tammikuu 2005
Ammatillista koulutusta ei pidä eriyttää
25.1.2005
(Julkaistu Opettaja -lehdessä 21.1.2005)
Opetusministeriössä on työryhmä, joka miettii ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta. Työryhmän jättämän väliraportin mukaan ammatillista aikuiskoulutusta ollaan keskittämässä ammatillisiin aikuiskoulutuskeskuksiin ja valtakunnallisiin erikoisoppilaitoksiin. Sitä vastoin ammatillisen perusopetuksen yhteydessä toimivat aikuiskoulutusyksiköt ajettaisiin alas.
Työryhmän väliraportissa olevat esitykset ovat hyvin ongelmallisia pienille seutukunnille. Sen sijaan, että aikuiskoulutusta kehitettäisiin ammatillisen perusopetuksen yhteydessä, se keskitettäisiin maakuntatason yksikköön. Nykyinen hajautettu malli mahdollistaa aikuiskoulutusyksikön ja oman seutukunnan yritysten välisen hedelmällisen yhteistyön. Isommissa yksiköissä tämä napanuora katkeaa, eikä räätälöityä koulutusta voidaan yhtä tehokkaasti antaa.
Samalla toimitaan koko perusideaa vastaan. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä on kouluttaa aikuisia työelämään, jolloin kouluttajan ja yritysten välinen läheinen yhteistyö on avainasemassa.
Erityisen tehokkaasti työelämään kouluttaminen tapahtuu oppisopimusta hyödyntämällä. Etenkin oppisopimusjärjestelmässä opetuksen yksilöllinen räätälöinti opiskelijan ja yrityksen tarpeisiin sekä yrittäjän ja koulutuksen järjestäjän henkilökohtainen luottamussuhde korostuvat. Jos koulutus isommissa yksiköissä ei kykene riittävään räätälöintiin, eikä luottamukselliseen yhteistyösuhteeseen, niin uusia työpaikkoja ei synny.
Ammatillisen perusopetuksen yksiköitä on varsin laajalti eri puolilla Pirkanmaata. Näissä yksiköissä on pääsääntöisesti korkeatasoinen opettajakunta ja opetusvälineistö. Integroimalla aikuiskoulutus entistä tiiviimmin perusopetukseen voidaan näitä samoja resursseja hyödyntää tehokkaammin. Vastaavasti aikuiskoulutuksen eriyttäminen perusopetuksesta vaatisi paljon turhia investointeja. Aikuiskoulutus toimii tehokkaasti perusopetuksen yhteydessä myös ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, joten miksi se ei toimisi niin myös ammatillisessa perusopetuksessa.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Satonen vieraili Itä-Lapissa
24.1.2005
Kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Arto Satonen vieraili 20.1. Pelkosenniemellä, Savukoskella, Sallassa ja Kemijärvellä. – Tämä kierros on antanut minulle sitä perustietoa, jota tarvitsen eduskuntatyöskentelyssäni. Keskustelimme kuntien taloustilanteesta, elinkeinoelämän eri alojen kehitysnäkymistä, työllisyydestä ja seudun mahdollisuuksista nyt meneillään olevassa kansallisessa ja kansainvälisessä kehitysnäkymässä. Matka seudullenne osoittautui tarpeelliseksi ja antoisaksi, Satonen totesi Koillis-Lappi lehdessä.
Vierailulla keskusteltiin myös Natura-päätösten valmistelusta. 16 kansanedustajaa jätti muistutuskirjelmän oikeuskansleri Paavo Nikulan virkatoimien lainmukaisuuden tutkimisesta ja asia on tulossa perustuslakivaliokunnan käsittelyyn kevään aikana. Satosen mukaan Natura-päätöksiin liittyy niin paljon kansalaisten perusoikeuksia koskevia epäselvyyksiä ja epätietoisuuttam että asian perinpohjainen käsittely perustuslakivaliokunnassa o tarpeen.
Aihe: Uutisia
Punamultaisia poliittisia valtiosihteereitä
3.1.2005
(Julkaistu Aamulehdessä 22.12.2004)
Poliittiset valtiosihteerit tulevat. Näin päättivät punamultapuolueet opposition voimakkaasta vastustuksesta huolimatta. Veronmaksajien piikkiin synnytetään uusi korkeapalkkainen poliittinen virkamiesverkosto, jonka asema valtion hallinto-organisaatiossa on hyvin epäselvä. Perustamalla ministerin ja kansliapäällikön väliin uusi virka, sotketaan nykyistä selkeää jakoa poliittisen ja virkamiesjohdon välillä.
