lokakuu 2003
Satonen eduskunnassa: EU:n konventin tuloksista
2.10.2003
KESKIVIIKKONA 1. LOKAKUUTA 2003 kello 15
Valtioneuvoston selonteko konventin tuloksista ja valmistautumisesta hallitusten väliseen konferenssiin
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan hallituksen selonteosta kokoamaan mietintöön voi pitkälti yhtyä. Haluan kuitenkin painottaa erikseen muutamaa kohtaa, lähinnä niitä, jotka on mainittu perustuslakivaliokunnan lausunnossa.
Ensinnäkin kysymykseen kansanäänestyksestä: Tämä kysymys on mitä suurimmassa määrin poliittinen. Juridisia perusteita kansanäänestyksen järjestämiseen ei ole olemassa. Kansanäänestys voi siten tulla kyseeseen vain, jos poliittisesti arvioidaan perustuslailliseen sopimukseen tulevat muutokset niin merkittäviksi, että politiikan legitimiteetin kannalta on perusteltua kysyä kansalaisten mielipidettä.
Kuten perustuslakivaliokunta lausunnossaan totesi, tästä asiasta päättäminen on edessä vasta silloin, kun meillä on tiedossa hvk:n lopputulos. Samassa yhteydessä on kuitenkin myös todettava, että näköpiirissä ei ole sellaisia muutoksia, jotka muuttaisivat Euroopan unionin perusluonnetta niin paljon, että kansanäänestyksen järjestämistä voisi pitää perusteltuna. Lähinnä kyse onkin entisten sopimusten laittamisesta uusiin kansiin.
Tulee lisäksi muistaa, että kansanäänestys on harvoin käytetty muoto suomalaisessa päätöksenteossa. Mielestäni kansanäänestystä tulee jatkossakin käyttää säästeliäästi ja lähinnä suuria linjaratkaisuja tehtäessä. Kansanäänestyskeskustelussa on vedottu siihen, että useissa Euroopan unionin maissa aiotaan järjestää kansanäänestys. Perustuslakivaliokunta selvitti tätä asiaa ja tässä vaiheessa on vielä hyvin epäselvää, kuinka moni maa itse asiassa on äänestyksen järjestämässä. Varmuudella tiedetään ainoastaan, että Tanska ja Irlanti järjestävät, koska niiden päätöksentekokulttuuriin kansanäänestys perinteisesti kuuluu. Näyttää siltä, että jotkut valtiot käyttävät kansanäänestyksen järjestämisen mahdollisuutta neuvottelutaktiikkana hallitustenvälisessä konferenssissa.
Suomessa taas näyttää olevan niin, että valta tuo vastuun tullessaan. On ollut mielenkiintoista seurata, miten keskustajohtajien mielipiteet ovat tässä asiassa vaihtuneet. Vielä keväällä nykyinen pääministeri oli kansanäänestyksen kannalla, ja nyt on entinen pääministeri samaa asiaa väläytellyt. Toivottavasti hallitus ajaa tässä asiassa yksillä rattailla, vaikka päähallituspuolueella näyttää olevankin kahdet rattaat.
Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että niin ulkoasiainvaliokunnan, suuren valiokunnan kuin perustuslakivaliokunnankin lausunnoissa on vielä hallituksen selontekoakin painokkaammin korostettu niin sanotun normaalin kaksoisenemmistön merkitystä. Samoin vaatimus omasta komissaarista on hyvin perusteltu lausunnoissa. Nämä kaksi asiaa ovat nousseet eduskunnan käsittelyssä Suomen neuvottelutavoitteiden kärjeksi hvk:ssa.
Kolmantena näiden rinnalle tulee nostaa linjaukset avoimesta puolustuspoliittisesta ytimestä, jonka ensisijaisuus suljettuun ytimeen verrattuna korostuu myöskin lausunnoissa. Suomen osallistumisesta puolustuspoliittiseen ytimeen päätetään lähitulevaisuudessa. Lopullinen kanta on hyvä määritellä sen jälkeen, kun nähdään, mikä on hvk:n lopputulos. Eurooppalaisen puolustuspoliittisen yhteistyön kehittämiseen tulee kuitenkin suhtautua rakentaen, ei torjuen.
Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan vielä kiinnittää huomiota sopimusluonnoksen kansalaisaloite-kohtaan. Perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti olisi viisaampaa ohjata aloitteet parlamentin vetoomusvaliokuntaan komission sijasta. Komission valmistelukoneistoa ei kannata kansalaisaloitteilla ruuhkauttaa. Ylipäätään pidän henkilökohtaisesti koko kansalaisaloite-ehdotusta varsin kyseenalaisena. Vaara on, että siitä muodostuu eräänlaisten marginaaliryhmien ase suuren enemmistön mielipidettä vastaan. Jos konventin esitys jää voimaan, niin komission aikaa menee jatkossa sellaisten aloitteiden valmisteluun, jotka ovat ristiriidassa yhteisesti sovitun linjan kanssa.
Esimerkkeinä mahdollisista aloitteista voi pitää vaikka abortin kieltämistä, kannabiksen laillistamista tai EU:n irrottamista Wto:sta. Hyvällä syyllä voi kysyä, tukeeko tällaisten asioiden käsittely Euroopan unionin kansanvaltaisuutta ja uskottavuutta. Itse uskon siihen, että Euroopan unioni saavuttaa legitimiteettinsä kansalaisten, myös suomalaisten, silmissä, jos se kykenee toteuttamaan perustehtäväänsä eli ylläpitämään rauhaa Euroopassa ja edistämään kansalaisten hyvinvointia.
Aihe: Uutisia
Satosen lakialoite lähetekeskustelussa
1.10.2003
Kansanedustaja Arto Satosen lakialoite opetusryhmien maksimikoon määrittämisestä peruskoulussa oli eduskunnan lähetekeskustelussa 30.9. Satonen korosti puheessaan oppilaiden oikeutta tasa-arvoiseen peruskoulutukseen. Voimakas muuttoliike muodostaa monilla alueilla vaikeita tilanteita perusopetuksessa, ja säästöjä haetaan helposti myös ryhmäkokoja kasvattamalla. Lakialoite lähetettiin sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi.
Aihe: Uutisia