elokuu 2005
Satonen tyytyväinen tiepäätöksiin
25.8.2005
Kansanedustaja Arto Satonen (kok) on tyytyväinen hallituksen tekemiin tieratkaisuihin. Etenkin Tampereen läntisen ohitustien toisen vaiheen aloittaminen ja valtie 2:n kunnostaminen miellyttävät Satosta.
Satosen mukaan läntisen ohikulkutien kunnostaminen säteilee hyvinvointia Tamperetta laajemmallekin. “Mikä auttaa Tamperetta, auttaa koko Pirkanmaata. Asialla on varmasti heijastusvaikutuksia Vammalaankin”, Satonen toteaa Tyrvään Sanomissa 23.8.2005.
Aihe: Uutisia
Suurtapahtumia pitää hakea
25.8.2005
(Julkaistu Aamulehdessä 25.8.2005)
SUL:n puheenjohtaja Ilkka Kanerva heitti ajatuksen Suomelle laadittavasta suurtapahtumastrategiasta yleisurheilun MM-kilpailujen yhteydessä. Kanervan ajatus ansaitsee toteutuksen. Suomessa on todella kokonaisvaltaisesti mietittävä mitä kilpailuja meidän kannattaa hakea ja kuinka me suuret tapahtumat pystymme järjestämään.
Tampereen kaupunki on ansiokkaasti hakenut merkittäviä urheilun suurtapahtumia jo vuosikausia. Erityisen hyvin on strategian mukaisesti onnistuttu eri lajien nuorten kansainvälisten kilpailujen saamisessa Suomeen. Lisäksi Tampereella järjestetään lähes vuosittain jonkin lajin yleisen sarjan MM-tai EM-tason kilpailuita. Tämä ei olisi mahdollista ilman johdonmukaista toimintaa, johon on myös suunnattu resursseja. Kilpailujen suorituspaikat oheistiloineen lehdistölle, yleisölle ja yhteistyökumppaneille on oltava ensiluokkaisessa kunnossa, jotta on mahdollista saada kilpailuja. Ratinan stadionin kehittäminen on yksi osoitus siitä, että Tampereella todella ollaan valmiita järjestämään isoja kilpailuja.
Tampereen mallia kannattaisi soveltaa myös valtakunnallisella tasolla. Olympiastadion on auttamattoman vanhanaikainen ja tarvitsee ison remontin ollakseen tulevaisuudessa kilpailukykyinen. Kaiken lisäksi stadionin kattaminen vaatii museoviraston suostumuksen, joka on varsin ihmeellistä kun kyseessä on käytössä oleva urheilumme pääpyhättö, ei mikään historiallinen muistomerkki. 30-luvulla stadion jäi kattamatta rahanpuutteen vuoksi, nyt 30-luvulla aikaansaatua arkkitehtuuria suojellaksemme on rakennettava ja purettava tilapäisiä katoksia, tuntuu erikoiselta veronmaksajien rahan käytöltä.
MM-kilpailuista aiheutuneesta tappiosta on tullut turhan suuri kohu. Suomi kansakunta ei todellakaan jäänyt tappiolle, eikä jäänyt valtiokaan. Ulkomaalaisten tänne jättämä rahamäärä ja niistä valtion verokassaan kilisevät eurot kattavat moninkertaisesti tappiot. Suurtapahtumia kannattaa siis edelleen hakea, mutta niiden saaminen on entistä vaikeampaa. Juuri siksi tarvitsemme urheilujärjestöjen, suurimpien kaupunkien, valtiovallan ja median yhteistyötä niiden linjausten tekemiseksi mitä tapahtumia meidän kannattaa hakea, miten yhteiskunnan eri toimijat ovat hankkeissa mukana ja miten yhdessä parannamme Suomi-kuvaa maailmalla.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Satonen vaatii verovähennysoikeutta Suomeen töihin jääville
23.8.2005
Kansanedustaja Arto Satonen (kok) vaatii täysmääräistä lukukausimaksujen verovähennysoikeutta ulkomaalaisille Suomeen työhön jääville opiskelijoille, mikäli lukukausimaksut toteutetaan tänään (23.8.) opetusministeri Haataiselle jätetyn työryhmäraportin mukaisesti. Satonen pelkää ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän selvästi vähenevän, ellei lukukausimaksuesitykseen liitetä riittäviä porkkanoita. Samalla menetettäisiin yksi mahdollisuus houkutella maahamme kipeästi tarvittavaa osaavaa ulkomaista työvoimaa.
