ikuisesti ja minä vain määräaikaisesti!
Aihe: Blogi
Tasa-arvo
23.3.2006
Päivä alkoi Joensuusta. Työelämä-ja tasa-arvovaliokunta, jonka jäsen olen, järjesti Joensuun yliopistossa juhlaseminaarin naisten 100-vuotisen äänioikeuden kunniaksi. Seminaari onnistui hyvin. Paikalla oli 300 naisten oikeuksien tutkijaa tai asioiden puolesta toimivaa.
Puhujalistalla oli maamme ykkösketju. Tasa-arvoministeri Tuula Haatainen käytti valtiovallan puheenvuoron, joka sinällään ei sisältänyt paljon uutta. Toki oli asiaa vanhempain kustannusten tasaisemmasta jaosta ja sukupuolivaikutusten paremmasta huomioimisesta budjetissa jne, jne…
Kaari Utrion puhe “Suomalaisen naisten ja miesten tie kansanvallankäyttäjäksi” oli historialliselta katsaukseltaan erinomainen. Selväksi tuli, että naisten asema pohjoismaissa on paras koko maailmassa ja se on seurausta historiallisista päätöksistä, jotka pohjautuvat aina vanhaan maalakiin, joka oikeutti naisetkin perimään maata ja johti myös siihen, että tyttöjä koulutettiin enemmän kuin muualla Euroopassa. Utrion pääviesti oli se, että nyt kannattaa olla ylpeä mitä suomalainen nainen on saavuttanut ja juhlia pääpystyssä, eikä ruikuttaa vielä ratkaisemattomista ongelmista.
Piia-Noora Kauppi oli valittu nuoremman polven puhujaksi ja Piitu täytti paikkansa hyvin. Selväksi tuli, että naiskiintiöitä pörssiyhtiöiden hallitukseen ei tarvita. Piitu luotti siihen,että naisten määrä kasvaa johtopaikoilla omilla ansioilla eikä kiintiöillä, ja sen Piitu on itse osoittanut. Tulomatkalla koneessa puhuimme vielä Piitun kanssa monelta kantilta Kokoomuksen asioista ja presidentinvaaleista. Totesimme tilanteen olevan hyvän, mutta tavoitteen myös kovan, Kokoomuksen on noustava suurimmaksi puolueeksi.
Illalla kävin vielä eduskunnassa ja kuulin Keskustan ylimääräisestä ryhmäkokouksesta. Aika poikkeuksellista, että Keskustan ryhmässä on hallituksen päätöksiä selvittämässä SDP:n Heinäluoma. Pallo näyttää olevan Kepulla pahasti hukassa. Vakava asia on se, että maanviljelijöiden epätietoisuus tulevasta jatkuu, kun Vanhanen kiisti lupauksen korvata 90% EU-tukien menetyksestä. On se karmeaa maanviljelijän ammatti, kun tuloista päätetään EU:n ja hallituksen kabineteissa, eikä itse voi pellolla siihen paljoakaan vaikuttaa.
Aihe: Blogi
Vierailu Ikaalisiin
21.3.2006
Maanantai kello 21.34
Olen ottanut tavaksi tehdä maanantaisin kuntavierailuja. Tällä kertaa olimme Hannan kanssa Ikaalisissa. Soinin Arja ja Vuokko-Liisa Nuottajärvi olivat järjestäneet meille tehokkaan vierailun, joka aloitettiin kaupungintalolta, jatkettiin lukion ja kirjaston kautta Ikaalisten matkatoimistoon.
Kaupungin murheet liittyivät tavalla tai toisella talouteen. Alijäämää on varsin paljon, joten käyttöä olisi sekä harkinnanvaraiselle avulle että valtionosuudelle kirjaston remonttiin. Aiheellisia pyyntöjä molemmat, ei kuitenkaan aivan helppoja toteuttaa. Lisäksi puhuimme kihlakunnista ja siitä aiheesta olenkin saanut paljon taustatukea ja osaamista Rytkölän Anterolta. Tärkeää on puolustaa pienempiäkin paikkakuntia ja siksi olenkin seutukuntakansanedustajien vetäjä.
