kesäkuu 2005
Kysymys metsähallituksen vapaaehtoisista suojelupäätöksistä
20.6.2005
Kansanedustaja Arto Satonen jätti 15.6.2005 kirjallisen kysymyksen Metsähallituksen vapaaehtoisesta suojelupäätöksestä. Satonen tiedustelee, mihin perustuu Metsähallituksen yksipuolisesti päättämä 20 000 hehtaarin lisäys metsämaan suojeluun dialogissa sovitun 35 000 hehtaarin sijaan.
Metsähallitus tiedotti 13.6. tehneensä päätöksen 100 000 hehtaarin lisäsuojelusta Oulun ja Lapin läänien alueella. Suojelupäätös perustuu Metsähallituksen mukaan Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Maailman Luonnon Säätiön Suomen-rahaston edustajien kanssa käytyyn ns. dialogiprosessiin, jonka Metsähallitus tämän asian osalta päätti ilmoittaessaan suojelusta.
Yli kaksi vuotta kestäneen dialogin aikana on käyty läpi 405 kohdetta, joista 2/3:ssa on saavutettu järjestöjen kanssa yksimielinen näkemys. Metsämaan osalta yksimielisyyteen päästiin noin 35 000 hehtaarin suojelusta, minkä lisäksi Metsähallitus on suojellut 20 000 hehtaaria metsämaita omalla päätöksellään.
Aihe: Uutisia
Satonen eduskunnassa: Kirjallinen kysymys metsähallituksen vapaaehtoisista suojelupäätöksistä
20.6.2005
KK 615/2005 vp – Arto Satonen /kok
KIRJALLINEN KYSYMYS 615/2005 vp
Metsähallituksen vapaaehtoiset suojelupäätökset
Eduskunnan puhemiehelle
Metsähallitus tiedotti 13.6. tehneensä päätöksen 100 000 hehtaarin lisäsuojelusta Oulun ja Lapin läänien alueella. Suojelupäätös perustuu Metsähallituksen mukaan Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Maailman Luonnon Säätiön Suomen-rahaston edustajien kanssa käytyyn ns. dialogiprosessiin, jonka Metsähallitus tämän asian osalta päätti ilmoittaessaan suojelusta.
Yli kaksi vuotta kestäneen dialogin aikana on käyty läpi 405 kohdetta, joista 2/3:ssa on saavutettu järjestöjen kanssa yksimielinen näkemys. Metsämaan osalta yksimielisyyteen päästiin noin 35 000 hehtaarin suojelusta, minkä lisäksi Metsähallitus on suojellut 20 000 hehtaaria metsämaita omalla päätöksellään.
Metsähallituksen mukaan työn kuluessa osoittautui, että metsärauhaa Pohjois-Suomeen ei vuoropuhelulla ole saavutettavissa. Kansainvälinen Greenpeace ei dialogin aikana hyväksynyt siinä sovittuja ratkaisuja, vaan vaati edelleen toukokuussa 500 000 hehtaarin laajuista hakkuukieltoa Pohjois-Suomen metsiin. Greenpeacen mielestä nämä alueet ovat arvokkaita aarniometsiä. Saksan Greenpeace on ilmoittanut jatkavansa saksalaisten asiakkaiden painostamista, jotta nämä kieltäytyisivät ostamasta Suomessa tuotettua paperia.
Tämä yli 70 tapaamiskertaa osapuolten välillä käsittänyt prosessi on tullut maksamaan yhteiskunnalle Metsähallituksen varovaisen arvion mukaan parisataa henkilötyövuotta. WWF Suomi on ilmoittanut, että eräitä sen arvokkaina pitämiä alueita jäi vielä suojelun ulkopuolelle, koska neuvottelut keskeytettiin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin perustuu Metsähallituksen yksipuolisesti päättämä 20 000 hehtaarin lisäys metsämaan suojeluun dialogissa sovitun 35 000 hehtaarin sijaan,
aikooko maa- ja metsätalousministeriö määrätä Metsähallituksen käynnistämään dialogit uudelleen lähitulevaisuudessa,
onko dialogiprosessissa riittävästi kuultu paikallisia ihmisiä, kuten saha-, korjuu- ja kuljetusyrittäjiä ja heidän henkilökuntaansa, jotka saavat toimeentulonsa metsäelinkeinosta ja
miten hallitus aikoo korvata lisäsuojelun aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset metsätaloudesta leipänsä hankkiville Pohjois-Suomen asukkaille?
Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2005
Arto Satonen /kok
Aihe: Uutisia
Hallituksen tempoilu on surkuhupaisaa
14.6.2005
(Julkaistu Aamulehdessä 13.6.2005)
Hallituksen tempoilu niin sanottujen matalapalkka-alojen tukemisen aloittamiseksi on ollut vähintäänkin surkuhupaisaa seurattavaa. Porvaripuolueet asettuivat jo vaalien alla palkkatason mukaan porrastetun työnantajien sivukulujen alentamisen taakse. Vaaliohjelmassaan Keskusta oli valmis panostamaan matalapalkka-alojen tukeen jopa 500 miljoonaa euroa, nyt kokonaispaketti jäi 150 miljoonaan euroon. Toimenpide kirjattiin vahvasti myös pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan sen oli määrä tulla voimaan jo vuoden 2004 aikana.
Päätöksiä tukijärjestelmän voimaantulon lykkäämisestä on hallituskaudella tehty useita. Loppujen lopuksi hallitus sai aikaan laihan sovun ja jonkinmoisen päätöksen lopullisesta tukimallista. Ongelma on se, että tuki päätettiin suunnata ainoastaan yli 54-vuotiaille. On toki hyvä, että 54 vuotta täyttäneiden pysymistä työelämässä tuetaan. Näin tuleekin olla, sillä Suomessa eläköityminen tapahtuu edelleen liian aikaisin. Työllisyysvaikutus jäänee kuitenkin pieneksi. Alkuperäisen matala-palkka alojen tukimallin esittäjä Pasi Holm on arvioinut työllisyysvaikutuksen jäävään 3000 työpaikkaan.
Hallituksen ratkaisu kohdistaa tuki pienelle, iän perusteella rajoitetulle työntekijäjoukolle vesittää koko alkuperäisen ajatuksen – kuten myös tukijärjestelmän työllisyysvaikutukset. Yrittäjien etujärjestö on jo nimennyt hallituksen päätöksen torsoksi. Tätä se todella onkin. Tukimallilla ei aikaansaada todellisia uusia työpaikkoja yksityiselle sektorille. Suuri osa tuesta kohdentuu kunnille, jotka työllistävät yksityistä sektoria enemmän matalapalkkaisia, iäkkäämpiä työntekijöitä. Pienyrityksille malli luo myös monimutkaisuudessaan turhaa byrokratiaa, sillä työntekijän palkkatason ja työtuntien lisäksi työnantajan on raportoitava myös työntekijän ikä tukea saadakseen.
Toteutettavan mallin ohella olisi ollut välttämätöntä helpottaa ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamista pienyrityksiin. Suomessa on 128 000 yksinyrittäjää, joista kolmannes olisi Suomen yrittäjien tutkimuksen mukaan ollut valmis palkkaamaan ulkopuolisen työntekijän kohdennetulla tukimallilla. Työllisyysvaikutus olisi siis todennäköisesti ollut yli kymmenkertainen hallituksen esittämään malliin verrattuna.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Satonen puolusti opettajia
8.6.2005
Satonen puolusti opettajia tiistain välikysymyskeskustelussa perusopetuksesta. Satonen muistutti hyvien PISA-tulosten olevan yhä pienenevien resurssien varassa toimivien opettajien ansiota. Monet opettajat ovat Satosen mukaan omaa aikaansa säästämättä ja tunteja laskematta olleet valmiita tekemään pitkiä päiviä oppilaidensa kehittymisen hyväksi.
Satosen mukaan nykyisessä tulosvastuun yhteiskunnassa olisi oikein palkita Pisa-tutkimuksen tuloksentekijöitä positiivisilla asioilla. Nyt valitettava opettajia palkitaan ylisuurilla luokilla, henkilöstön tuloja leikkaavilla säästösopimuksilla ja heitä uhataan jopa lomautuksilla.
Aihe: Uutisia
Satonen eduskunnassa: Tulevaisuusvaliokunnan väestökehitysmietinnöstä
2.6.2005
KESKIVIIKKONA 1. KESÄKUUTA 2005
5) Valtioneuvoston selonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikärakenteen muutokseen varautumisesta – Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille
Palautekeskustelu
Valtioneuvoston selonteko VNS 8/2004 vp
Tulevaisuusvaliokunnan mietintö TuVM 1/2005 vp
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Tulevaisuusvaliokunnan mietintö ei niinkään sisällä paljon uusia oivalluksia, mutta sen arvo on siinä, että siinä vahvasti korostetaan monia asioita, joiden tulisi siirtyä tulevaisuuden pohdiskelusta käytännön poliittiseen toteuttamiseen. Näitä ovat aktiivinen ote työperusteisen maahanmuuton edistämiseen, työnteon kannattavuuden parantaminen, entistä monipuolisemmat keinot työn ja perheen yhteensovittamiseen sekä uusia keinoja ikääntyneen väestön työllisyysasteen kohottamiseen.