Hanke poliittisista valtiosihteereistä laitettiin vireille pariinkin kertaan Lipposen hallitusten aikoina. Kokoomuksessa hanketta vastusti mm. valtionvarainministeri Sauli Niinistö. Demareille muodostui asiasta arvovaltakysymys, josta oli mahdoton luopua. Kun hallitus vaihtui, lähti keskusta tässäkin asiassa demareiden juoksupojaksi.
Ministerin tehtävä on suomalaisen yhteiskunnan kannalta niin merkittävä, että sellaisen vastaanottavan tulisi karsia muista mahdollisista tehtävistään aikaa sen hoitamiselle. Punamultahallituksen osalta näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole tapahtunut. Tämän osoittivat syksyn kuntavaalit. Yllättävän moni nykyhallituksen ministeri asettui niissä ehdolle. Jos ja kun ministerin tehtäviltä riittää aikaa osallistua myös paikallispolitiikkaan, on aivan turha perustella poliittisten valtiosihteereiden tarvetta kiireellä.
Uusiin virkoihin liittyy myös selviä vastuuongelmia. Ministerin vastuuasema siinä tapauksessa, että hänen edustajanaan toimiva valtiosihteeri on ylittänyt toimivaltansa, on parlamentaarisen vastuun kannon kannalta selvästi ongelmallinen tilanne. Jälkikäteen on erittäin kiistanalaista osoittaa, toimiko valtiosihteeri ministerin antamalla valtakirjalla vai toimiko hän omin päin jossakin asiassa.
Kokoomuksessa onkin katsottu, että jos ministeriohjaus tarvitsee vahvistusta, tämä olisi tullut toteuttaa muuttamalla perustuslakia siten, että mahdollistettaisiin apulaisministerijärjestelmän käyttöönottaminen. Tällaisessa järjestelmässä apulaisministerit olisivat sekä poliittisessa että oikeudellisessa vastuussa eduskunnalle ja äänestäjille.
Punamultahallitus päätti jakaa valtiosihteerit puhtaasti poliittisten voimasuhteittensa mukaan. Keskusta ja sdp saavat kumpikin neljä ja rkp yhden poliittisen huippuvirkamiehen paikan. Vastaako tämä jako aidosti niihin perusteisiin työkiireistä, joita on käytetty poliittisia valtiosihteerejä ajettaessa? Tältä osin ei ainakaan ole tehty mitään selvitystä. Poliittisia valtiosihteereitä on myös perusteltu sillä, että ministereiden avuksi saadaan nykyistä ammattitaitoisempaa avustajakuntaa. Valtiosihteerin virka kuitenkin täytetään sitä haettavaksi julistamatta.
Ennakkotiedot poliittisista valtiosihteereistä kertovat, että tarkoitus on pääsääntöisesti nimittää nykyisiä poliittisia erityisavustajia valtiosihteereiksi. Kyse on siis kaikessa yksinkertaisuudessaan paremman virkanimikkeen ja paremman palkan antamisesta nykyisille poliittisille erityisavustajille.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Satonen toinen Karlstadissa
3.1.2005
Vammalan Shakkikerhon Arto Satonen menestyi hienosti Karlstadin kansainvälisessä shakkiturnauksessa Ruotsissa, joka pelattiin joulun ja uuden vuoden välillä. Satonen sijoittui 76 pelaajan kilpailussa toiseksi ruotsalaisen suurmestarin Lars Karlssonin jälkeen. Karlsson voitti turnauksen 6 pisteellä, Satonen keräsi 5,5 pistettä, voittaen neljä peliä ja kolmen päättyessä tasan.Viimeiselleä kierroksella Satonen ja Karlsson pelasivat lyhyen tasapelin.
Alle 16-vuotiaiden Suomen mestari Mikko Niemi ei olut Karlstadissa ihan parhaimmillaan, saaden 4 pistettä. Karlstadissa usein palkinnoille yltänyt Pentti Rintakoski jäi nyt 3 pisteeseen ja Pekka Lehto sai 2,5 pistettä.
Aihe: Uutisia
Uudenvuodenpuhe vuodelle 2005
2.1.2005
(Pidetty Vammalassa 31.12.2004)
Hyvät vammalalaiset,
Koko maailmaa on järkyttänyt Aasiassa tapahtunut maanjäristys ja sitä seurannut hyökyaalto, joka on johtanut jo 120 000 ihmisen kuolemaan. Tämä luonnonkatastrofi koskettaa meitä suomalaisia osana ihmiskuntaa ja vielä erityisesti niiden noin kahden sadan yhä kateissa olevan suomalaisen kautta. On menetetty kokonaisia perheitä, lapset ovat menettäneet vanhempiaan ja vanhemmat lapsiaan. Katastrofialueilla oli myös vammalalaisia, jotka meistä monet täällä olevat tuntevat. Onneksemme ainakin nykytiedon mukaan he ovat selviytyneet hengissä. Kriisin keskellä ei kuitenkaan ole aihetta juhlintaan, minkä vuoksi olemme peruneet tämänpäiväisen ilotulituksen ja Vammalan kaupunki lähettää ilotulituksesta säästyneet varat Aasian katastrofirahastoon.