Satonen ehdottaa Suomeen opintojensa jälkeen töihin jääville ulkomaalaisille verovähennysoikeutta, jolla viidessä vuodessa saisi maksamansa lukukausimaksut takaisin. Satosen mukaan näin voitaisiin houkutella Suomeen jäämään Suomessa koulutettuja ulkomaalaisia, jotka ovat usein tärkeitä työntekijöitä erityisesti kansainvälisessä kaupassa toimiville suomalaisyrityksille.
Satosen mukaan tarvitaan myös nopeasti stipendijärjestelmä, jolla voidaan tarjota vapaapaikkoja lahjakkaille opiskelijoille.
Työryhmän muistio löytyy osoitteesta http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005/tr22/tr22.pdf
Aihe: Uutisia
Pakosta ei ole ratkaisuksi
9.8.2005
(Julkaistu Aamulehdessä 8.8.2005)
Valtionvarainministeri Antti Kalliomäki ja pääministeri Matti Vanhanen ovat väläyttäneet kaavoituspakkoa ratkaisuksi kasvukeskusten asuntopulaan. Hallituksen nurmijärveläisen voimakaksikon tulisi tiedostaa, että kyse ei ole suinkaan kuntien haluttomuudesta kaavoittaa, vaan liian nopean kasvun aiheuttamista ongelmista kuntataloudelle.
Pirkanmaalla väkimäärä kasvaa voimakkaasti Tampereen seutukunnan alueella. Tehokkaammalla kaavoittamisella väestömäärä voisi kasvaa vieläkin nopeammin, mutta siihen ei ole kunnilla taloudellista kannustinta. Kuntien velvollisuutena on tarjota asukkailleen laadukkaat palvelut. Tämän perustehtävän nopea väestönkasvu tekee erittäin vaikeaksi, jos valtio ei osallistu uusien päiväkotien tai koulujen rakentamiseen. Useissa kunnissa kaavoitusta toteutetaan sillä tavoitteella, että väestön kasvu pysyy hallinnassa esimerkiksi 1-2 prosentissa vuositasolla. Tätä nopeammasta kasvusta seuraava investointipaine uusiin palveluihin ajaa kunnan helposti velkaantumiskierteeseen.
Kaavoitusta lisäämällä voidaan toki estää asuntomarkkinoiden ylikuumentuminen ja hillitä tonttien hintojen nousua. Tavoitteena toki pitääkin olla suomalaisten asumistason parantaminen, mutta hallituksen lääkkeet kuulostavat liian yksinkertaisilta. Kaavoituspakon sijasta voitaisiin valtionosuuksissa huomioida erityisen nopeasti väkilukuaan kasvattavien kuntien tarpeet ja sitä kautta antaa niille todellisia edellytyksiä laajempaan kaavoittamiseen.
Tampereen ja eräiden Tampereen ympäristökuntien maltillinen kaavoituspolitiikka on lisännyt asuntojen kysyntää myös niissä pirkanmaalaisissa kunnissa, jotka ovat hieman etäämmällä Tampereelta. Näissä kunnissa kaavoituspakkoa ei tarvita, sillä kaavoittaminen on monissa kunnissa jo muutenkin nopeaa. Nämä kunnat tarjoavat tontteja ja asuntoja innokkaasti, jotta saavat väestökehityksensä edes niukasti positiiviseen suuntaan. Niissä kunnissa, joissa vanhusväestön määrä on suhteellisesti suurempi, on myös tilaa kouluissa ja päiväkodeissa. Uusia tulijoita voidaan siis ottaa vastaan ilman isoja investointeja.
