Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina vapaakauppa ja omaishoito
17.5.2013
Hyvä lukija,
Tällä viikolla poliittinen keskustelu on pyörinyt sote-uudistuksen ja demarien ministerikierrätyksen ympärillä. Sote-uudistukseen ei ole tullut mitään olennaista uutta viime viikolla lähettämäni materiaalin lisäksi. Sen vuoksi en palaa aiheeseen tässä viestissä. Sote sisältää lukuisia yksityiskohtia, joten jos siitä on kysyttävää, niin mielelläni toki vastaan.
Demarit toteuttivat tänään paljon puhutun ministerikierrätyksen. Pirkanmaalainen ministeri vaihtui Jukka Gustafssonista Pia Viitaseen. Gustafsson hoiti oman hommansa ihan kunnialla ja siten jatkokin olisi ollut perusteltu. Ilmeisesti demarit pyrkivät naamoja vaihtamalla saamaan uutta draivia päälle. Aika näyttää onko siitä apua. Yleensä politiikassa ratkaisevat kuitenkin teot, eikä mielikuvat. Pialle onnittelut ja onnea tehtävään hoitamiseen. Kierrätys toteutettiin siten, että Jukka Gustafssonin tilalle opetusministeriksi siirtyi Krista Kiuru ja Kiurun tilalle asunto- ja viestintäministeriksi tuli Pia Viitanen. Lisäksi SDP vaihtoi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin Susanna Huoviseen.
Tämän viikkoviestin varsinaiset aiheet ovat julkisuudessa vähemmälle huomiolle jääneet EU:n ja Yhdysvaltain välisen kauppasopimuksen eteneminen, josta keskustelimme maa- ja metsätalousvaliokunnassa, sekä tuore STM:n työryhmän väliraportti kansallisen omaishoidon kehittämisohjelmasta.
Suomelle vapaakaupassa paljon voitettavaa
EU:n ja USA:n väliset neuvottelut vapaakauppasopimuksesta ovat edenneet nopeasti. Vaikeimmat asiat ovat toki vielä edessä. Realistinen aikataulu sopimuksen läpiviemiseen onkin Obaman kauden lopulla, vaikka yritystä on jo tämän komission kaudella. Taloudellinen kannustin on suuri, koska vapaakaupasta arvioitu saatava hyöty on 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Talousongelmissa makaavalle Euroopalle ja niistä vähitellen toipuvalle USA:lle tämä on merkittävä houkutin. Vastavoimana ovat liikkeellä ne, jotka pelkäävät omien tuotteidensa kilpailukyvyn puolesta.
Kaupan esteitä on monia. Tullitaso teollisuustuotteissa EU:n ja USA:n välillä on normaalisti 3-5 prosenttia, mutta erot tuotteiden kohdalla ovat suuret. Lisäksi vientiä vaikeuttavat erilaiset hyväksymismenettelyt, joiden kustannusten johdosta todellinen tullitaso saattaa olla jopa 50.
Maataloustuotteissa EU:n tullitaso on keskimäärin 32 ja USA:ssa 40. Kumpikin on siis vahvasti suojannut omaa tuotantoaan. Maatalouden osalta neuvottelut tulevatkin olemaan kaikkein vaikeimmat, koska eroja on myös toimintamalleissa. Esimerkiksi Euroopassa vierastetaan GMO-tuotteita, joita USA:ssa laajasti käytetään.
Yksi kilpailutekijä talousmahtien välillä on energianhinta. Liuskekaasu on kovaa vauhtia tekemässä USA:ta energiaomavaraiseksi, mikä samalla alentaa kivihiilen hintaa. Euroopan pitäessä kiinni talousalueiden tiukimmista ympäristövelvoitteista liikkuu energianhinnan ero mantereiden välillä jo kymmenissä prosenteissa ja uhkaa edelleen kasvaa.
Suomi on koko Euroopan vientiriippuvaisin maa. Hyvinvoinnistamme perinteisesti 40 prosenttia on tullut viennistä. Mitä enemmän kaupanesteitä puretaan, sen parempi se Suomelle on. Tietenkin tämä edellyttää myös kilpailukyvystämme ja tuotekehityksestä huolehtimista. Esimerkiksi elintarvikesektorilla Suomen vienti Yhdysvaltoihin painottuu Valion juustoihin ja vodkaan. Tilaa on varmasti paljon muillekin tuotteille, kun kauppa vapautuu.