Lukiolla oli yli satavuotiset perinteet ja aktiivinen oppilaskunta, ainakin ne joita tapasimme. Juttu Pohjois-Satakunta lehteenkin hoitui oppilastoimittajan tekemänä. Kirjasto oli ihan kodikas ja siellä oli hyvä palvelu, mutta kieltämättä se kaipaisi nykyaikaistamista.
Ikaalisten matkatoimistosta Talosen pariskunta on tehnyt yhden Suomen suurimmista matkatoimistoista, joka myy vuodessa itse toteuttamiaan matkoja 13 miljoonalla eurolla. Aikamoinen saavutus, kun siihen on noustu kotona aloitetusta toiminnasta. Jyrki Talonen on tehnyt myös mittavan Kokoomus-uran, aina puolueen työvaliokuntaan asti. Yhdessä totesimme,että juuri nyt Kokoomus on vahvassa nosteessa.
Juttua riitti myös siitä, että olin ollut Jyrkin omistaman yhtiön matkalla jo kesällä -82 ja nukkunut siskonpetillä Venetsiassa, kun ukkonen vei telttamme taivaan tuuliin!
Iltapäivä ja ilta kuluivat AMK-asioissa. Ensin tapasin oppilaskunnan edustajia TAMKissa ja sitten opettajia ja linjanjohtajia TAMKista, HAMKista ja PirAMKista. Yhdessä ihmettelimme valtiollistamispuheita. Tuntuu vahvasti siltä, että hallituksessa halutaan muuttaa ammattikorkeakoulujen ylläpitäjää vain siksi, että saataisiin edes jotain tehtyä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa.
Mielestäni ei sitä hammasta kannata paikata, joka on ehjä. Pitäisi keskittyä niihin hampaisiin, joita jo särkee, kuten esimerkiksi kaikkein pienimpien kuntien liittämiseen isompiin. Ilmeisesti hallitus yrittää paikata sitä hammasta,josta vähiten nousee meteliä. En tajua, ehkä on nukuttava yön yli…
Aihe: Blogi
Nuoria parlamentissa
18.3.2006
Perjantai-ilta kello 22.41
Aamu alkoi Sylvään oppilaiden vierailulla eduskunnassa. Oli nuorten
parlamenttipäivä, jossa kaksi sylvääläistä Sannukka ja Paavo pääsivät oikein istuntosaliin istumaan ja osallistumaan ministerien kyselytuntiin. Valitettavasti he eivät saaneet kysyä kysymystä, joka olisi ollut enemmän kuin aiheellinen eli poliisipartioiden vähyys. Itse kysyin juuri samasta aiheesta ministeri Rajamäeltä tällä viikolla. Tästä sen hyvin näkee, että samanlaiset murheet meillä vammalalaisilla on ikään katsomatta.
Illalla olin VaLePan pelissä. Vastassa oli Salon PiiVolley, joka on useana vuonna play offeissa ollut VaLePan kompastuskivi. Nyt pojilla on ollut erinomainen taisteluvire ja uusi valmennusjohto on saanut tilanteen hanskaansa. Valitettavasti se ei ihan Saloa vastaan riittänyt. Ensimmäinen erä taisteltiin kotiin, mutta hävisimme niukasti 3-1. Ei auttanut vaikka kuinka toivoi ihmettä, Salon nimekäs joukkue pelasi todella vahvasti ja ansaitsi voiton.
Ennen ottelun alkua kuulin Tyrvään Sanomien päätoimittajalta, että joku oli nimimerkin takaa kysellyt lehdessä osuuttani VaLePan valmentajan tehtävistään vapauttamiseen. Aika ihmeellistä kysyä lehdessä nimimerkin takaa, kun jokainen oikea valepalainen tietää, että minulle voi aina soittaa tai pistää sähköpostia kun on VaLePasta kyse. Olen ollut seuratyössä mukana vuodesta-78 ja VaLePa on minulle sydämen asia.
