lokakuu 2004
Satonen ääniharava Vammalan kunnallisvaaleissa
25.10.2004
Arto Satonen oli Vammalan kunnallisvaalien ääniharava 324 äänellä. Kokoomus sai Vammalassa kaksi paikkaa lisää, samoin SDP. Paikkoja väheni Vammalan Parhaaksi ryhmittymältä 3 ja Vasemmistoliitolta yksi. Uudesta valtuustosta löytyy 18 uutta valtuutettua
Aihe: Uutisia
Satonen eduskunnassa: Vuodelle 2005 tehdyistä omista talousarvioaloitteista
22.10.2004
TORSTAINA 21. LOKAKUUTA 2004
3) Talousarvioaloitteet
Lähetekeskustelu
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Käyn myöskin omalta osaltani läpi muutamaa aloitetta, jotka olen tänne jättänyt, mutta ennen sitä haluan kiinnittää huomiota muutamiin muiden henkilöiden jättämiin aloitteisiin.
Täällä ed. Lahtelan puheenvuorosta totean, että sen paras osa oli ehdottomasti se loppuosa, missä hän arvosteli oopperan rahoitusta. Äsken pikaisesti katsoin sitä tuolta kirjasta, ja jos oikein luin, se on noin 38 miljoonaa euroa vuositasolla, mitä oopperaharrastus suomalaisille veronmaksajille maksaa. Se on täysin kohtuuton rahasumma. Jos sitä vertaa esimerkiksi siihen, mitä liikuntajärjestöt saavat avustusta valtion taholta tai veikkausvoittovaroista, se summa on aivan toista luokkaa. Henkilökohtaisesti tulen kannattamaan ed. Soinin esitystä sitten, kun siitä salissa äänestetään.
Sitten täällä on aloite 654, jonka on jättänyt ed. Pentti. Tämä on Pirkanmaan kansanedustajien yhteisaloite määrärahan osoittamisesta Tampereen läntisen kehätien toisen vaiheen rakentamiseen. Paitsi että tässä on kyse tienpätkästä, jolla liikennemäärät ovat aivan Suomen huipputasoa, kyse on myöskin siitä, että siellä, kun ensimmäinen vaihe saadaan rakennettua ja jos sitä toista vaihetta ei saada, niin se sumppu ei siitä heltiä.
Tämä on aivan keskeinen väylä Kolmostiellä ja vaikuttaa paitsi Pirkanmaan myöskin koko Kolmostien alueen aina Helsingistä Hämeenlinnan kautta Pohjanmaalle suuntautuvaan liikenteeseen, ja sen takia olisi minun mielestäni aivan välttämätön asia, että se saataisiin eteenpäin joko tässä budjetissa tai vähintään seuraavassa budjetissa. Oli täysin käsittämätöntä, että kun hallituksen infratyöryhmä pisti näitä asioita järjestykseen, toisin kuin virkamiehet esittivät, tämä Tampereen läntisen ohikulkutien toinen vaihe putosi sieltä kokonaan pois, vaikka se liikennemääriltään olisi kuulunut aivan kärkeen. Minun mielestäni olisi enemmän kuin kohtuullista, että liikennemäärillä olisi merkitystä silloin, kun valtion tiemäärärahoja jaetaan, eikä pelkästään sillä, mistäpäin sattuu olemaan ministeri kulloinkin. Se on vähän turhan huono peruste niitä rahamääriä jakaa.
Omissa nimissäni olen jättänyt aloitteet 812-814, joista 814 koskien Urjalan-Lehmussuon eritasoliittymää on myöskin Pirkanmaan edustajien yhteisaloite. Tämä asia on ollut jo pitkään vireillä, ja toivon, että se nyt pääsisi eteenpäin.
Sen lisäksi olen kiinnittänyt huomiota aloitteessa 813 Rautajoen alikulkusillan rakentamiseen Vammalaan. Tässä on kyse ei pelkästään tästä vaan yleisemminkin siitä, että Tampere-Pori-ratavälillä tehtäisiin näitä alikulku- ja ylikulkuratkaisuja, joihin ei ole osoitettu rahoja riittävästi.