Omaishoidosta ei kannata säästää
Suomessa on lähes 40000 sopimusomaishoitajaa, jotka tekevät hoitotyötään lähimmäisen rakkaudesta. Samalla he myös säästävät yhteiskunnan varoja 1,5 miljardia vuodessa. Pelkästään vanhainkotipaikka maksaa kunnille 7-8 kertaa omaishoitoa enemmän, vaikeavammaisen osalta vielä paljon enemmän. Vaikeassakaan taloustilanteessa ei siis kannata säästää siitä, mikä johtaa suurempiin kustannuksiin toisaalla. Pirkanmaalla monet kunnat ovatkin jo siirtyneet järjestelmään, jossa taataan kaikille kriteerit täyttäville omaishoitajille omaishoidontuki. Näin vältytään siltä ongelmalta, että määräraha loppuisi kesken vuoden.
Laitoshoidon korvaavalle omaishoidolle kuntien kannattaa aina maksaa omaishoidontuki. Rajan vetäminen omaishoidon ja omaisten antaman hoivan välillä ei aina ole selvä. Tämän vuoksi tarvitaan kansalaisten yhdenvertaisuuden takaamiseksi valtakunnallisesti yhtenäiset kriteerit omaishoidontuelle. Kun Sastamalassa kaikkien omaishoidon tukea saavien kuntoisuus arvioitiin, niin se johti kriteerit täyttäneiden kohdalla tuen korotukseen ja joidenkin kohdalla tuen eväämiseen.
STM:ssä tehdään parasta aikaa kansallisen omaishoidon kehittämisohjelmaa, jonka työryhmän väliraportti hiljattain julkaistiin. Väliraportti sisältää lukuisia omaishoitajien asemaa parantavia uudistuksia. Se tähtää sekä omaishoidon tukea saavien määrän kasvuun, että palkkion kohottamiseen. Raportissa kiinnitetään erityinen huomio omaishoitajien jaksamiseen. Toivoa sopii, että esitetyt ideat omaishoitajien tukiverkoston kehittämisestä, ilmaisista terveystarkastuksista ja paremmista mahdollisuuksista pitää vapaapäiviä toteutuvat. Tarkempaa tutustumista varten löydät väliraportin täältä.
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Arto Satosen viikkoviesti – sote-uudistus
8.5.2013
Arvoisa lukija,
Hallitus on tänään julkistanut sote-uudistuksen linjaukset. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Petteri Orpon johdolla työtä tehnyt ryhmä ratkaisi nyt jo useita vaalikausia valmistellun sote-uudistuksen. Eduskunta keskustelee asiasta 16.5. pääministeri Jyrki Kataisen ilmoituksen pohjalta. Metropolialueen osalta päätökset tehdään erikseen myöhemmin.
Valtakunnallisen sote-uudistuksen tarve on kiistaton. Jonotusajat terveyskeskuksiin ovat monilla paikkakunnilla liian pitkät, hoitoketjuissa on liikaa päällekkäisyyksiä ja kuntien taloudellinen tilanne on vaikea. Nyt toteutettava uudistus poistaa raja-aidat sosiaalitoimen, perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon väliltä.
Sairaanhoitopiirien toiminta loppuu 2016 lopussa ja uudet sote-piirit, joita on 25-30 aloittavat 2017 alusta. Yliopistolliset sairaalat hoitavat vaativinta hoitoa nykyiseen tapaan. Uuden mallin perusidea on vastuukuntamalli. Pirkanmaalla käytännössä Tampere toimii vastuukuntana erikoissairaanhoidossa.
Nykyisten aluesairaaloiden ympärille saattaa muodostua omia sote-alueita, jos alueen kunnat pystyvät muodostamaan yli 50000 asukkaan alueen. Tämä asettaa aluesairaaloiden käyttäjäkunnat ison haasteen eteen ja keskinäiset neuvottelut tulevat ratkaisemaan onko Tampereen lisäksi muilla alueilla Pirkanmaalla edellytyksiä hakea vuoden 2014 lopulla omaa sote-aluetta valtioneuvostolta. Joka tapauksessa aluesairaaloiden osaaminen ja tilat on kehyspäätöksen mukaisesti tarkoitus hyödyntää.
Tampereen keskusseudun ulkopuolella olevilla yli 20000 asukkaan pirkanmaalaisten kunnilla, kuten Sastamalalla ja Valkeakoskella on oikeus järjestää itselleen ja niiden kanssa yhteistyössä toimiville pienemmille kunnille sosiaali- ja terveyskeskuspalvelut. Näille kunnille voidaan antaa lupa myös joidenkin erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämiseen, vaikka niillä ei olisikaan omaa sote-aluetta. Alle 20000 asukkaiden kunnat eivät järjestä palveluita itsenäisesti. Tämä linjaus tulee jo aiemmin voimassa olleesta Paras-lainsäädännöstä.