Ennen kuin kaavoituspakosta säädetään, kannattaa miettiä asian kaikki puolet. Kuntia ei voida pakottaa kaavoittamaan asuinpaikkoja suuremmalle määrälle asukkaita, kuin niillä on edellytyksiä tarjota palveluita. Uusia päiväkoti – ja kouluinvestointeja kasvukunnissa on tuettava valtion toimesta. Toisaalta tukemalla työmatkaliikennettä entistä paremmilla verovähennyksillä ja halvemmilla seutulipuilla voidaan tehdä asuminen houkuttelevammaksi myös hieman kauempana keskuksesta. Samalla voitaisiin varmistaa koko maakunnan kehittyminen ja paremmin hyödyntää jo valmiina oleva infrastruktuuri.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Pakkokaavoitus ei ratkaise mitään
5.8.2005
(Julkaistu Alueviestissä 4.8.2005)
Valtionvarainministeri Antti Kalliomäki ja pääministeri Matti Vanhanen ovat loppukesän keskusteluissa vaatineet kunnille kaavoituspakkoa. Tavoitteena on tarjontaa lisäämällä alentaa asuntojen hintoja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Hallituksen nurmijärveläisen voimakaksikon yhtenevät näkemykset kumpuavat paremminkin oman alueen näkökulmasta, kuin koko maan tarpeesta.
On itsestään selvää, että on pyrittävä parantamaan suomalaisten asumisolosuhteita, mutta asiaa ei ratkaista pelkällä kaavoituksella. Ne kunnat, joissa väestön kasvun paine on suurin, hillitsevät kasvua tarjoamalla vain vähän tontteja, koska kuntatalous ei nykyisillä valtionosuuksilla kestä nopeaa väestönkasvua.
Tampereen ympäristökunnissa pidetään yleisesti tavoiteltavana 1-2 prosentin vuosittaista väestönkasvua, koska sitä suurempi määrä aiheuttaa liian kovan investointipaineen kunnallisille palveluille. Koska suurin osa muuttajista on lapsiperheitä, merkitsee muuttoaalto tarvetta rakentaa uusia päiväkoteja ja uusia kouluja. Väestön kasvu on aina positiivinen ongelma, mutta sekin on ongelma,jos se on liian nopeaa.
Tampereen kaupunki on jo vuosia harjoittanut maltillista kaavoituspolitiikkaa, joka on johtanut väestöpaineen purkautumiseen naapurikuntiin. Tällä politiikalla pidetään samalla koko maakuntaa elinvoimaisena. Ylipäätään ei Suomen laajassa maassa ole järkeä keskittää kaikkia toimintoja vain muutemaan keskukseen, vaan kannattaa hyödyntää jo olemassa oleva infrastruktuuri.
Vammalan seudulla kaavoitetaan todella aktiivisesti ilman kaavoituspakkoakin. Täällä nopea ja monipuolinen kaavoittaminen on erittäin järkevää, koska meidän kouluissa ja päiväkodeissa on tilaa muuttajien lapsille. Tampereen seudun kasvupaineiden ylittäessä kaavoituksen määrän meidän tonteille ja taloille on kysyntää.
Kalliomäki ja Vanhanen voisivat kaavoituspakon sijasta miettiä työmatkaliikenteen tekemistä halvemmaksi verovähennystä korottamalla. Edullisella työmatkaliikenteellä voitaisiin asuntopulaan liittyvät ongelmat ratkaista hyödyntämällä keskuksesta hieman kauempana olevat alueet, jossa palvelut ovat valmiina. Ehkä tällä ei ratkaista pääkaupunkiseudun ongelmia, mutta muualla ei ainakaan kaavoituspakkoa tarvita. Eikä kaikkien tarvitse ahtautua kehäkolmosen sisään, vaan taloutta voidaan kehittää myös niin, että entistä suurempi osa töistä tehdään pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Aihe: Mielipidekirjoituksia