Kaikkein eniten kuitenkin haluan puhua aloitteestani 812, joka on määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen. Koska periaatteeni on, että osoitan myöskin, mistä tämän tyyppinen määräraha katetaan, olen esittänyt, että tämä sama 6,2 miljoonan euron raha, jota esitän, otetaan pois momentilta 34.06.51 eli työvoimapoliittisesta koulutuksesta. Oppisopimuskoulutuksessa opiskeli vuonna 2003 32 500 ihmistä, vuonna 92 ainoastaan 5 000 eli suunta on ollut oikea, mutta ei vieläkään riittävä. Oppisopimuskoulutuksen suorittaneista oli työllisiä 88 prosenttia ja työttömiä ainoastaan 7 prosenttia. Tällä hetkellä 88 prosenttia hakijoista pääsee oppisopimuskoulutuksen piiriin. Jos näitä paikkoja lisättäisiin, kuten aloitteessani esitän, 1 100:lla, niin tämä määrä nousisi 92 prosenttiin.
Olen täysin varma, että tämä raha olisi tässä paljon tehokkaammassa käytössä kuin se on työvoimapoliittisen koulutuksen puolella, enkä viittaa tässä nyt pelkästään siihen, mitä MOT-ohjelma kertoi, toki siihenkin, mutta vaikkei kyse ole suoranaisista väärinkäytöksistäkään, niin kyllä siellä rahaa menee vähän niin kuin hanhen selästä, että siellä hyvin vähän saadaan loppujen lopuksi aikaan.
En sinänsä vastusta sitä koulutusta kokonaisuudessaan – olen itse myöskin toiminut siellä opettajana ja tunnen sen asian aika hyvin – mutta vaikka määräraha olisi pienempikin, se voitaisiin kyllä kohdentaa niihin työttömiin, joille oikeasti on hyötyä työvoimapoliittisesta koulutuksesta ja niinhän se tulisikin kohdentaa, koska sillä koulutuksella on vain ja ainoastaan se tavoite, että se helpottaa työttömien työllistymistä.
Aihe: Uutisia
Aihetta olla ylpeä kotiseudustamme
18.10.2004
(Julkaistu Alueviestissä 14.10.2004)
Aamulehti nosti viime viikolla Vammalasta kertovassa jutussaan pääasiaksi kaupungissa vallitsevan alakuloisuuden. Toki kyse saattaa olla vain toimittajan parin kuntalaisen haastattelusta saamasta jutun juuresta, mutta voi siinä olla enemmän perääkin. Ehkä me emme osaa arvostaa riittävästi sitä mitä meillä on.
Vammalalla on kaikki mahdollisuudet menestyä kuntien välisessä kilpailussa. Meillä on tarjolla hienoja asuinpaikkoja upean vesistön rannoilla tai läheisyydessä ja korkeatasoiset päivähoito-ja koulupalvelut. Erittäin hyvät vapaa-ajan palvelut liikunnan monilla aloilla laskettelusta golfiin. Uimahallia ei ole, mutta niitäkin on lähistöllä useita. Sisäurheiluunkin on olemassa tiloja, vaikka täysimittainen salibandykenttä ja riittävän korkea lentopallokenttä tarvitaankin.
Vieläkin korkeatasoisempia kuin vapaa-ajan palvelut Vammalassa ovat ihmisen välittömään turvallisuteen liittyvät palvelut. Meillä voi mennä sairaalaan päivystykseen koska tahansa. Poliisi päivystää Vammalasta käsin niin ikään yötä päivää. Palokunta operoi myöskin Vammalasta käsin, vaikka toimiikin maakunnallisesti.
Meille vammalalaisille nämä palvelut saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä, mutta monissa Pirkanmaan kaupungeissakin terveyskeskuksen viikonloppupäivystykseen ajaetaan kymmeniä kilometriä ja poliisia hälyytetään kaukaa. Meillä voi todella sanoa, että peruspalvelut, kun niillä tarkoitetaan henkilökohtaiseen turvallisuuteen, terveydenhoitoon ja koulutukseen liittyviä palveluita, ovat erinomaisessa kunnossa. Me taistelemme niiden olemassaolossa, emme haaveile niiden saannista, kuten monet muut.
Vammalassa toimii vahvasti myös yksityinen sektrori. Vexve Oy:n saama valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on toki yhden yrittäjäperheen ja heidän henkilökuntansa ansiota, mutta kertoo silti osaltaan vammalalaisesta osaamisesta. Työpaikkaomavaraisuutemme on 100 eli meillä on yhtä paljon työpaikkoja, kuin työntekijöitäkin. Meitä paremmin tässä suhteessa menee Pirkanmaalla vain Tampereella, Valkeakoskella ja Mäntässä.