Olen tässä vuosien varrella oppinut, että on kahdenlaisia ihmisiä. On niitä, jotka tekevät ja niitä, jotka kritisoivat toisten tekemisiä. En tiennyt, että on niitäkin, jotka kritisoivat nimimerkin takaa. Kritiikki saattaa olla paikallaan ja sille tarvitaan esittäjiä, koska juuri kritiikin kautta voidaan oppia tekemään asioita paremmin. Kritiikillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, jos se esitetään nimettömänä, koska silloin ei voida tietää onko kyseessä edes VaLePan kannattaja vai aivan joku muu, joka haluaa hämmentää soppaa.
Poikkeuksellisesti vastasin tähän nimettömään kirjoitukseen ja vain sen takia, että toivon keskustelun valmentajan tehtävistään vapauttamisesta vihdoin loppuvan. Pelaajat ja uudet valmentajat tarvitsevat työrauhan play off -otteluihin ja uuteen kauteen valmistautumiseen.
Aihe: Blogi
Satonen eduskunnassa: hallintoselonteosta
16.3.2006
24. KESKIVIIKKONA 15. MAALISKUUTA 2006
4) Valtioneuvoston selonteko keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista – Parempaa palvelua, tehokkaampaa hallintoa
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Harmittelen vähän sitä, että ministeri Rajamäki joutui poistumaan täältä paikalta, koska kerrankin olisi ollut edes vähän kehuttavaa. Se kehuttava asia on se, että ministeri Rajamäki on kiistatta vaikuttanut siihen, että Poliisikoulun sisäänottomääriä on kasvatettu, ja se on ihan positiivinen asia. Mitään muuta positiivista asiaa onkin sitten vaikea löytää siitä tilanteesta, mikä paikallispoliisien resursseissa tällä hetkellä on.
Ministeri Rajamäki viittasi täällä siihen, että vaatimuksilla saada lisää poliiseja kentälle on jonkin näköinen yhteys vaaleihin. Minä en kyllä näe, että siinä on mitään muuta yhteyttä vaaleihin kuin ehkä se, että vaaleissa voidaan saada sellainen hallitus, joka enemmän arvostaa näitä asioita kuin nykyinen. Se on ainoa mahdollisuus. Viittaan tässä siihen, että kokoomuksen eduskuntaryhmä on jokaisessa budjetissa tämän eduskunnan aikana esittänyt lisäresursseja poliisien palkkaukseen, muun muassa 5 miljoonaa euroa viime budjettikäsittelyn yhteydessä, joka ei saanut eduskunnan hyväksyntää.
Ed. Vistbacka käytti erinomaisen puheenvuoron siitä, miten tämä kehysjärjestelmä nykyisin on johtanut tietyissä kihlakunnissa siihen, että poliiseja on kyllä varaa olla paljon valmiudessa – tai jos ei paljon, niin ainakin riittävästi – päiväsaikaan mutta ei sitten enää ilta- ja yöaikaan. Tämä asia on täyttä totta tuolta kentältä.
