elokuu 2003
Länsi Sanomat: Kansanedustaja vieraili yrityksissä
28.8.2003
Länsi Sanomat uutisoi 27.8.2003 kansanedustaja Arto Satosen yritysvierailuista.
Satonen vieraili kolmen päivän aikana kuudessa pirkanmaalaisessa yrityksessä. TT:n järjestämät vierailut tarjoavat yrityksille vaikuttamisen mahdollisuuden ja lisäävät kansanedustajien tietämystä alueensa yritysten tarpeista.
“Jos asiaa tulee, niin tiedämme tämän jälkeen puolin ja toisin paremmin, mihin soitella. On myös hyvä kuulla, mitä mieltä yritykset ovat esimerkiksi verotukseen liittyvistä asioita”, tuumii Arto Satonen.
Aihe: Uutisia
Eduskunta saa HVK-selonteon käsiteltäväksi heti syyskauden aluksi
22.8.2003
Eduskunta saa hallitukselta heti syysistuntokauden aluksi selonteon EU:n tulevaisuutta pohtineen konventin työstä ja syksyllä käytävästä hallitusten välisestä konferenssista. Selonteko esitellään eduskunnalle 2. syyskuuta. Selonteon sisällöstä ei vielä haluta paljon kertoa julkisuuteen.
Aihe: Eduskunnasta, Uutisia
Aseveliakseli toimii työelämässäkin
21.8.2003
(kirjoitus julkaistu Alueviestissä 21.8.2003)
Forssassa 100 vuotta sitten järjestettyä Suomen työläisten kokousta on muistettu monissa kirjoituksissa viime viikoilla. Kieltämättä kokous kuuluu suomalaiseen poliittisen historian merkkipaaluihin. Siellä määriteltiin työväenliikkeen tavoitteet, joista monet saivat laajempaakin kannatusta ja tulivat osaksi lainsäädäntöä. Näitä ovat mm. yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, ilmainen koulutus ja kahdeksantunnin työpäivä.
Aikojen saatossa oli myös merkittävää se, että työväenliikkeen enemmistö keskittyi ajamaan tavoitteitaan demokratian keinoin. Tosin heti itsenäistymisen jälkeen valtaa tavoiteltiin myös asein. 20-luvulla sosiaalidemokraatit kuitenkin luopuivat aseellisesta taistelusta, mikä erotti heidät kommunisteista. Toisen maailmansodan aikana Suomen itsenäisyyden säilymisen kannalta ratkaisevaksi nousi aseveliakseli. Vain kaksikymmentä vuotta kansalaissodan jälkeen porvarit ja sosialistit puolustivat maata yhdessä vihamielistä valtausyritystä vastaan.
Toisen maailmansodan jälkeen Suomea on pystytty rakentamaan hyvällä yhteistyöllä. Poliittisia näkemyseroja on toki edelleen ja tulee ollakin, mutta asioista on kyetty sopimaan. Elinkeinorakenne on olennaisesti muuttunut. Maatalousvaltaisesta tuotannosta on teollisuuden kautta siirrytty palveluyhteiskuntaan. Monilla aloilla kilpailu on kansainvälistä. Kun aikaisemmin taisteltiin siitä, montako markkaa jää kapitalistille ja montako työläiselle, niin nyt taistellaan osaamisella ulkomaisia yrityksiä vastaan, jotta ylipäätään on jaettavaa.
Yhä useamman suomalaisen leipä on kiinni yritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä. Yrityksen tärkein voimavara on osaava henkilökunta. Tämä korostuu erityisesti Suomessa, jossa luonnonolosuhteista johtuva korkea kustannustaso ja korkeatasoiset, mutta kalliit hyvinvointipalvelut tekevät käytännössä mahdottomaksi hintakilpailun Itä-Euroopan tai Aasian maiden kanssa. Täällä on osattava tehdä sellaista, joita vain harvat osaavat tehdä ja joista ihmiset haluavat maksaa.
Aikojen saatossa on vakiintunut termi saavutettu etu. Termiin sisältyy ajatus, minkä mukaan jotain joskus saatua etuutta voi vain parantaa, ei heikentää. Historian näkökulmasta tämä on ymmärrettävää. Sata vuotta sitten työntekijän oikeudet olivat niin heikkoja, että jokaisesta uudesta saavutetusta edusta oli oikeutettua pitää kiinni. Nyt eletään kuitenkin aivan toista maailmaa.
Työnantajien ja työntekijöiden pitää pystyä yhdessä sopeutumaan muutoksiin. Asioista tulee sopia liittotasolla, mutta myös paikallisella tasolla. Kansainvälisessä kilpailussa pärjäävät parhaiten ne yritykset, joissa työnantaja ja työntekijät tehokkaimmin puhaltavat yhteen hiileen. Kilpailussa pärjääminen hyödyttää molempia ja epäonnistuminen taas vie leivän molemmilta. Aseveliakseli on paras toimintamuoto myös työelämässä.
Aihe: Mielipidekirjoituksia