Meidän yksityinen palvelurakenteemme on erinomainen. Vammalasta voi ostaa kaiken sen minkä ihminen tarvitsee. Toki valinnanvaraa joissakin tuotteissa saisi olla enemmän, mutta sekin on jo paljon, että minkään asian perässä ei tarvitse mennä oman kunnan ulkopuolelle. Tämän todistaa myös asiointitutkimus. Koko Pirkanmaalla vain tamperelaiset ostavat enemmän omasta kunnastaan kuin vammalalaiset.
Toki Vammalakaan ei ole valmis. On edelleen kaavoitettava kilpailukykyisiä tontteja asukkaille, uusia teollisuustontteja teollisuudelle, kehitettävä koulutus -ja terveydenhoitopalveluita, rakennettava uusia liikuntatiloja ja taisteltava nykyisten valtionhallinnon palvelujen säilymisen puolesta. Kehitettävää on aina ja aina tulee olemaan.
Meillä ei kuitenkaan ole mitään syytä vaipua alakuloisuuteen, vaan olla aidosti ylpeä siitä mitä meillä on. Jos katsotaan edellä esittämiäni tilastollisia faktoja, niin valtaosa meihin rinnastettavista kunnista ovat paikkoja, joissa olisi paljon enemmän syytä alakuloisuuteen kuin meillä. Vanhan sanonnan mukaan ei kissan häntää nosta muu kuin kissa itse. Viime kädessä menestyksemme riippuu siitä mitä itse teemme ja minkälaisen kuvan kaupungistamme muille annamme.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Toijalan Kokoomuksen 85-vuotisjuhlat
18.10.2004
Kansanedustaja Arto Satonen oli juhlapuhujana Toijalan Kokoomuksen 85-vuotisjuhlassa lauantaina 16.10.
Puheessaan Satonen totesi Toijalan oivaltaneen omat vahvuusalueet ja kasvumahdollisuudet erinomaisesti. Huolestuttavana hän piti palveuiden voimakasta keskittämista maakuntakeskuksiin – tärkeimpien julkisten palvelujen säilyttäminen omassa kunnassa tai vähintään seutukunnassa on välttämätöntä.
Hallituksen työvoimapolitiikkaa Satonen kritisoi kovin sanoin. – Kokoomuksessa konservatiivisuus on kestävissä arvoissa, kun taas monissa muissa puolueissa kuten Keskustassa ja SDP:ssä konservatiivisuus näkyy haluttomuutena toteuttaa yhteiskunnallisesti välttämättömiä uudistuksia, totesi Satonen.
Aihe: Uutisia
Satonen eduskunnassa: Ihmisoikeusselonteosta
14.10.2004
KESKIVIIKKONA 13. LOKAKUUTA 2004
1) Valtioneuvoston selonteko Suomen ihmisoikeuspolitiikasta
Palautekeskustelu
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Kuten jo lähetekeskustelussa todettiin, olisi merkittävä statuksen nosto, että valtioneuvosto ensimmäistä kertaa toi tänne eduskuntaan Suomen ihmisoikeuspolitiikasta selonteon. On tärkeää, että Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa käsitellään täällä maamme tärkeimmällä keskusteluareenalla, koska Suomella on edelleen vahvistuva rooli ihmisoikeuksien edistäjän kansainvälisillä foorumeilla ja myöskin kahdenvälisissä suhteissa.
Ulkoasiainvaliokunnan sinänsä ansiokkaassa mietinnössä on kiinnitetty huomiota Euroopan unionin verraten pieneen rooliin ihmisoikeuksien edistämisessä Euroopan unionin ulkopuolella. Aiheellisesti valiokunta on huolissaan EU:n ihmisoikeuspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta.
Valiokunnan mukaan perusoikeudet tulee ottaa painokkaammin osaksi Euroopan unionin ulkosuhteita. Tämä asia on erittäin tärkeä, sillä ihmisoikeuksien edistämistä tarvitaan erityisesti Euroopan unionin uudella ulkorajalla. Euroopan unionin ja Venäjän välinen ihmisoikeuksia koskeva vuoropuhelu on jatkossa entistäkin tärkeämpää, kun terrorismin uhan alla valtaa Venäjällä keskitetään entistä voimakkaammin keskushallinnolle. Vieläkin suuremmat ongelmat ovat esimerkiksi Valko-Venäjällä, jossa Lukashenkon hallinto avoimesti polkee ihmisoikeuksia.
