toukokuu 2003
Satonen eduskunnassa: Lisätalousarviosta vuodelle 2003
29.5.2003
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Hallituksen nyt eduskunnalle antama lisäbudjettiesitys on taloudelliseen tilanteeseen sopiva. Nopeasti toteutettava veronalennus lisää kotimaista kysyntää juuri silloin, kun kysyntä on vaarassa notkahtaa heikentyneiden vientinäkymien ansiosta. Juuri tällaisessa tilanteessa veronalennusten dynaamiset vaikutukset ovat suurimmat. Pitkällä aikavälillä kuitenkin viennin menestys ratkaisee kansantalouden kehityksen ja valtion menot tulee sopeuttaa taloudellisiin realiteetteihin.
Suomi on onnistunut viime vuosina lyhentämään valtionvelkaa. Tämä tavoite on edelleen hyvä pitää mielissä, sillä viime kädessä lisävelan joutuvat maksamaan nuoremmat sukupolvet. Sen vuoksi on vaarallista, kun hallitus rakentaa talouden perustan koko vaalikaudelle noin 2,5 prosentin jatkuvalle alijäämälle.
Kun veroalennukset nyt toteutetaan, on erittäin tärkeää, että veroja lasketaan samalla prosentilla kaikissa tulonsaajaryhmissä, jotta vältytään uusien tuloloukkujen luomiselta. Työnteon tulee aina kannattaa, ja tätä periaatetta nyt tehtävä veroratkaisu tukee. On hienoa, että hallitus toteuttaa veropolitiikkaa, jota itsekin puolustin vaalikentillä. (Ed. Ala-Nissilä: Voimakas tuki hallitukselle!) – Kyllä. – Varsinkin näin uutena edustaja on kannustavaa huomata, että oppositiosta käsin voi vaikuttaa, onhan hallituksen verolinja juuri kokoomuksen esittämän mallin mukainen.
On myös hienoa huomata, ettei SDP:ssä enää uskota veronalennusten tuhoavan hyvinvointiyhteiskuntaa eikä keskustassa enää pidetä ruoan arvonlisäveron alentamista tuloveron alentamista tärkeämpänä. (Ed. Ala-Nissilä: Eikös ed. Satonen ollut kaatamassa hallitusta?) Ne puheet ovat jääneet vaalikentille. Nyt on otettu järki käteen ja uskottu asiantuntijoita siinä, että nimenomaan kaikkiin tuloryhmiin tasaisesti kohdennettu tuloveroalennus on paras lääke taloudelliseen taantumaan ja myös paras keino edesauttaa työllisyyttä.
Kunnallisverotuksessa tehtävän ansiotulovähennyksen nosto on myös oikea toimenpide. Tämä aikoinaan kokoomuslaisten vahvasti ajama asia on keskeinen keino parantaa pienipalkkaisen asemaa. (Ed. Kähkönen: En vielä usko siihen!) Kaiken työnteon tulee aina olla työttömänä oloa kannattavampaa. Siksi nimenomaan ansiotulovähennystä pitää reilusti korottaa. Menetettyjen verotulojen korvaaminen kunnille täysimääräisinä on oikein, jotta kuntia ei pistetä valtion verouudistuksen maksumiehiksi.
Hallitukselle voi antaa plussaa päätöksestä helpottaa sukupolvenvaihdosten verokohtelua. Tämä ei kuitenkaan vielä yksin riitä. Hallituksen tulee liittää tähän ratkaisuun myös yrittäjälle mahdollisuus niin sanottuun suojaosuuteen. (Ed. Ala-Nissilä: Mitä se tarkoittaa?) Uhka 60 000-70 000 lopettavasta perheyrityksestä pakottaa nopeisiin toimiin uusien yrittäjien houkuttelemiseksi. – Suojaosuudella tarkoitetaan, ed. Ala-Nissilä, nimenomaan sitä, että oma asunto voidaan suojata esimerkiksi 100 000 euroon asti, mikä alentaisi olennaisesti yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. – Hallitus on luvannut asian selvittää. Siihen selvitykseen tarvitaan vauhtia.
Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan hallitus osoittaa lisäbudjetissaan 25 miljoonaa euroa. Näillä rahoilla tulisi käydä kiinni juuri tämän päivän tilanteeseen. Viime kuukausien aikana tuhansia it-alan ammattilaisia on joko irtisanottu tai lomautettu. Nämä henkilöt ovat erityisosaajia, joiden osaaminen on kuitenkin usein hyvin kapealla alueella. On ensiarvoisen tärkeää, että työvoimahallinto ryhtyy nopeisiin toimiin työttömiksi jääneiden it-alan osaajien ammattitaidon laajentamiseksi. Tulosten aikaansaamiseksi on tärkeää tehdä yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa kunkin te-keskuksen alueella. Tiedän, että esimerkiksi Pirkanmaan te-keskuksessa tehdään Pro it -projektin kautta merkittävää työtä työttömien ja työttömyysuhan alla olevien it-alan osaajien ammattitaidon kehittämiseksi yhdessä yritysten kanssa. Juuri näin pitää toimia ja siihen pitää resursseja suunnata. It-alan taantumasta huolimatta alalla on edelleen myös nopeasti kasvavia toimialoja, kuten muun muassa turvallisuusteknologia.