Tampereen keskusseudulla olevien yli 20000 asukkaiden kuntien oikeus järjestää itsenäisesti sosiaali- ja terveyspalveluja riippuu siitä minkälaiseen lopputulokseen kuntajakoselvityksen jälkeen alueella päädytään.
Kuten jo tästäkin näkyy, asiaan liittyy lukemattomia yksityiskohtia. Täältä löydät linkin Orpon työryhmän 11-sivuiseen paperiin, josta voit lukea kaikki linjaukset tarkalleen.
Hyvää helatorstaita,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Maailmanliiga uusiutuu – Suomi hakee finaalipaikkaa
8.5.2013
Maailmanliiga pelataan tänä vuonna uudella tavalla. Suomelle luvassa on paljon tiukkoja ja tasaisia pelejä, kun vastaan asettuvat Etelä-Korea, Japani, Portugali, Hollanti ja Kanada, joita vastaan olemme otelleet vuosien varrella tiukasti. Bonuksena tässä lohkossa on voittajalle paikka Mar Del Platan finaalitapahtumaan, jonka tavoitteleminen on Suomelle realistinen tavoite.
Suomen joukkue on jälleen kotimaisissa käsissä, kun Tuomas Sammelvuo siirtyi kentältä penkinpäähän. Maailmanliiga on ensimmäinen paikka, jossa näemme miten Tuomas saa entiset pelikaverinsa ja uudet tulokkaat taistelemaan Suomen puolesta. Tahtoa, taitoa, kokemusta ja nuoruudenintoa meidän joukkueesta sopivassa suhteessa löytyy.
Aloitamme liigaan tänä vuonna Helsingistä kotiotteluilla Portugalia vastaan. Lentopallolle on tärkeää näkyä myös pääkaupunkiseudulla, koska haluamme olla vahva laji kaikkialla Suomessa. Perinteinen kotikenttämme Tampereen jäähalli on tälläkin kerralla käytössä otteluissa Kanadaa ja Hollantia vastaan. Tampereelta meillä kaikilla on hienoja muistoja ja varmasti mieleenjääviä otteluita nähdään tänäkin kesänä. Joukkue on valmiina, me kaikki voimme antaa oman panoksemme katsomossa!
Tervetuloa maailmanliigaan!
Arto Satonen
Lentopalloliiton puheenjohtaja
Tyrvään Sanomat – Satonen: Aluesairaalan synnytyksillä kaksi vaihtoehtoa
8.5.2013
Vammalan aluesairaalan vaihtoehtoina ovat synnytysten mahdollistaminen viikon jokaisena päivänä tai toiminnan lopettaminen kokonaan, näkee kansanedustaja Arto Satonen, joka on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja
– Oma näkemykseni on, että mahdollisuus seitsemänpäiväiseen vaihtoehtoon pitää selvittää perusteellisesti ennen kuin voidaan tehdä päätöstä lopettamisesta. Viisi päivää auki oleva synnytyssairaala ei ole toimiva, koska loppuviikolla ei enää tule synnyttäjiä.
Jos synnytykset loppuvat kokonaan, onko mahdollista saada joitakin erikoissairaanhoidon palveluja tilalle?
– Sairaanhoitopiirissä on parasta aikaa käynnissä Vammalan aluesairaalan kehittämishanke, jossa kaikilta käyttäjäkunnilta kysytään, mitä palveluita ne Vammalasta haluavat ostaa. Ainakin geriatrian hoitotarve on kasvussa. Se voisi olla yksi uusi erikoistumisala.
– Hallituksen kehyspäätöksessä todetaan, että aluesairaalat hyödynnetään sote-ratkaisussa. Sote-ratkaisun yksityiskohdat ovat kuitenkin vielä auki. Pääministeri antaa asiasta eduskunnalle ilmoituksen 15. toukokuuta, joten hyvin pian tiedetään, minkälainen rooli aluesairaaloilla on sote-uudistuksen jälkeen.
Arto Satosen viikkoviesti – Vienti vetämään ja hihat heilumaan
3.5.2013
Hyvä lukija,
Tämän viikon viesti keskittyy työllisyysteemaan, joka on ajankohtainen sekä vapun vuoksi, että viimeaikaisten uutisten osalta. Ikäviä uutisia on kuultu monilla työpaikoilla erityisesti Pirkanmaalla. Viime viikolla Kemiran ilmoitti siirtävänsä 20 maksuhallinnon työpaikkaa Sastamalasta Puolaan, Intialaisten suunnittelevan lähes 300 Nokialta siirtyneen irtisanomista ja juuri nyt saimme tiedon Metso Fabricsin suunnitelmista siirtää 80 työpaikkaa Tampereelta Portugaliin. Onneksi TUI-risteilijöiden rahoitus saatiin turvattua, mikä säteilee alihankintatyötä myös Pirkanmaalle. Tosin telakka itsessään on jo myynnissä.