Omassa kihlakunnassani, jos näin voi sanoa, tai siellä, joka on lähimpänä omaa asuinpaikkaani, eli Vammalan kihlakunnassa, kun kolme poliisia jäi eläkkeelle ja uusia ei pystytty palkkaamaan, se tarkoitti sitä, että nyt on viikonloppupartioita yksi kentällä, kun aikaisemmin oli kaksi ja partiointialue on yli 100 kilometriä päästä päähän. Voi kuvitella, että kun viikonloppunakin on yksi partio töissä, ei siinä kyllä hurraamista ole ja kyllä siellä aidosti kansalaiset pelkäävät sitä, miten nämä asiat pystytään hoitamaan. Jos ottaa esimerkin vähän isommasta, niin Tampereella, jossa tosiaan kymmenen eläkkeelle jääneen poliisin virkaa on täyttämättä, 200 000 asukkaan kaupunkia hoidetaan neljän poliisipartion voimin viikonloppuisin. Ei tässä kyllä varmaan paljoa ainakaan enää säästämisen varaa ole. Kyllä suunnan pitäisi olla ihan toinen, että tämä asia saataisiin kuntoon. Tässä suhteessa on tietenkin ollut aika erikoista se, että poliiseja on samanaikaisesti ollut myöskin työttöminä. Tosin tämä tilanne ilmeisesti ainakin ministerin tietoihin viitaten on nyt vähän parempi kuin se on ollut aikaisemmin.
On väärin kuvitella, että paikallispoliisin työt olisivat vähentyneet, päinvastoin ne ovat lisääntyneet, ja sen takia tähän ei voida soveltaa missään muodossa tätä valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa, jolla sinänsä varmaan monilla muilla aloilla on olemassa tiettyjä perusteita.
Täällä hallintovaliokunnan mietinnössä on puhuttu poliisialueiden yhteistoiminnasta. Se on ihan hyvä, että sitä kehitetään. Tosin oma käsitykseni on se, että ainakin Tampereen, Nokian ja Vammalan kihlakunnissa tämä toimii nyt jo erittäin hyvin. Siellä partiot menevät tarvittaessa toisen kihlakunnan puolelle ja niitä vähiä resursseja, mitä ylipäätään on käytössä, suunnataan sinne, missä tarve on suurin. Mutta toki periaatteessa tätä varmaan pitää edelleen kehittää.
On kuitenkin selvää, että poliisilla täytyy säilyttää paikallisuustuntemus ja poliisin paikallisuudella on erittäin suuri merkitys. On hyvin tärkeää se, mikä on poliisin töihinmenopaikka, koska on varsin luonnollista, että poliisit asuvat siellä lähellä, mihin he menevät töihin, ja poliisi jo siviilitkin päällä ainakin pienellä paikkakunnalla tosiasiassa toimii rauhoittavana elementtinä pelkällä läsnäolollaan, kun tiedetään, kuka on poliisi. Tätä merkitystä ei mielestäni myöskään voi vähätellä. Sen takia en näe hyvänä sitä kehitystä, että kihlakuntien määrää vähennettäisiin ja piiriä isonnettaisiin.
Kihlakuntien osalta täällä on hyvin paljon jo puhuttu siitä ja on monella suulla ihmetelty, miksi oikeusministeriö on vastoin eduskunnan useasti tekemiä linjauksia, jotka nytkin on luettavissa täältä hallintovaliokunnan mietinnöstä, ministeriökohtaisilla päätöksillä suurentanut syyttäjien ja ulosoton toimialueita. Näin toimimalla ei anneta kihlakunnille aitoa mahdollisuutta osoittaa, että ne toimivat ja ansaitsevat paikkansa myöskin sen jälkeen, kun asiaa seuraavan kerran tarkastellaan. Toivoisin, että tämä nyt viimeistään jo tällä puheella menisi perille oikeusministeriöön, että tämä järjestelmä muuttuisi. Toki täytyy sanoa, että – jälleen esimerkki omasta vaalipiiristäni – Vammalan kihlakunnassa on ainoastaan poliisi mutta syyttäjä toimii Nokialta ja ulosotto Kokemäeltä. Fyysisesti kaikki sijaitsevat samassa tilassa. En ymmärrä, mitä hyötyä siitä sitten on, että ne ovat toisen kihlakunnan hallinnon alla, mutta ilmeisesti siinäkin joku järki on. Pääasia, että ne kaikki palvelut siellä kuitenkin vielä onneksi toimivat.