Lähivuosina Euroopan unionin ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien naapurien välinen kauppa tulee lisääntymään ja unioni mahdollisesti myös laajenemaan. Euroopan unionin taustalla oleva ajatus ja ideologia perustuu eurooppalaiseen käsitykseen ihmisoikeuksista. Näistä periaatteista ei tule jatkossakaan tinkiä. Päinvastoin, Euroopan unionin on käytettävä taloudellista voimaansa edistääkseen ihmisoikeuksia lähialueellaan. Ihmisoikeudet ovat niin merkittävä asia, että siinä ei voida tyytyä toimimaan vaan sivusta seuraavana havainnoitsijana, vaan siinä täytyy olla myöskin sellaista lähetyssaarnaajan otetta, kun niitä asioita viedään eteenpäin.
Kuten täällä ed. Perho totesi, Turkki on ihmisoikeuksissaan edistynyt – ainakin tällainen kuva on annettu – mutta perinteet istuvat sitkeässä. Euroopan unionin tulee pitää jäsenyysneuvotteluissa ehtona sitä, että Turkki sitoutuu sekä periaatteellisella että käytännöllisellä tasolla ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.
Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelun yhteydessä keskusteltiin varsin paljon Suomen pakolaispoliittisesta linjasta. Ulkoasiainvaliokunta on mietinnössään aivan oikein kiinnittänyt huomiota siihen, että Euroopan unionin pakolais- ja turvapolitiikkaa tulee kehittää. Olisi erittäin tärkeää, että Euroopan unionissa olisi yhtenäiset säännöt koskien Euroopan unionin ulkopuolelta tulevia pakolaisia.
Lähetekeskustelun yhteydessä keskusteltiin paljon turvallinen alkuperämaa -käsitteestä. On valitettavaa, että tämä käsite on saanut keskusteluissa lähinnä negatiivisen leiman. Tosiasiassa määrittely “turvallinen alkuperämaa” takaa niiden maiden kansalaisille, jotka eivät tule niin sanotusta turvallisesta alkuperämaasta, positiivisen erityiskohtelun turvapaikkapäätöstä tehtäessä ja sitä harkittaessa. Suurin osa todellisen turvapaikan tarpeessa olevista tulee nimenomaan turvallisten alkuperämaiden ulkopuolelta.
Euroopan unionin maat on lähtökohtaisesti katsottava turvallisiksi alkuperämaiksi. Jos jossain tilanteessa voidaan toisin osoittaa, silloin kyseisen jäsenmaan ja Euroopan unionin on nämä ongelmat ratkaistava. Ratkaisu ei voi olla se, että tulee laajamittainen joukkomuutto toisesta jäsenmaasta toiseen. Uusia jäseniä otettaessa on otettava Euroopan unioniin ainoastaan sellaisia valtioita, jotka voidaan määritellä turvallisiksi alkuperämaiksi.
Aihe: Uutisia
Pakkolaina uhkaa opetustakin
13.10.2004
(Julkaistu Aamulehdessä 13.10.2004)
Hallituksen päätökset maksaa valtionosuuksien indeksitarkistus vain 75 prosenttisesti ja jaksot-taa kustannustenjaon tarkistus neljälle vuodelle heikentävät kuntataloutta ensi vuonna ja jatka-vat kuntien velkaantumista. Kunnilla on huomattavia vaikeuksia turvata kansalaisille laadukkaat ja toimivat peruspalvelut esimerkiksi terveydenhuollossa ja perusopetuksessa. Hoitotakuun to-teutuminen aikataulussa on suuressa vaarassa. Hoitotakuusta keskustellessa unohtuu helposti se, että hoitotakuun kustannuksista puolet jää kuntien maksettavaksi, mikä useimmissa kunnis-sa on mahdollista toteuttaa vain muita peruspalveluita leikkaamalla.
Kuntien valtionosuudet toki kasvavat, mutta lisää rahaa on tulossa kunnille ainoastaan uusien tehtävien hoitamiseen. Kuitenkin sekin raha on jo todettu alimitoitetuksi. Valtionosuuksia korote-taan indeksillä, joka korvaa ainoastaan 75 prosenttisesti kustannusten nousua. Vajaiden indek-sikorotusten vuoksi kunnat menettävät noin 45 miljoonaa euroa.