Suomen työmarkkinoilta poistuu vuosittain 10 000-20 000 ihmistä enemmän kuin uusia tulee tilalle. Tätä yhtälöä ei ratkaista vain työn tuottavuutta kohottamalla, vaikka se onkin välttämätöntä. Työn kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat vain joko työn siirtymisellä maan rajojen ulkopuolelle tai ulkomaisen työvoiman kasvulla. Teollisuustyön siirtyminen maan rajojen ulkopuolelle on valitettavankin helppoa, sen sijaan ikääntyvän Suomen vanhukset tarvitsevat hoitajaansa täällä. Hyvä kysymys on, miten Suomi tässä yhteydessä voi turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, jos työntekijöitä ja siten palveluiden maksajia on entistä vähemmän. Tulevaisuusvaliokunnan vastaus on työllisyysasteen korottaminen 75 prosenttiin vuonna 2011. Tavoite, joka on täysin oikea, mutta joka hallituksen nykypolitiikalla ja tuloksella tuntuu mahdottomalta saavuttaa.
Työllisyysaste nousee jonkin verran suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, mutta todellinen uhka on, että ajaudumme tilanteeseen, jossa samalla on sekä työvoimapula että korkea työttömyys. Väistämättä tullaan siihen, että työmarkkinoiden on annettava eriytyä. On niitä aloja, joihin me tarvitsemme huippuosaajia tai perustyöntekijöitä ulkomailta, mutta on myös aloja, joilla työllistämisen kynnystä on alennettava. Pienten palveluyritysten työllistämispotentiaalia ei vielä ole alkuunkaan hyödynnetty. Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen ja pelisääntöjen muuttaminen siten, että mahdollistetaan pienissä yrityksissä joustavat menettelyt on avainasemassa työttömyyden alentamiseen. Olennaista on myös perhekustannusten tasapuolinen jakaminen koko yhteiskunnan kesken. Nyt ne jäävät kohtuuttoman suurelta osin naisvaltaisten palvelualojen maksettavaksi.
Arvoisa puhemies! Suomalaisten asenteiden muokkaaminen ulkomaalaiselle työvoimalle suotuisaksi on tämän vuosikymmenen suurimpia haasteita. Työperusteinen maahanmuutto on pidettävä kokonaan erillään pakolaispolitiikasta. Jälkimmäinen on kansainvälisten velvoitteiden täyttämistä, edellinen taas niiden ihmisten houkuttelemista Suomeen, jotka kykenevät elättämään täällä itse itsensä ja perheensä ja tuovat lisää voimaa, luovuutta ja dynamiikkaa suomalaiseen yhteiskuntaan. On epärealistista kuvitella, että maahanmuuttajien määrä lisääntyisi räjähdysmäisesti. Vaikka tämä onkin maailman paras maa, niin eivät tänne silti kaikki halua tulla. Eivät varsinkaan kaikki ne, jotka täällä työllistyisivät. Silti jo nykyisen nettomuuton kolminkertaistaminen auttaisi huomattavasti Suomen tulevaa työvoimatarvetta. Tämän toteutuminen edellyttää johdonmukaista ja monipuolista markkinointia potentiaalisiin lähtömaihin lähialueillamme sekä lainsäädännön ja ilmapiirin muutoksia maahanmuuttajaystävällisempään suuntaan. Aivan oikein valiokunta korostaa myös jo maassa olevien potentiaalin hyödyntämistä. On hyvä, että vihdoinkin Suomessa tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden mahdollisuutta jäädä maahan parannetaan. Myös tänne työhön jäävien kansalaisuuden saamista tulisi helpottaa.
Tein 102 kansanedustajan allekirjoittaman aloitteen siitä, että puolet opiskeluajasta laskettaisiin kansalaisuuteen tarvittavaksi maassaoloajaksi. Toivon, että myös tämä eduskunnan enemmistön näkemys tulee huomioiduksi, kun työperusteisen maahanmuuton pelisääntöjä tullaan Saaren työryhmän ehdotusten ja sitä seuraavien päätösten myötä muuttamaan.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi pari sanaa ikäihmisten osaamisen ja kokemuksen hyödyntämisestä työelämässä. On erikoinen yhtälö, että samaan aikaan, kun suomalaiset elävät vanhemmiksi kuin koskaan ennen, jäädään eläkkeelle entistä aikaisemmin. Viime kaudella toteutettu eläkeuudistus antaa hyvän taloudellisen porkkanan tehdä töitä aina 68 ikävuoteen asti. Taloudellisen kannustimen lisäksi on aktiivisesti etsittävä malleja, joilla eläkeikää lähestyvät työntekijät voidaan houkutella pysymään ainakin osittain mukana työelämässä nykyistä pidempään. Tämä on tärkeää koko kansantalouden kestokyvyn kannalta.
Aihe: Uutisia