marraskuu 2005
Satonen eduskunnassa: välikysymys Fortumin optioista
23.11.2005
TIISTAINA 22. MARRASKUUTA 2005 kello 14
1) Fortum Oyj:n kannustinohjelmien kohtuullisuus
Välikysymys VK 5/2005 vp
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Hallitus joutaa kyllä kaatua, mutta ei siitä syystä, mistä tämä välikysymys on tehty, vaan pikemminkin siitä syystä, että kuntien taloustilanne on ajautunut hyvin vakavaan tilanteeseen ja sitä kautta peruspalvelujen toteuttaminen vaarantuu, niin kuin täällä on aikaisemmin jo puhuttu.
En tarkoita tällä alkulauseella sitä, että tukisin niitä järjestelyitä, joita Fortumissa on aikoinaan tehty. Päinvastoin, optio on huono väline eikä se sovi myöskään markkinatalouteen. Se on nimittäin sellainen arpa, jolla voi vain voittaa, mutta josta ei tarvitse mitään maksaakaan. Siinä ei ole häviämisen mahdollisuutta sille, joka on sen option saanut. Se on sinänsä varsin huono kannustusmekanismi, ja vähintään se tarvitsisi tuekseen katon, josta täällä on paljon puhuttu.
Ne virheet on aikoinaan tehty. Ed. Lahtelan puheenvuorossa hyvin kävi ilmi, keitä ne lähinnä sosialidemokraattiset ministerit ovat aikoinaan olleet, jotka ovat nämä virheet tehneet. He yhdessä virkamiestensä kanssa ovat ne päätökset tehneet, että tällainen järjestelmä on syntynyt.
Optio on myös siinä suhteessa huono kannustinmekanismi, kuten tässä Fortumin tapauksessa on käynyt, että näitä optiovoittajia voi toki arvostaa siitä, että he ovat hoitaneet yritystä hyvin, mutta arvonnousu ei ole tapahtunut pelkästään yrityksen hyvän hoidon ansiosta, vaan suurimmalta osalta siksi, että markkinat ovat kehittyneet poikkeuksellisen suotuisasti sillä toimialalla, jossa he ovat toimineet. Toki sillä johdolla on myös oma ansionsa ja siitä ansaitsee palkkansa, mutta nyt saatava hyöty on täysin kohtuuton, ja ymmärrän hyvin niitä kansalaisia ja myöskin niitä edustajia, jotka ovat sen täällä tuoneet esille.
Arvoisa puhemies! Toinen asia on se, että jotta suomalaisiin valtionyhtiöihin jatkossakin saadaan osaava ja kyvykäs johto, erilaisia kannustinjärjestelmiä tulee olla. Enkä täysin tyrmää edes optioita välineenä, vaikka en niitä pidäkään parhaana mahdollisena, mutta kylläkin niin, että sinne on luotu kattojärjestelmä. On myös niin, että kannustinjärjestelmään on löydettävä kunnianhimoiset tavoitteet, jotta sen saa ainoastaan sellainen yritys ja sellainen yritysjohto, jossa on tehty asioita poikkeuksellisen hyvin.
Tämän välikysymyksen toinen puoli on se, että tässä on arvosteltu voimakkaasti hallituksen veropolitiikkaa. Sitä en itse halua arvostella, päinvastoin pikemminkin kehua. Sehän on sitä veropolitiikkaa, jota me kokoomuslaiset ennen vaaleja tuolla kansalle markkinoimme, ja olemme siten tyytyväisiä siitä, että hallitus on vastannut siihen huutoon, minkä me siellä esitimme, vaikka emme itse ole olleetkaan sitä toteuttamassa. Kyllä se politiikka, että tuloveroa johdonmukaisesti lasketaan kaikissa tuloluokissa, lisää kannustavuutta, lisää ihmisten halukkuutta työntekoon, ja sillä nimenomaan pidetään hyvinvointiyhteiskuntaa pystyssä eikä päinvastoin.