Hallitus on myös mainostanut, että kunnat saavat kustannusten jaon tarkistuksen vuoksi lisää rahaa palveluihin 86 miljoonaa euroa ensi vuonna. Kyseessä on kuitenkin kunnille kuuluvat ra-hat, jotka hallitus yksipuolisella päätöksellä jakaa neljälle vuodelle. Rahan kunnat ovat jo ker-taalleen kuluttaneet peruspalveluihin, kuten perusopetukseen ja terveydenhoitoon. Kyse ei ole siis uudesta rahasta, vaan itse asiassa kunnille kuuluvasta osuudesta.
Kustannusten jaossa valtion todettiin olevan kunnille velkaa 502 miljoonaa euroa. Hallituksen päätöksen mukaan ensi vuonna tästä velasta maksetaan 86 miljoonaa, loput 416 miljoonaa eu-roa hallitus nyt pakkolainaa kunnilta. Voimassaolevan lain mukaan rahat pitäisi maksaa kunnille kertakorvauksena. Välttämätöntä olisi, että kunnat saisivat rahat ainakin etupainotteisesti, jotta ne selviäisivät mm. hoitotakuun aiheuttamista kustannuksista, jotka nimenomaan kohdentuvat ensi ja seuraavalle vuodelle.
Kyseessä eivät ole mitkään pienet summat. Tämänkertaisessa nelivuotistarkistuksessa kunnille kuuluva lisäraha on 10 prosenttia valtionosuuksien vuotuisesta kokonaismäärästä.
Myös Kuntaliitto pitää vääränä hallituksen esitystä jaksottaa tarkistusrahat siten, että suurin summa, 244 miljoonaa euroa, jätetään peräti ensi vaalikaudelle eli vuodelle 2008. Kustannus-tarkistusten maksaminen voimassaolevan lainsäädännön mukaan helpottaisi turvaamaan pe-ruspalvelut lähivuosina, jolloin kuntien talous on erityisen tiukalla.
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Satonen Punkalaitumella: Kunnilta otettava pakkolaina vaarantaa peruspalvelut
12.10.2004
Kansanedustaja Arto Satonen (kok) totesi sunnuntaina 10.10. Punkalaitumella, että hallituksen päätökset maksaa valtionosuuksien indeksitarkistus vain 75 prosenttisesti ja jaksottaa kustannustenjaon tarkistus neljälle vuodelle kasvattavat painetta veroäyrin nostamiseen monissa kunnissa.
Kustannusten jaossa valtion todettiin olevan kunnille velkaa 502 miljoonaa euroa. Hallituksen päätöksen mukaan ensi vuonna tästä velasta maksetaan 86 miljoonaa, loput 416 miljoonaa euroa hallitus nyt pakkolainaa kunnilta. Voimassaolevan lain mukaan rahat pitäisi maksaa kunnille kertakorvauksena. Välttämätöntä olisi, että kunnat saisivat rahat ainakin etupainotteisesti, jotta ne selviäisivät mm. hoitotakuun aiheuttamista kustannuksista, jotka nimenomaan kohdentuvat ensi ja seuraavalle vuodelle.
Kyseessä eivät ole mitkään pienet summat. Tämänkertaisessa nelivuotistarkistuksessa kunnille kuuluva lisäraha on 10 prosenttia valtionosuuksien vuotuisesta kokonaismäärästä.
Useissa kunnissa hallituksen ottama pakkolaina vastaa vähintäänkin yhden veroäyripennin verokertymää, joka siis suurimmalta osalta maksetaan takaisin vasta vuonna 2008. Silloinkin vain jos uusi hallitus pitää kiinni nykyisen päätöksistä.
Myös Kuntaliitto pitää vääränä hallituksen esitystä jaksottaa tarkistusrahat siten, että suurin summa, 244 miljoonaa euroa, jätetään peräti ensi vaalikaudelle eli vuodelle 2008. Kustannustarkistusten maksaminen voimassaolevan lainsäädännön mukaan helpottaisi turvaamaan peruspalvelut lähivuosina, jolloin kuntien talous on erityisen tiukalla.
Aihe: Uutisia