Useat tutkimukset osoittavat, että ensimmäiset sata päivää ovat työttämäksi jäävän henkilön kannalta hyvin ratkaisevia. Jos työttömyys pitkittyy yli sadan päivän, niin mahdollisuus joutua pitkäaikaistyöttömäksi moninkertaistuu. Sen vuoksi työvoimapoliittisia toimia tulee kohdistaa erityisesti juuri työttömiksi jääneisiin ja työttömyysuhan alla oleviin. Hyvä olisi, jos tähän vaiheeseen liittyisi myös kannustavuuselementti porrastetun ansiosidonnaisen päivärahan muodossa, mutta sitä tältä hallitukselta on turha odottaa, ikävä kyllä, Sailaksen paperin kannustavuusesitykset kun saivat jälleen kerran tylyn tuomion.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan vielä kiittää hallitusta oikean suuntaisista toimista veropolitiikassa. Kiitän hallitusta erityisesti poliittisesta rohkeudesta muuttaa päähallituspuolueiden ennen vaaleja tekemiä linjauksia. Vanhan sanonnan mukaan kun Herra antaa viran, hän antaa järjenkin. Nyt näyttää käyneen niin, että järki on saatu viran antamisen jälkeen. Toivoa sopii, että järki myös päässä pysyy ja lisäbudjetin verolinjaukset tulevat seuraavinakin vuosina jatkumaan nyt toteutuvassa muodossa.
Aihe: Uutisia
Satonen eduskunnassa: Kysymys yrittäjien kotien suojaosan piiristä
23.5.2003
Suullinen kyselytunti torstaina 22. toukokuuta 2003 kello 16.30
Arto Satonen /kok : Arvoisa puhemies! On aivan positiivista, että hallitus on helpottamassa yrittäjien sukupolvenvaihdoksia. Toivottavasti nämä toimet ovat riittävät, sillä 60 000-70 000 pienyritystä on lähivuosina vaarassa lopettaa toimintansa, koska omasta perheestä ei löydy jatkajaa. Potentiaalisia yrittäjiä varmaan olisi, mutta monia pelottaa mahdollisuus menettää kaikki omaisuutensa, jos liiketoimet eivät ole suotuisia.
Kysynkin sitä asiaa, kun hallitusohjelmassa on mainittu, että hallitus selvittää oman asunnon saamista niin sanotun suojaosan piiriin, millä aikataululla tämä selvitys valmistuu ja koska asiassa päästään konkreettisesti eteenpäin.
Oikeusministeri Johannes Koskinen : Herra puhemies! Tämä on tavallaan osa tuota Yrittäjyys-hanketta. Siinähän tarvitaan muutoksia tai pitää arvioida muutostarpeita luottolainsäädännössä, luottojen vakuuksia koskevassa rahoituslainsäädännössä ja sitten täällä oikeusministeriön puolella olevassa normistossa, mitä tulee esimerkiksi takauksiin tai vakuuksiin tai siihen, miten kohdellaan erilaisia velkoja ja velkojia yrityssaneerauksessa tai konkurssimenettelyssä taikka ulosotossa. Nämä ovat siis hankalia tehtäviä.
Päälinjan tulee olla sillä suunnalla, että miten rahoitusta myönnettäessä voidaan eriyttää henkilökohtainen, lähinnä asuntovarallisuus, ja sitten myös yritysvarallisuus. Se käynnistetään kyllä tämän vuoden aikana, ja uskon, että ensi vuodeksi sitten jo hahmottuu sellaisia malleja, joilla tämä voitaisiin tehdä.
Aihe: Uutisia
Satonen kyselytunnilla: Yrittäjien asunto suojaosan piiriin
23.5.2003
Satonen tiedusteli kyselytunnilla 22.5. hallitukselta, millä aikataululla selvitys yrittäjien oman asumisen saamisesta suojaosan piiriin tapahtuu. Oikeusministeri Johannes Koskinen totesi asian olevan osa hankalampaa kokonaisuutta, mutta lupasi selvitystä ensi vuoden puolella.
Aihe: Uutisia
Arton uudet sivut avattu
20.5.2003
Kansanedustaja Arto Satosen uudet kotisivut on avattu. Sivuilta löydät tietoa Artosta ja hänen työstään. Lisäksi voit muun muassa liittyä Arton listalle tai kysyä jotain kansanedustajalta.
Arton sivut päivittyvät säännöllisesti, joten poikkeile!
