joulukuu 2005
Ydinvoimalle ovi auki
14.12.2005
(Julkaistu Aamulehdessä 14.12.2005)
Kioton pöytäkirja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi hyväksyttiin jo vuonna 1997. Se tuli kuitenkin voimaan vasta kuluvan vuoden helmikuussa Venäjän saatua ratifiointiprosessinsa päätökseen. Sopimuksen tavoitteena on saada kuuden kasvihuonekaasun päästöt vähenemään yhteensä noin 5 % vuoden 1990 tasosta. EU:n yhteinen päästötavoite on vähentää Kioto-kaudella päästöjä 8 %:lla. Suomen osuutena EU:n sisäisessä taakanjaossa on pitää omat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2008-2012 perusvuoden 1990 tasolla. Meille tämä taso on kova vaatimus, koska vuonna 1990 Suomessa oli lama, poikkeuksellisen lämmintä ja hyvä vesivuosi. Tällöin energiankulutus ja päästöt olivat siis normaalia matalammalla tasolla. Viime vuosina päästömme ovatkin ylittäneet tavoitetason enimmillään noin 20 %:lla.
Hallituksen laskelmien mukaan vuoden 1990 päästöjen taso ylitetään Kioto-kaudella arviolta 11 miljoonalla päästötonnilla vuosittain. Ilman viidettä ydinvoimalaitosyksikköä tilanne olisikin lähes toivoton. Strategian pohjalle tehdyissä laskelmissa viidennen yksikön käyttöönotto näkyy selkeänä päästöjen vähentymisenä. Ydinvoima onkin nykytilanteessa ainoa ratkaisu perusenergiahuollon päästöttömään turvaamiseen. Hallitus linjaa selonteossa, ettei mitään vähäpäästöistä tai päästötöntä ja kustannustehokasta tuotantomuotoa suljeta pois uutta kapasiteettia rakennettaessa. Tämä tarkoittaa käytännössä oven jättämistä auki ydinvoiman lisärakentamiselle.
Kansainvälisen ilmastopolitiikan tavoitteena on tiukentaa päästörajoituksia edelleen vuoden 2012 jälkeen. Suomessa päästörajoitusten täyttäminen ja samalla kohtuuhintaisen energian varmistaminen perusteollisuudelle on mahdollista vain rakentamalla lisää ydinvoimaa. Samalla kun kannamme kansainvälisen vastuumme ilmaston tilan parantamisesta, on meidän kyettävä huolehtimaan teollisuutemme kilpailukyvystä ja mahdollistaa siten työpaikkojen säilyminen Suomessa.
Suomi täyttää Kioto-kaudella päästövelvoitteensa sekä kotimaisin toimin että ostamalla päästövähennyksiä rajojen ulkopuolelta. Kovin taakka eli noin 8 miljoonan päästötonnin vähennystarve lankeaa päästökaupassa mukana oleville yrityksille. Kotimaassa teknologia on jo nykyisellään vähäpäästöistä. Siten päästöjen vähentämisen kustannukset ovat meillä EU:n korkeimpia. Noin 20 euron hintatasolla tarvittavien päästöoikeuksien ostaminen markkinoilta maksaisi teollisuudelle 160 miljoonaa euroa vuosittain. Jo pelkästään tämä luku kertoo, kuinka kova rasite päästövähennysten tekeminen on kotimaisen teollisuuden kilpailukyvylle. Tilannetta helpottaa onneksi teollisuuden sähköveron alentaminen &8211; vaikka tämänkin toimenpiteen suuruudesta ja ajoituksesta on ollut liikkeellä vaihtelevia tietoja.
Edelleen auki on se, mitä tapahtuu Kioton sopimuksen päättyessä, eli vuoden 2012 jälkeen. Nykymallilla ei ilmastonmuutosta torjuta. Kioton tavoitteethan koskevat nykyisellään vain teollisuus- ja siirtymätalousmaita. Mukana päästörajoitustalkoissa eivät ole kehitysmaat &8211; joihin luetaan mm. nopeasti kasvavat Kiina ja Intia&8211; eivätkä edes kaikki teollisuusmaat, kuten Yhdysvallat ja Australia. Näin ollen suuri osa maailman kasvihuonekaasupäästöistä jääkin Kioton tavoitteiden ulkopuolelle. Päästöt eivät vähene, ellei niiden vähentämiseen saada sitoutettua kaikkia tärkeimpiä maita. Yksipuolisilla toimenpiteillä voi pahimmillaan olla se vaikutus, että vähäpäästöistä teollisuustuotantoa siirtyy löysempien ympäristönormien maihin eli kun suomalainen työmies menettää työpaikkansa kiinalaiselle päästöjen määrät vain kasvavat. Tässä ei ole järjen hiventäkään.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Satonen: Poliisin kenttätyöresursseja lisättävä
14.12.2005
Kansanedustaja Arto Satonen (kok) vaati eduskunnan budjettikeskustelussa lisää voimavaroja poliisin kenttätyöhön ja ennaltaehkäisevään työhön. Ilman lisämäärärahaa poliisien määrä kenttätyössä tulee Satosen mukaan vähenemään. Esimerkkinä hän mainitsi Tampereen poliisin tilanteen, jossa yhdeksän eläkkeelle jäävän tilalle ei nykyresursseilla voida palkata uusia poliiseja.