Kaikesta huolimatta tänään tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun tässä samalla paikalla otettiin innostuneessa hengessä vastaan Vammalan kauppalan korottaminen kuntaluokista korkeimpaan ja ylväimpään eli kaupunkien joukkoon. Takana olevasta kauppalantalostamme paljastettiin uusi kyltti, jossa luki Vammalan kaupungintalo. Se oli merkki siitä, että 46. kuntana Suomessa Vammala sai kaupunginoikeudet. Kaupunginoikeudet myönsi valtioneuvosto Vammalan kauppalan hakemuksesta, todeten Vammalan täyttävän kaupungin edellytykset. Vammala oli oman alueensa keskus ja sen asukkailla oli oma identiteettinsä.
40 vuoden aikana on Vammalan kaupunki, kuten koko Suomikin kehittynyt valtavasti. Vaikka elintasomme onkin merkittävästi noussut, niin paljon on myös samaa. 60-luvun tapaan entisen Vammalan kaupungin alueelle sijoittuu paljon kauppaliikkeitä ja julkisia palveluita, joita käyttää laaja alue. Teollisuus on teknisesti kehittynyt, modernisoitunut ja osittain globalisoitunutkin, mutta yhä edelleen monet vammalalaiset saavat päivittäisen leipänsä teollisuuden parista.
Vammalan 40- vuotisen historian ehdottomasti merkittävin tapaus on ollut kuntaliitos Karkun ja Tyrvään kanssa. Nämä kolme kuntaa muodostavat nykyisen Vammalan, jonka luonnollisena keskuksena toimii entisen Vammalan kaupungin alue. Kuntaliitoksen ansiot ovat vuosien saatossa olleet kiistattomat. Tyrvään ja Vammalan yhteisellä hallinnolla on karsittu ilmiselviä päällekkäisyyksiä ja siten kustannuksia. Olihan Vammala tosiasiassa vain saareke Tyrvään sisällä. Karkulle kuuluminen osaksi isompaa kaupunkia on tuonut leveämpiä harteita alueen kehittämiseen. Erityisesti nyt kun maaseutumaista asumista arvostavat myös kaupunkilaiset ja kun vapaa-ajan palveluilla on asuinpaikkaa valittaessa entistä suurempi merkitys, on entisen Karkun väkiluku kääntynyt nousuun ja alueella vallitsee positiivinen ilmapiiri.
Valitettavana voi pitää sitä tosiasiaa, että 70-luvun alussa hyvin käyntiin lähtenyt kuntien yhdistymisaalto pysähtyi sekä Vammalan seudulla, että valtakunnallisesti. Pitkästä aikaa nyt ollaan jälleen tilanteessa, jossa kuntia patistetaan valtion taholta tosimielellä yhteistyöhön ja liitoksiin. Nähtävissä on kehitys, jossa maaseudulla seutukunnasta tulee perusyksikkö, joka hoitaa keskeiset kunnalliset tehtävät, kuten terveydenhuollon, sivistystoimen ja tekniset palvelut. Yhtä vahvalta näyttää kuitenkin se, että tie kuntaliitoksiin on edelleen pitkä. Välillä tuntuu, että unohtuu se tosiseikka, että kunnat ovat palvelujen tuottajia ja kuntien määrä ja rooli pitäisi määräytyä sen perusteella miten ne pystyvät parhaimmalla hinta-laatu suhteella tuottamaan kuntalaisten tarvitsemat palvelut, ei minkään tunneseikan perusteella.
Vammalan seudulla on päästy viimeisen vuoden aikana merkittävästi eteenpäin kuntayhteistyössä. SASPEn ja SATUn perustaminen vastaavat omalta osaltaan ajan haasteisiin. Yhteistyöllä on tarkoitus purkaa päällekkäisiä rakenteita, hakea palvelutuotantoon tehokkuutta ja parantaa palvelujen hinta/laatu.suhdetta. Laajempi perusterveydenhuollon kuntayhtymä tukee myös osaltaan Vammalan aluesairaalan toimintaa. Aluesairaalan ja terveyskeskuksen yhteistyöllä on mahdollista saada paljon hyvää aikaan. Erittäin tärkeää on se, että Vammalassa voidaan tarjota viikonloppu ja yöpäivystys myös jatkossa. Monilla Pirkanmaankin paikkakunnalla nämä palvelut haetaan kymmenien kilometrien päästä, joten olemme niihin verrattuna etuoikeutetussa asemassa.