Arvoisa puhemies! Vielä aivan lopuksi muutama sana kuntaliitoksista. On varmaankin niin, että pakko ei ole oikea keino kuntaliitosten suhteen, mutta hyvin vaikea tie on myöskin vapaaehtoisten kuntaliitosten tie. Se rohkeus, joka vaaditaan niiltä kunnallisen tason päättäjiltä, jotka pienemmän kunnan isompaan liittävät, on niin valtaisa, että harvasta kunnasta löytyy niin rohkeita kunnallispoliittisia päättäjiä, vaikka tilanne olisi kuinka vakava. Tästä löytyy esimerkkejä hyvin paljon. Siinä suhteessa tulee jossain vaiheessa vastaan se tilanne, että me joudumme asettamaan vastakkain toisaalta kunnallisen itsehallinnon ja toisaalta sen, että kaikissa kunnissa pystytään turvaamaan peruspalvelut ja sitä kautta kansalaisten perusoikeudet. Silloin jos ollaan siinä tilanteessa, että peruspalveluita ei voida kuntalaisille turvata, siinä vaiheessa mielestäni tämä kunnallinen itsemääräämisoikeus saa kyllä väistyä, koska jokaisella kansalaisella tulee olla asuinpaikasta riippumatta oikeus saada ainakin ne kaikkein tärkeimmät palvelut.
Aihe: Uutisia
Turvallisuudesta kansainvälisesti ja paikallisesti
16.3.2006
Ke kello 21.59
Hyvä keskustelupäivä istuntosalissa. Ensin oli esillä kriisinhallintalaki. Äärivasemmisto vänkäsi yhä YK mandaatista. Siimeksen kommentti siitä, että toivoo Vasemmistoliitonkin joskus tulevan 2000-luvulle, on kyllä oikeaan osunut.
Tuntuu käsittämätöltä – ja sen salissa sanoinkin – Vasemmistoliiton änkkäys, että kaikissa operaatioissa on oltava YKn lupa, vaikka hyvin tietää, että se on mahdollista vain jos USA, Kiina ja Venäjä ovat samaa mieltä. Varmasti tulee tilanne, johon on puututtava humanitaarisista syistä ja jossa joku iso ei halua olla mukana. Sinänsä ei ole ihme, että taistolaiset ei pane painoa ihmisoikeuksien puolesta taistelulle, kun ihmisoikeudet ei koskaan olleet Neuvostoliitossa mikään taistelun arvoinen asia, sen sijaan niiden polkeminen oli jatkuvaa.
Sisäministeri Rajamäen kanssa otin yhteen paikallispoliisin resursseista. Ainakin sain ministerille annettua tiedoksi, että eläkkeelle jääneiden poliisien tilalle ei ole pystytty palkkaamaan yhtään uutta Tampereella, eikä Vammalassa. Partioiden määrä on vähentynyt ja siten toimintavalmius heikentynyt. Ministeri väitti jo minulla olevan vaalit mielessä. Totesin, että ei tällä vaalien kanssa ole muuta tekemistä kuin sen verran, että vaalien jälkeen voidaan saada hallitus, joka ymmärtää palkata enemmän poliiseja.
Omaa puheenvuoroa odotellessa ehtii vaikka katsoa telkkaria. Olinkin joutoaikana nenä kiinni teksti tv:ssa, koska VaLePa aloitti play offit. Niukka tappio Salossa tuli, mutta puhelinsoitto seuran puheenjohtajalle varmisti, että hyvin oli taisteltu. Onnea vaan VaLePan pojille seuraavaan taisteluun Sylväällä perjantaina.
Illan päätteksi katsoin vielä A-talkia, jossa aiheena oli UPM:n irtisanomiset ja jälkihoito. Pekkarinen puhui vahvasti kehitystyöstä, mutta jotenkin jäi fiilis, että mitähän tästä vielä seuraa. Voi olla niin, että rakennemuutos on vasta alkanut. Uudelleen pitää kouluttaa muille aloille työttömäksi jääviä ja pikaisesti,jotta elämä jatkuu.
Aihe: Blogi