Aihe: Uutisia
Satonen eduskunnassa: Hallitusneuvotteluissa laaditun asiakirjan julkistamatta jättämisestä
20.5.2003
20. TIISTAINA 13. TOUKOKUUTA 2003 kello 14
1) Hallitusneuvotteluissa laaditun asiakirjan julkistamatta jättäminen
Välikysymys VK 1/2003 vp
Vastaus ja keskustelu
Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies! Hallitus on välikysymyksen edessä ennätysnopeasti. Syy siihen on varsin poikkeuksellinen toiminta. Eduskunnalle jätettiin kertomatta koko hallitusneuvottelujen tärkein asiakirja, se paperi, jossa kerrottiin, mihin rahoja on oikeasti tarkoitus käyttää. Nyt, kun tuo paperi on vihdoin saatu, pyrin omassa puheenvuorossani keskittymään nimenomaan hallitusohjelmassa ja lisäpöytäkirjassa oleviin eroavaisuuksiin – varsinkin, kun paljon on jo puhuttu siitä, kuka sanoi ja mitä sanoi, tai paremminkin, mitä Jäätteenmäki milloinkin sanoi. Se keskustelu ei ole ollut tarpeetonta, päinvastoin, mutta lienee kuitenkin tarpeetonta sitä nyt toistaa.
Hallituksen tiedonannosta käydyn keskustelun yhteydessä tiedustelin hallitukselta, miten se aikoo lupaustensa mukaan opiskelijoiden opintososiaalista asemaa parantaa. Vaadin myös, että jo seuraavan budjetin yhteydessä joko opintotukea korotetaan tai korotetaan summaa, jonka opiskelija saa verottomana tienata. Silloin en tiennyt vielä sitä, että hallitus olikin jo asiasta päättänyt. Opiskelijoille ei ole herumassa sentin killinkiäkään. Opiskelijoille annettiin siis kauniita sanoja, ei mitään muuta.
Yhtä lailla ihmetystä herättää se, että yrittäjyyden politiikkaohjelmaan ei ole osoitettu resursseja lainkaan. Toki joitakin yrittäjän toimintaa helpottavia asioita on mahdollista viedä eteenpäin uudella lainsäädännöllä ilman, että niistä koituu suoranaisia kustannuslisäyksiä valtiolle. Mutta voidaanko koko yrittäjäpolitiikkaohjelmaan suhtautua vakavasti, jos siihen ei ole osoitettu erillisrahoitusta lainkaan? Tätä sopii kysyä.
On sentään hyvä asia, että kun hallitus lupasi toteuttaa ensimmäisellä ja toisella luokalla olevien ilta- ja aamupäivähoidon, niin siihen on varattu rahoitustakin. Olen kuitenkin täysin varma siitä, että monissa kouluissa ympäri Suomenniemen ollaan huolissaan siitä, miten hallitus aikoo ainoastaan 140 miljoonan euron lisäpanostuksella kattaa aamu- ja iltapäivähoidon tuomat lisäkustannukset sekä pitää huolta perusopetuksen tarpeista. Toivottavasti tässä lapsi ei mene pesuveden mukana. Tarkoitan sitä, ettei käy niin, että lapsen iltapäivähoito osittain rahoitetaan huonommilla resursseilla saman lapsen perusopetukseen.
Tähän asiaan kiinnitti huomiota myös Kuntaliiton toimitusjohtaja Parjanne, jonka mukaan 140 miljoonaa euroa ei riitä niin pitkälle kuin opetusministeriön asettama työryhmä suunnitteli. Onneksi hallitus sentään lupasi, että kaikki kunnille tulevat uudet toiminnot saavat valtiolta mukaansa toimintaan tarvittavan rahasäkin. Toivottavasti näitä säkkejä riittää. Sitä toivotaan erityisesti niissä kunnissa, joissa taloustilanne on jo muutenkin vaikea. Helsinkiä lukuun ottamatta ne ovatkin lähinnä keskustajohtoisia kuntia, joten siinä suhteessa pitäisi kunnista tulevien viestien mennä perille.
Arvoisa puhemies! Välikysymys on vahva ase. Se on niin vahva ase, ettei sitä pidä turhaan ladata. Yleensä kyse on siitä, että opposition mielestä hallitus on hoitanut jonkun politiikan sektorin niin heikosti, ettei hallituksella enää ole edellytyksiä jatkaa. Nyt ei ole kyse siitä. Hallitus ei ole vielä ehtinyt epäonnistumaan yhdelläkään politiikan sektorilla. Sen sijaan hallitus on jo onnistunut viemään pohjan pois hallituksen ja opposition väliseltä rakentavalta vuoropuhelulta. Miten oppositio voi tuoda oman vaihtoehtonsa hallituspolitiikalle, jos se ei tiedä, mihin hallitus todellisuudessa aikoo veronmaksajien rahoja käyttää?