Satonen oli huolissaan myös poliisin resurssien riittävyydestä maakunnassa. Satosen mukaan 1366 toijalalaisen allekirjoittama adressi ympärivuorokautisen poliisipäivystyksen palauttamisesta Toijalaan kertoo kansalaisten turvallisuuden tunteen heikkenemisestä, kun poliisin yöpäivystys on paikkakunnalta lopetettu. Satosen mukaan poliisin resurssiongelmaa ei voida ratkaista sisäisin siirroin, vaan se edellyttää määrärahalisäyksiä kenttätyöhön. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on esittänyt valtion budjettiin 5 miljoonan euron lisämäärärahaa uusien poliisien palkkaamiseen.
Aihe: Uutisia
Satonen eduskunnassa: vuoden 2006 budjetista
14.12.2005
TIISTAINA 13. JOULUKUUTA 2005 kello 10
7) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2006 Hallituksen esitys vuoden 2006 talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 119/2005 vp) täydentämisestä
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Koska aika on varsin rajallinen, keskityn niihin muutamiin tärkeimpiin kipupisteisiin, mitkä tähän budjettiin liittyvät, ensinnäkin kuntatalouteen, toisaalta työllisyysasteen nostamiseen ja siihen riittämättömiin toimiin ja viimeksi poliisin resursseihin.
Kun kuntataloudesta on täällä jo paljon puhuttu, en lähde niitä puheenvuoroja toistamaan. Olen itsekin useasti täällä sitä sanonut, että on täysin käsittämätöntä, että valtio ei maksa velkaansa kunnille samassa yhteydessä, kun merkittävästi lyhennetään valtion velkaa muille velanantajille. Tätä ei varmaan voi millään muulla perustella kuin ehkä sillä, että hallituspuolueiden kansanedustajien omissa kunnissa menee poikkeuksellisen hyvin, tai sitten sillä, että tuntosarvet ovat täysin pettäneet, ja veikkaan kyllä jälkimmäistä.
Kaikkein keskeisintä Suomen talouden edistämiseksi on se, että työllisyysastetta on saatava nostettua. Se tavoite 75 prosentista on ikääntyvässä Suomessa todella konkreettinen, ja siihen on myöskin päästävä.
Tässä budjetissa on hyvää se, että matalapalkkatuki vihdoinkin lähti liikkeelle. Toki se on riittämätön sikäli, että se kohdistuu vain yli 54-vuotiaisiin. Erityisen tärkeätä olisi se, että nuoret pystyttäisiin sitouttamaan työelämään. Tässä suhteessa on aivan hyvä jo se, että osa-aikatyön, vuokratyön tai jopa pätkätyön kautta päästään ylipäätään työmarkkinoille. Se on eri asia, että julkisella sektorilla, kuten täällä monet ovat puhuneet, pidetään vuodesta toiseen ihmisiä pätkätöissä, sitä ei voi hyväksyä, mutta se, että tämä väylä on olemassa, on erittäin hyvä.
Tässä haluaisin lainata lyhyesti työministeriön kansliapäällikköä Markku Wallinia, joka sanoi muun muassa näin: “Jos työnantajan on helppo työllistää, se edesauttaa työmarkkinoiden toimivuutta. Työllistämisen muotojen kuuluu silloin olla suhteellisen vapaat.” Hän myöskin jatkoi, että palkansaajien etua valvotaan kaikkein parhaiten pitämällä työllisyysluvut korkeina. Nämä eivät ole mitään ideologiaa, nämä ovat pragmaattisia ajatuksia henkilöltä, joka keskeisellä tavalla on vaikuttanut Suomen työllisyyspolitiikkaan, ja ne on sen suhteen syytä ottaa vakavasti.
Arvoisa puhemies! Päästäkseni viimeiseen aihealueeseeni, poliisin resursseihin: Kokoomuksen eduskuntaryhmä oli jokaisen budjetin yhteydessä sinä aikana, kun itse olen ollut tässä talossa, eli siis tämän eduskuntakauden aikana, esittänyt lisää määrärahoja poliisille. Joka kerta ne on myöskin tyrmätty. Ihmettelen tätä kovasti, kun tietää sen, mikä tilanne kentällä tänä päivänä on. Esimerkiksi Tampereen poliisissa 9 henkilöä jää eläkkeelle, ja yhtään ainutta virkaa ei täytetä. Kun sieltä on jo aikoinaan vähennetty 90-luvun alkupuolelta lähtien tähän päivään yhteensä 50 virkaa ja nyt vähennetään vielä nämä 9, niin ongelmat todella paisuvat. Kuten kokoomuksen vastalauseessa on aivan erinomaisesti sanottu, “mikäli poliisille ei osoiteta riittäviä voimavaroja, tulee poliisien määrä vähenemään varsinaisessa kenttätyössä ja ennalta ehkäisevässä työssä”. Sen paremmin ja konkreettisemmin tätä asiaa ei voisi sanoa. Ongelma saattaa kärjistyä suurimmissa kaupungeissa, mutta se ei ole pelkästään siellä.