Hyvät kuulijat,
Yhteiskunnassamme vallitsee tällä hetkellä vahva keskittämisen trendi. Tämä näkyy erityisesti siinä, että entistä enemmän palveluita pyritään järjestämään maakunnallisesti. Vammalan kannalta maakunnallisiin toimintamalleihin liittyy se ongelma, että meille jää usein menettäjän osa, kun julkisia palveluita keskitetään seutukuntakeskuksesta maakuntakeskukseen. Vaikka tekninen kehitys lyhentää matkojen merkitystä, niin silti on syytä kyseenalaistaa maakunnallisten tuottamismallien järkevyys. Joka tapauksessa kansalaisille kaikkein tärkeimmät palvelut, kuten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät palvelut on jatkossakin saatava läheltä. Meillä vammalalaisilla on oikeus vaatia esimerkiksi sitä, että keväällä eduskuntaan tuleva kihlakuntauudistus ei heikennä poliisipalveluja Vammalassa, vaan että jatkossakin poliisi toimii tältä käsin ja takaa siten parhaiten turvallisuutemme täällä kaiken hyvän kasvupaikassa sekä vauvoille, että vaareille.
Kuntien välinen kilpailu asukkaista on erittäin kovaa. Täällä Vammalassa olemme onnistuneet kääntämään väkiluvun nousuun, mitä voi pitää hyvänä saavutuksena, koska ikärakenteesta johtuen toisenlainen kehitys olisi luonnollista. Juuri nyt Vammalalla on vetovoimaa. Omakotitalo rakentaminen on vilkasta sekä kaupunkikeskuksessa, että maaseutualueilla. Uusia tontteja on kaavoituksessa, kerrostaloja nousee Vammalan keskustaan ja rivitaloalueita rakentuu entisen Tyrvään kunnan ydinalueille. Vahvasti näyttää siltä, että Vammalaan tulee sekä Tampereen seudulla työssäkäyviä lapsiperheitä, että eläkepäiviksi kotikuntaansa tulevia paluumuuttajia.
40-vuotispäivänään Vammalan kaupunki on kuin kuka tahansa keski-ikäinen. Oppirahat on jo maksettu, mutta draivi on yhä päällä ja parhaat vuodet vasta edessä. On kaikki syy olettaa, että Vammalalla ja vammalalaisilla menee hyvin jatkossakin. Se kuitenkin edellyttää onnistumisia avain asioissa.
Kaavoituksessa on oltava hereillä, jotta Vammalaan haluaville ihmisille ja yrityksille on houkuttelevia vaihtoehtoja koko ajan tarjolla. On kehitettävä kaupungin keskustaa ja Roismalan risteyksen aluetta, jotta me pärjäämme kauppakeskittymien välisessä kilpailussa ja jotta Vammala on tulevaisuudessakin paikka, josta voi ostaa kaikki tarvittavat palvelut. On kehitettävä turismia ja osattava hyödyntää omia vahvuuksiamme : Kokemäen joen upeita, kansallisesti arvokkaista maisemia, alueemme vahvaa kirkollista ja kulttuurista perinnettä ja Karkun alueen loistavia vapaa-ajan palveluita.
Oman kunnallisen palvelutarjontamme kilpailukykyä tulee edelleen vahvistaa, uusia toimintamalleja etsiä ja mennä seutuyhteistyössä entistäkin syvemmälle. On myös oltava rohkeutta investoida niihin palveluihin, jotka ovat meille kilpailukykytekijöitä. Puhdasta vettä ja uimahallia ei tule asettaa vastakkain, vaan nähdä niiden molempien pitkäaikainen merkitys vammalalaisille.
Valtakunnallinen ja maakunnallinen edunvalvonta tulee onnistua, jotta Vammala säilyy edelleen keskuksena, josta saa myös valtion ylläpitämiä palveluita. Tulee muistaa, että kasvava Tampere on meille voimavara, jossa työssäkäyville voimme tarjota hyviä asumismahdollisuuksia, mutta me emme ole osa Tamperetta, emme edes osa sen keskusseutua, emmekä siten voi tukeutua sen yksityisiin tai julkisiin palveluihin. Me olemme oma itsenäinen kaupunkimme, meillä on oma identiteettimme ja me olemme Lounais-Pirkanmaan seutukunnan keskus, jolla on vastuu myös lähikuntiensa asukkaiden hyvinvoinnista.
Onnittelen 40-vuotiasta Vammalan kaupunkia ja haluan toivottaa kaikille vammalalaisille hyvää ja toivottavasti onnellista vuotta 2005!
Aihe: Uutisia