Tässä arvokkaassa salissa, johon Suomen kansa on meidät valinnut, käytiin viikon verran keskustelua hallituksen tiedonannosta ilman todellisia faktoja. Nyt sanotaan, että oppositio esittää kovaa poikaa, kun se asetti hallituksen välikysymyksen eteen. Se onkin kova poika, joka haluaa asioista avoimesti keskustella, mutta se ei ole kova poika, eikä kova tyttö, joka ei kykene avoimesti hallituksen tekemistä päätöksistä tälle salille kertomaan.
Toivoa sopii, että hallitus ottaa tästä salaisen pöytäkirjan jupakasta opikseen ja jatkossa, sikäli mikäli jatkoa saa, noudattaa sitä avoimuutta, jota pääministeri on jatkuvasti luvannut.
Aihe: Uutisia
Valtioneuvoston tiedonanto 17.4.2003 nimitetyn pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen ohjelmasta
20.5.2003
12. TORSTAINA 24. HUHTIKUUTA 2003 kello 10
1) Valtioneuvoston tiedonanto 17.4.2003 nimitetyn pääministeri Anneli
Jäätteenmäen hallituksen ohjelmasta
Keskustelu
Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2003 vp
Arto Satonen /kok: Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva hallitusohjelma muistuttaa enemmänkin puolueiden periaateohjelmia kuin konkreettista hallituksen toimenpideohjelmaa. Lähes kaikki hyvät asiat elämän eri alueilta on kirjattu hallitusohjelmassa selvitettäviin kohtiin. Kuten on kuultu, hallitusohjelma lupaakin ennätysmäärän erilaisia selvityksiä, joista luultavasti vain ani harva johtaa mihinkään.
Hallitusohjelman eduskuntakäsittelyssä on jo monipuolisesti käyty läpi hallitusohjelman eri alueita. Siksi keskitynkin omassa puheenvuorossani tarkastelemaan lähinnä vain yrittäjyyteen, koulutukseen ja aluepolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Nämä aihealueet muodostavat mielestäni seuraavan neljän vuoden aikana politiikan keskeisen sisällön.
Suomalainen hyvinvointivaltio säilyy ja kehittyy vain hyvin toimivan talouden ansiosta. Taloudellinen menestys riippuu puolestaan yritystemme kilpailukyvystä, työvoiman osaamisen tasosta ja tasapainoisesta aluekehityksestä.
Suomalainen yrittäjäkenttä on ikääntymässä. Lähivuosien aikana lähes 60 000 pienyritystä uhkaa lopettaa toimintansa, jos jatkajaa ei löydy. Yrittäjyyden politiikkaohjelmassa luvataan selvittää, miten sukupolvenvaihdoksia edistetään, samoin myös sitä, miten voidaan entistä paremmin kannustaa yrittäjän uralle, sovittaa yhteen vanhemmuuden ja yrittäjyyden vaatimuksia, soveltaa Holmin-Vihriälän mallia, kehittää yrittäjän sosiaaliturvaa ja uudistaa konkurssilainsäädäntöä siten, että muun muassa oma asunto saataisiin niin sanotun suojaosuuden piiriin. Nämä kaikki ovat hienoja asioita, juuri niitä asioita, joiden puolesta itsekin puhuin ympäri Pirkanmaata vaalikentillä. Ainoa puute on se, että ei luvata tehdä vaan selvittää.
Me oppositiosta käsin tulemme aktiivisesti seuraamaan hallituksen yrittäjäpolitiikkaohjelman etenemistä ja muistuttamaan siitä, että asioiden tulee edetä. Yrittäjien on erittäin tärkeää tietää se, minkälaisessa toimintaympäristössä he jatkossa toimivat. Erityisen tärkeää tämä on niille 60 000 pienyrittäjälle, jotka aikovat lopettaa toimintansa. Nyt vastuun ovat ottaneet yrittäjäjärjestöt. Esimerkiksi Pirkanmaalla yrittäjäjärjestö etsii tarmokkaasti uusia yrittäjiä luopuvien tilalle. Tällainen toiminta ansaitsee jatkossa parempaa tukea julkiselta vallalta.
Mitä yrittäjille sitten todella jäi hallitusohjelmasta käteen? Nyt päätettyjen asioiden joukossa on lähinnä vain negatiivisia asioita, kuten osinkojen kaksinkertaisen verotuksen palauttaminen ja selvästi alimitoitetut veronalennukset taloudellisessa tilanteessa, jossa dynaamiset vaikutukset olisivat suurimmillaan ja jossa kotimainen yritystoiminta tarvitsisi piristävää ruisketta kasvavan ostovoiman muodossa. Hallitusohjelmaan ei sisälly edes kauppojen aukioloaikojen vapauttamista, joka sekin osaltaan lisäisi kotimaista toimeliaisuutta. (Ed. Rask: Onneksi! – Ed. Pulliainen: Joku tolkku sentään!)