Eilen olin Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtajana vastaanottamassa lähetystön Toijalasta, jossa oli kerätty 1 366 allekirjoitusta poliisin yöpäivystyksen palauttamiseksi Toijalaan, josta se on aikoinaan lopetettu. Nämä asiat, jotka liittyvät ihmisen perusturvallisuuteen, ovat todella ison luokan kysymyksiä, ja millään hallituksella ja millään eduskunnalla ei tulisi olla varaa olla näissä asioissa liian lepsu tai antaa niille riittämätöntä määrää resursseja. Tässä suhteessa pidän täysin käsittämättömänä sitä, että poliisille ei ole myönnetty lisää määrärahoja. Kun me tiedämme, että jos poliisien määrä koko valtakunnantasolla pidetään samana ja kun tarvitaan talousrikollisuuteen, tarvitaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen, tarvitaan huumausainerikollisuuden torjuntaan lisää varoja, niin niitä ei voida mistään muualta ottaa kuin sieltä kenttätyöstä, ja se on silloin pois meidän jokaisen kansalaisen turvallisuudesta.
Aihe: Uutisia
Verovähennys porkkanaksi
13.12.2005
(Julkaistu Aviisissa 1.12.2005)
Suomeen on saatava lisää ulkomaisia osaajia väestön vanhetessa. Suomalaisen koulutuksen saaneet ja kieltä jo oppineet ulkomaalaiset ovat suomalaiseen yhteiskuntaan parhaiten sopeutuvia uusia kansalaisia.
Samalla he tuovat omilla yhteyksillään lisäarvon Suomen ulkomaankaupalle. Maailman taloudessa tulevat jatkossa menestymään ne maat, jotka onnistuvat houkuttelemaan osaajia maahansa.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää on ollut tarkoitus kasvattaa kaksinkertaiseksi. Korkeat lukukausimaksut sopivat huonosti yhteen tämän tavoitteen kanssa.
Toki lukukausimaksurahat voidaan sijoittaa englanninkielisen opetuksen ja siten parantaa koulutuksen laatua ja houkuttelevuutta, mutta suomalaiset yliopistot eivät ainakaan heti saa niitä opiskelijoita, joilla on varaa ostaa koulutuksensa mistä tahansa.
Ne opiskelijat menevät tunnetumpien maiden tunnetumpiin yliopistoihin.
Ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatut lukukausimaksut on hyväksyttävissä vain, jos niihin liitetään sellaiset reunaehdot, jotka takaavat ulkomaisten opiskelijoiden virran Suomeen ja entistä paremman opiskelun jälkeisen sijoittumisen Suomen työmarkkinoille. Lukukausimaksujen rinnalle on luotava stipendijärjestelmä ja verovähennysoikeus Suomeen jääville ulkomaalaisille.
Vain murto-osalla Suomessa nykyisin opiskelevista ulkomaalaisista opiskelijoista on varaa esitettyihin lukukausimaksuihin.
Kolme neljästä Suomessa opiskelevasta ulkomaalaisesta elää alle 900 eurolla kuukaudessa. 60 prosenttia ulkomaalaisista opiskelijoista ei opiskelijajärjestöjen tutkimuksen mukaan ole valmiita maksamaan opiskelustaan. Tämä näkemys on johdonmukainen seuraus käytettävissä olevista tuloista.
On ymmärrettävää, että suomalainen veronmaksaja ei halua rahoittaa ulkomailta tulevien ja sinne palaavien ulkomaalaisten koulutusta.
Toki kehitysyhteistyövastuun nimissä tähänkin on rahaa annettava ja siksi kohdennettu stipendijärjestelmä köyhien maiden opiskelijoille on tarpeellinen. Se on tehokkaampaa kehitysyhteistyömäärärahojen käyttöä kuin monet muut projektit.
Lukukausimaksuihin tulee liittää verovähennysoikeus porkkanana siten, että Suomeen töihin jäävä voi verotuksessa vähentää maksamansa lukukausimaksut takaisin esimerkiksi viidessä vuodessa.
On oikein, että Suomeen töihin jäävä ulkomaalainen ei joudu maksamaan koulutuksestaan, koska suomalaisetkin opiskelijat saavat opiskella ilmaiseksi.
Liittämällä täysimääräinen verovähennysoikeus ulkomaalaisten lukukausimaksuihin annetaan samalla selvä viesti sen puolesta, että korkeakouluopetuksen tulee olla suomalaisille ilmaista myös tulevaisuudessa.
Suomalaisten yritysten on tehtävä tiivistä yhteistyötä ulkomaalaisia kouluttavien korkeakoulujen kanssa. Mahdollisuus harjoittelupaikkaan ja sitä kautta työllistymiseen lisää Suomen houkuttelevuutta opiskelupaikkana.
Tunnelin päässä on oltava nähtävissä valoa, jotta uskaltaa ottaa lainaa ja investoida omaan koulutukseensa vieraassa maassa.
Aihe: Mielipidekirjoituksia