Tässä suhteessa nämä erityisesti vasemmistoliitolta tulleet ajatukset siitä, että nämä tuloveron alennukset olisivat jotenkin vaihtoehto joillekin sosiaaliturvajärjestelmien korotuksille, eivät tosiasiassa pidä paikkaansa, vaan kyllä työllisyysastetta on saatava nousemaan, jotta ylipäätään hyvinvointiyhteiskunta pysyy pystyssä. Kuten presidenttiehdokas Niinistö on osuvasti sanonut, ja samoin myös vasemmistoliiton Outi Ojala, vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Siihen vahvaan valtiontalouteen päästään parhaiten kannustavalla verojärjestelmällä, joten tässä suhteessa siihen osaan tästä välikysymyksestä, joka koskee veropolitiikkaa, en halua missään nimessä yhtyä.
No, mitä tässä tilanteessa sitten voidaan tehdä, siinä ei ole paljon sen enempää tehtävissä, kuin mitä ministeri Pekkarinen on täällä jo kertonut. On tehtävä se, että vastaaviin virheisiin ei enää jatkossa sorruta, ei tarjota näin ruhtinaallisia mahdollisuuksia valtionyhtiöiden johtajille kuin tässä on toteutunut. Mutta ymmärrän hyvin perustuslakivaliokunnan jäsenenä, ettei ole olemassa perusteita myöskään sille, että muuten kuin vapaaehtoisin järjestelyin voitaisiin näistä etuisuuksista enää tässä vaiheessa jälkikäteen tehdä muita päätöksiä.
Aihe: Uutisia
Maatalouden puolustaminen on yhteinen asia
16.11.2005
(Julkaistu Alueviestissä 10.11.2005)
Maatalouspoliittisen selonteon eduskuntakeskustelusta olisi luullut välittyvän kansanedustajien ja puolueiden yhteisen vetoomuksen suomalaisen maataloustuottajan etujen puolustamiseksi Euroopan Unionissa. Toisin kävi. SDPn ryhmäpuheenvuorossa arvosteltiin jyrkästi nykyistä maatalouspolitiikkaa ja vaadittiin kansainvälisen oikeudenmukaisuuden nimissä maatalouskaupan vapauttamista, vientitukien laskemista ja rajasuojan alentamista eli siis kotimaisten tuotantomahdollisuuksien heikentämistä.
Toinen hallituspuolue siis kyseenalaisti koko taistelun suomalaisen maataloustuotannon puolesta. Puheeseen sisältyi myös arvostelu maatalouden investointien laajuutta kohtaan ja vaadittiin tuotannontehokkuuden lisäämistä teollisuuden malliin myös maataloudessa. Kaiken kovin juttu oli se, että ryhmäpuheen pitäneen Minna Lintosen mukaan maanviljelijöillä menee nyt paremmin kuin ennen, koska pienempi poppoo jakaa yhtä suuren kakun. Totta on, että työt tekee pienempi porukka, mutta he eivät todellakaan saa entisen joukon tuloja jaettavakseen. On niitäkin joilla ovat lisääntyneet vain työt, ei tulot.
Lintosen argumentit osoittavat täydellistä tietämättömyyttä maataloustuottajien arjesta. Jokainen asioita seurannut tietää, että maataloudessa investoidaan, koska vain suuremmilla yksiköillä on elinmahdollisuuksia. Monet nuoret viljelijät ovat pakotettuja vuosiksi korkeisiin velkoihin, jotta he ylipäätään voisivat elättää perheensä. Riskit ovat suuret, sillä ei ole varaa sairastumisiin tai avioeroihin. Työtuntimäärä on erityisesti karjatalouspuolella jo inhimillisen kestokyvyn ylärajoilla. Näitä ihmisiä demarit vaativat tehostamaan tuotantoaan.
Monet meistä maaseudulta valituista edustajista emme olleet uskoa korviamme SDPn ryhmäpuheenvuoroa kuunnellessa. Täällä Lounais-Pirkanmaalla maatalous ja siihen liittyvä elintarviketeollisuus ovat edelleen tärkeä elinkeinonlähde monille ihmisille ja siksi tällaisiin esityksiin ei voi suhtautua olankohautuksella. Vammalan seudulla maaseudun hyvinvointi on aina auttanut koko kaupungin menestystä ja sen puolesta on edelleen tehtävä työtä.
Toivoa sopii, että SDPn ryhmäpuheenvuoro ei onnistu romuttamaan sitä kansallista yhteishenkeä, joka tarvitaan suomalaisten maataloustuottajien etujen puolustamiseksi Brysselissä. Tulee muistaa, että ilman kotimaisia tuottajia ei ole myöskään kotimaisen ruuan kuluttajia.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