Hallitusohjelman mukaan pk-yritysten verotus ei kiristy osinkojen tuplaverotuksesta huolimatta. Mikä on pk-yritys, onko se alle 250 ihmistä työllistävä yritys, pörssiin listautumaton yritys vai mikä? Mihin raja vedetään? Entä sitten, jos yrityksen työntekijöiden määrä tai liikevaihto yrittää säädetyn rajan? Haluaako hallitus kannustaa siihen, että yritysten ei kannata kasvaa, määräämällä keinotekoisen rajan, josta tuplaverotus alkaa, vai haluaako hallitus, että isot yritykset pilkotaan pieniksi? On vain kysymyksiä, ei vastauksia.
Arvoisa puhemies! Hallitus on asettanut tavoitteekseen 100 000 uutta työpaikkaa ja lähtee kohti tavoitettaan satsaamalla voimakkaasti aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen on sinällään hyvä asia, mutta muuten lisäsatsaukset haihtuvat tuhkana ilmaan. Olen itse toiminut opettajana työvoimapoliittisessa koulutuksessa vielä tänä vuonna ja nähnyt käytännön arjen. Koulutus edesauttaa työnsaantia, mutta jo nyt aktiivisen työvoimapolitiikan piirissä on vuosittain 94 500 suomalaista. Olen aivan varma, että siihen joukkoon mahtuvat jo kaikki ne, joille oikeasti työvoimapoliittisesta koulutuksesta on työllistymiseen apua.
Ed. Backman totesi täällä SDP:n ryhmäpuheenvuorossa, että nyt aktiivinen työvoimapolitiikka saa SDP:n haluaman painoarvon. Tässä näkyy hallituskumppanin vaihtuminen. Kun kokoomuksessa nähdään realistisesti työvoimapoliittisen koulutuksen mahdollisuudet vaikuttaa työllistymiseen, niin keskusta oli tässäkin kysymyksessä valmis täysin hyväksymään SDP:n vaatimukset. Jos työllistymisen eteen halutaan jotain oikeasti tehdä, olisi pystyttävä puuttumaan rakenteellisiin asioihin, kuten Sailaksen paperissa esitettiin. Aloittavalla hallituksella ei ole kuitenkaan poliittista rohkeutta toteuttaa välttämättömiä uudistuksia, minkä vuoksi Sailaksen paperin rakenteellisen työttömyyden alentamiseen tähtääviä osia ei ohjelmassa ole.
Hallitusohjelma on myös koulutuspolitiikan linjausten osalta täynnä hyviä ja yleviä tavoitteita, mutta sisältää varsin vähän konkretiaa. Hyvä on, että ensi- ja toisluokkalaisten iltapäivähoitoon panostetaan. Hallitusohjelmassa mainitaan myös erityistä tukea tarvitsevien lasten parempi integrointi perusopetukseen ja opettajien jatkuva täydennyskoulutus. Hyviä ja kannatettavia asioita molemmat. Niille tulee kuitenkin myöntää omia resursseja. Kaikkein tärkeintä on sittenkin pitää huolta perusopetuksen laadusta, ja sen vuoksi perusopetuksen määrärahojen kytkeminen indeksiin on välttämätöntä.
Hyvää ohjelmassa on myös se, että opiskelijoiden opintososiaalista asemaa luvataan parantaa. Millä keinoilla ja miten, sitä ei kerrota. Vaihtoehtoja on kaksi, joko tuntuva korotus opintotukeen, joka mahdollistaa päätoimisen opiskelun, tai opiskelijoiden elintason parantaminen nostamalla summaa, jonka opiskelijat voivat tienata verottomana. Niin tai näin, hallituksen on jo seuraavan budjetin yhteydessä tehtävä konkreettisia toimia opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantamiseksi.
Edellisen hallituksen aikana käynnistettiin aluekeskusohjelma. Hallitusohjelma lupaa kehittää aluekeskusohjelmaa. Se onkin tarpeellista, sillä aluekeskusohjelma on keskeinen keino edesauttaa maakuntakeskusten ulkopuolisten keskusten kehittymistä. Koko maan kannalta on viisasta, että alueelliset keskukset säilyttävät elinvoimansa ja tukevat ympäröivää maaseutua. Hallitusohjelma sen sijaan ei lupaa aluekeskusohjelman avaamista uudelleen. Näin pitäisi ehdottomasti tehdä, jotta viime kerralla niukasti pudonneille ja sen jälkeen yhteistyötään voimakkaasti kehittäneille seutukunnille annettaisiin mahdollisuus hakea mukaan ohjelmaan. Yksi hyvä esimerkki tästä on Lounais-Pirkanmaalla ja Kaakkois-Satakunnassa yli maakuntarajan toimiva kymmenen kunnan yhteinen ohjelmatyö, joka käynnistyy aikomuksenaan päästä mukaan aluekeskusohjelmaan.
Hallitusohjelmassa puhutaan myös kansallisen terveyshankkeen jatkosta. Toivottavasti samassa yhteydessä tunnustetaan aluesairaaloiden asema ja pyritään kehittämään terveydenhoitoa siten, että aluesairaalat toimivat kiinteänä osana sairaanhoitopiirejä ja tiiviissä yhteistyössä terveyskeskusten kanssa.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan verrata hallitusohjelmaa keskustan kansanedustajaehdokkaiden vaalikentillä antamiin lupauksiin. Missä on elintarvikkeiden alv:n alentaminen, jota keskustan ehdokkaat yhtenä miehenä vaalikentillä vaativat? Miksi roskakoriin julistettu Arvelan veromalli palasi henkiin? Epämääräisiksi ovat jääneet myös keskustalaisten lupaukset tuntuvista parannuksista kotihoidon tukeen ja eläkkeisiin. (Ed. Valpas: Entäs pohjaosa?) – Aivan. – Politiikan uskottavuutta ei paranna se, että vain kuukausi vaalien jälkeen osa lupauksista on jo unohdettu, ei liioin se, että kun kansa äänesti keskustaa vaihtoehtona sosialidemokraateille, niin tuloksena oli keskustalaisen pääministerin johdolla sosialidemokraattista politiikkaa painottava hallitus. Toivottavasti käynnistyvä kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma osaltaan lisää kansalaisten poliittista kiinnostusta ja innostaa äänestäjiä vertaamaan lupauksia ja tekoja keskenään.
Aihe: Uutisia
Hallitus opettelee hallitukseksi, oppositio oppositioksi
20.5.2003
Muuttunut hallituspohja on aika ajoin aiheuttanut uudessa eduskunnassa surkuhupaisiakin yksityiskohtia. Välillä on ministeriaitiosta kuin vanhasta muistista nimitelty ministereiksi entisiä ministereitä ja vastaavasti oppositiosta edustajaksi nykyisiä ministereitä. Tuntuu siltä, että monilla entisillä edustajilla on selviä vaikeuksia sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen.
Oppositio on aloittanut eräiden ministerien hiostamisen jo tosi mielellä. Eniten ovat kysymyksiin joutuneet pääministerin ohella vastaamaan keskustalaiset Liisa Hyssälä ja Hannes Manninen, jotka ovat saaneet tavan takaa kuulla aikaisemmista puheistaan. Totta onkin, että sen enempää Hyssälän kuuluttamaa kansaneläkkeen pohjaosan palautusta, kuin Mannisen vaatimia tuntuvia korotuksia kuntien valtionosuuksiin ei sisälly uuden hallituksen ohjelmaan, eikä liioin siihen paljon puhuttuun salaiseen lisäpöytäkirjaan.
Uuden edustajan näkövinkkelistä katsottuna tuntuu välillä kuin edustajat puhuisivat toinen toisilleen. Entinen ministeri kyselee nykyiseltä ministeriltä samoja asioita, mitä nykyinen ministeri ennen vaaleja kyseli entiseltä ministeriltä. Houkutus tällaiseen keskusteluun on toki suuri, koska ennen vaaleja annettujen lupausten ja hallitusohjelman välillä on vissi ero. Opposition pitääkin tuoda tämä ero esiin, mutta metsäkin pitää nähdä puilta. Erimielisyyksistä huolimatta kansanedustajien tulee yhdessä tehdä työtä maan ja kansalaisten parhaaksi.
Vammalan-Huittisten-Kokemäen ja naapurikuntien yhteinen kymmenen kunnan aluekeskusohjelma ei saa hallitusohjelmalta suoraan vihreää valoa. Aluekeskusohjelmaa ei nimittäin luvata avata tai päivittää, vaan ainoastaan kehittää. Toivoa sopii, että kehittäminen tässä yhteydessä tarkoittaa myös laajentamista. Jos se niin tulkitaan, niin silloin ainakin keltainen valo palaa. Avaamisella on nimittäin kymmenen kunnan ohjelmalle aivan ratkaiseva merkitys. Jos uusia alueita ohjelmaan otetaan mukaan, niin meidän kymmenen kunnan ohjelmamme on varmasti eturivissä. Onhan yhteistyö laajentunut ja syventynyt paljon Lounais-Pirkanmaan alueen ensimmäisestä aluekeskusohjelmasta, joka sekin oli paras luokalle jääneistä.
Ohjelmaan mukaan pääsy olisi välttämätöntä siitäkin syystä, että valtionhallinnon palvelupisteitä on jo varmasti ihan riittävästi supistettu meidän kymmenen kuntamme alueelta. Nyt olisi jo aika pysäyttää keskittymiskehitys ja kehittää elinkeinoelämää yhteistyössä. Luotan siihen, että hallituksen ja opposition välinen yhteistyö alueemme eduksi onnistuu, kun alueellamme on nyt edustusta sekä hallituksen, että opposition riveissä.
Arto Satonen
kansanedustaja
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Hallitusohjelma lupaa yrittäjille selvityksiä
20.5.2003
Anneli Jäätteenmäen uuden hallituksen ohjelma on täynnä lupauksia selvittää asioita. Yrittäjyysohjelma on yksi hallituksen 52 selvityksestä. Konkreettisia lupauksia yrittäjyyden edistämiseksi hallitusohjelma ei juuri sisällä. Sen sijaan osinkojen kaksinkertainen verotus toteutetaan. Hallitusohjelmassa luvataan, että pk-yritysten verotus ei osinkojen kaksinkertaisesta verotuksesta huolimatta kiristy. Minkälaisella mallilla nämä kaksi asiaa ovat yhteen sovitettavissa, jää nähtäväksi. Suomen yrittäjät ja Veronmaksajien keskusliitto ovat jo omat mallinsa esittäneet; toivottavasti hallitus kuuntelee näitä esityksiä herkällä korvalla.
Silti tulee muistaa, että valitsee näistä malleista kumman hyvänsä, niin kyse on vain pienemmästä pahasta.
Nykyinen osinkojen verotuksen hyvitysjärjestelmä on edelleen paras mahdollinen malli, eikä siihen ainakaan vielä EU lainsäädäntökään edellytä muutoksia. Kokoomus asetti hyvitysjärjestelmän säilymisen kynnyskysymykseksi hallitukseen osallistumiselle. Valitettavasti se ei muille puolueille ollut niin tärkeä asia.
Hallitusohjelmassa selvitettävien asioiden joukossa on monia yrittäjille tärkeitä asioita, kuten sukupolvenvaihdosten edistäminen, yrittäjäuralle kannustaminen, vanhemmuuden ja yrittäjyyden yhteensovittaminen, sekä henkilökohtaisen konkurssilainsäädännön muutos. Jälkimmäiseen liittyy ns. suojaosuuden selvittäminen. Kyse on amerikkalaistyylisestä laista, jossa yrittäjällä olisi oikeus suojata osa omaisuuttaan, esim. oma asunto tiettyyn euromääräiseen maksimiin asti.
Yritysmaailmassa on totuttu toimimaan ja tekemään päätöksiä. Yrityksille on erittäin tärkeää olla tietoinen siitä, mihin suuntaan yrityksiä koskeva lainsäädäntö kehittyy ja miten yrityksiä jatkossa verotetaan. Uusi hallitus jättää tämän kaiken avoimeksi. Yrittäjillä ja yrittäjäjärjestöillä on oikeus vaatia hallitukselta päätöksiä, ei vain selvityksiä.
Tulemme oppositiosta käsin seuraamaan yrittäjyyden politiikkaohjelmaa tarkasti ja tekemään työtä sen puolesta, että selvitettävänä olevista hyvistä asioista tulisi tuloksia. Lähivuosina yli 60 000 pienyritystä uhkaa lopettaa toimintansa, kun jatkajaa ei omasta perheestä löydy. Jos lopettavien tilalle ei löydy uusia yrittäjiä niin vaikutukset työllisyydelle ja koko kansantaloudelle ovat todella huolestuttavat. Hallituksen onkin käytävä yrittäjyyttä edistäviin toimenpiteisiin käsiksi ripeästi.
Arto Satonen
kansanedustaja
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Yrittäjyyden aloittamisen riskiä pienennettävä
20.5.2003
Uuden hallitusohjelman yhteydessä selvitetään uutta konkurssilainsäädäntöä, jossa ideana olisi se, että konkurssitilanteessa osa yrittäjän omaisuudesta kuuluisi ns. suojaosan piiriin. Lähinnä kyseeseen tulisi oma asunto johonkin euromääräiseen maksimiarvoon asti.
Lähes 60 000 pienyritystä uhkaa lähivuosina lopettaa toimintansa, koska jatkajaa omasta perheestä ei löydy. Uusilla keinoilla houkutella yrittäjiä luopuvien tilalle on siten kiire. Työllisyyden edistämisessä juuri pk-yrityksillä on aivan keskeinen rooli. Sen vuoksi yrittäjäkunnan vähenemiseen ei ole varaa. Uhkana on, että osa teollisista työpaikoista siirtyy yritysten loppumisen myötä ulkomaille. Jatkossa myös palveluita myydään entistä enemmän yli maan rajojen.
Yrittäjyyteen kuuluu aina riski ja niin tulee ollakin. Nykyisin riski on kuitenkin liian suuri, jotta uusia yrityksiä syntyisi riittävällä vauhdilla. Palkansaajalle suurin mahdollinen tappio on irtisanominen, joka merkitsee bruttotulojen putoamista 40 prosenttiyksiköllä ansiosidonnaisen turvan ansiosta. Konkurssiin menevältä yrittäjältä sen sijaan menee kaikki, alta menevät niin asunto kuin autokin ja sosiaaliturva on olennaisesti palkansaajaa heikompi.
Ei olekaan yllättävää, että varsinkin hyvin koulutetut vierastavat yrittäjäksi ryhtymistä. Yhdysvalloissa yrittäjällä on mahdollisuus konkurssitilanteessa suojata oma asuntonsa ja osa omaisuudestaan, silloin kun konkurssiin ei sisälly rikosta, vaan kyse on vain epäonnistuneista liiketoimista. Suomessakin lainsäädäntöä tulee kehittää tähän suuntaan. Jo oman asunnon saaminen suojaosuuden piiriin alentaisi olennaisesti yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä.
Yhdysvaltain kokemukset osoittavat, että yrittäjyyden kiinnostus lisääntyy voimakkaasti suojaosuuden mahdollisuudesta johtuen. Näin siitäkin huolimatta, että aloittava yrittäjä, joka ei ole antanut lainojensa vakuudeksi omaa taloaan, joutuu lainaamaan rahaa korkeammalla korolla.
Toivoa sopii, että konkurssilainsäädännön uudistaminen ei hautaudu hallituksen 51 muun selvityksen joukkoon, vaan että lainsäädäntöön saadaan pikaisesti muutosta. On ymmärrettävää, että lainvalmistelu on tehtävä huolellisesti, jotta siitä minimoidaan väärinkäytön mahdollisuudet. Uusia yrittäjiä tarvitaan kuitenkin niin kipeästi, että vuosikausiksi asiaa ei voida selvittelyyn haudata.
Arto Satonen
kansanedustaja
Aihe: Mielipidekirjoituksia
Jyvät tulee erottaa akanoista eduskunnassakin
20.5.2003
Meille uusille kansanedustajille eduskuntatyön arki paljastui heti ensimmäisenä varsinaisena istuntopäivänä. Täällä tosiaankin käsitellään kaikki asiat maan ja taivaan väliltä ja aivan laidasta laitaan. Ensimmäisenä asiana oli edelliseltä kaudelta pöydälle jäänyt Ahvenanmaan itsehallintolain uudistus, joka arvokkaiden puheiden saattelemana lähetettiin perustuslakivaliokuntaan valmisteltavaksi.
Seuraavana asiana käsiteltiin edustaja Erkki Pulliaisen tekemä lakialoite, jonka mukaan jokainen moottorikelkan myyjä velvoitetaan kaupan yhteydessä antamaan kopio maantieliikennelaista ostajalle. Ensin se uutta maalaispoikaa ihmetytti ja sitten nauratti. Esittääkö joku tosissaan, että lapin mies myydessään vanhaa kelkkaansa toiselle on velvollinen etsimään jostain maantielain ja ottamaan siitä kopion ja vasta sitten voi kelkkansa myydä. Kuka sellaistakin lakia valvoisi ja miten sen rikkomisesta rankaistaisiin. Olisi siinäkin oikeuskäsittely, kun olisi syytettynä siitä, että on myynyt moottorikelkkansa ilman kopiota maantieliikennelaista.
Vammalan valtuustossa on aika ajoin käyty keskustelua siitä minkä tasoiset asiat kuuluvat valtuuston päätettäviin asioihin. Erityisesti siitä puhuttiin ja kirjoitettiin silloin, kun posliinin maalauskurssia vauhditettiin valtuustoaloitteen voimalla. Vaikka yhdynkin siihen näkemykseen, että Vammalan opiston kurssiohjelmaan voi vaikuttaa ilman valtuustoaloitettakin, niin kyllä täällä Arkadianmäellä näytetään voitettavan Vammalan valtuusto kirkkaasti puurojen ja vellien sotkemisessa. Kyllä ainakin edustaja Pulliaisen kauden avaus oli sitä luokkaa, että vaikea on ottaa miehen muitakaan aloitteita vakavasti.
Toivoa sopii, että kun hallitus muodostetaan ja se lähtee toteuttamaan hallitusohjelmaansa, niin päästään käsiksi asioihin, jotka oikeasti seutumme ihmisten elämään vaikuttavat. Niitähän asioita tänne on tultu tekemään ja hoitamaan. Hallitusohjelman merkitys politiikan ohjaamisessa on suuri. Oppositiokansanedustajan roolina on vahtia niiden ohjelman osien etenemistä, jotka ovat omalle seudullemme tärkeitä ja toisaalta tehdä kaksin verroin töitä niiden asioiden eteen, jotka eivät ole ohjelmaan sisältyneet.
Arto Satonen
kansanedustaja
Aihe: Mielipidekirjoituksia