Yrityksiä voidaan arvostella töiden siirrosta Suomen ulkopuolelle. Kaikki siirrot eivät ole järkeviä edes yrityksen tuloksen kannalta katsottuna. Nyt on jo esimerkkejä, joissa siirto ei ole onnistunut ja työ on palautunut Suomeen. Toivoa sopii, että näitä palautumisia tulee jatkossa lisää. Avainasia on kuitenkin suomalaisen työn kilpailukyky. Suomi ei voi kilpailla työn hinnalla kaikkein halvimpien maiden kanssa, mutta meidän tulee pärjätä kustannuksissa tärkeimpiä kilpailijoitamme vastaan.
Talouden ongelmat uhkaavat levitä myös kotimarkkinoille. Erityisesti erikoiskauppa on ollut heikkoa alkuvuonna. Kysyntää on heikkoa monilla kaupan aloilla. Tälle on kaksi selitystä. Ostovoiman heikkeneminen ja maksukyvyttömien määrän kasvu aidosti vähentää ostomahdollisuuksia. Toisaalta kyse on myös psykologiasta. Kun lamasta puhutaan, niin kulutusta vähentävät myös ne, joilla oma taloustilanne on kunnossa.
Tie tästä eteenpäin ei ole katsoa taaksepäin. Hallituksen tekemä verouudistus on piristysruiske viennille, kun se saa vielä rinnalleen maltillisen palkkaratkaisun. Se puolestaan edellyttää palkkamalttia myös johtajilta. Omia palkkoja ei voi nostaa, jos muilta vaatii nollalinjaa.
Verrattuna tärkeimpiin kilpailijamaihimme Saksaan ja Ruotsiin suomalaisen työn kilpailukyvyssä on petraamista. Se näkyy myös tuloksissa. Ruotsin työllisyysasteella Suomessa olisi töissä 100000 ihmistä enemmän kuin nyt. Saksan työttömyysasteella vieläkin enemmän. Toki osa töistä olisi osa-aikaisia, mutta kuitenkin työssä kiinni. Matka osa-aikatyöstä vakituiseen työhön on paljon lyhyempi kuin työttömyydestä vakituiseen työhön.
Vartiaisen teeseissä on perää
Juhana Vartiainen julkaisi uuden kirjan: ”Työvoima tehokkaaseen käyttöön!”. Tätä kirjaa suosittelen luettavaksi. Vartiainen perustelee sekä teoreettisesti, että kansankielellä teesinsä, jonka ydinsanoma on se, että vain työvoiman tarjontaa lisäämällä voidaan pelastaa hyvinvointiyhteiskunta. Yhä useampi tarvitaan työhön. Tämä onnistuu ottamalla kaiken poliittisen päätöksenteon kärjeksi työn määrän lisäämisen.
Ruotsissa ja Saksassa on oikealla tavalla lisätty yksilön vastuuta, muutettu sosiaaliturva- ja verojärjestelmää kannustavaksi , sekä lisätty paikallista sopimista, mikä on erityisen tärkeää vaikean suhdanteen aikana. Vartiaisen tyly arvio Suomeen tilanteesta on se, että ainoastaan 50000 työtöntä on välittömästi työmarkkinoiden käytettävissä. Muiden osalta kyse on rakenteellisesta työttömyydestä, ei siis suhdanteista. Rakenteellisen työttömyyden purkamiseksi tarvitaan erityisiä keinoja matalan tuottavuuden työpaikkojen lisäämiseksi, kuten Saksassa on tehty.
Suomessa varoitellaan aina siitä, että ei saa syntyä kaksi työmarkkinoita. Tosiasiassa kahdet työmarkkinat ovat jo syntyneet. Toisessa kategoriassa ovat töissä olevat ja nopeasti työllistyvät työttömät. Toisessa pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat erilaisten koulutusten ja tukityöllistämisten putkessa, josta vain harvat pääsevät takaisin oikeille työmarkkinoille.
Työllisyydellä on ratkaiseva merkitys suomalaisten hyvinvoinnille. Suomalainen hyvinvointivaltio rakentui korkealle työllisyydelle. Nyt pohja on tosissaan uhattuna globaalin työn uusjaon vuoksi. Jos emme onnistu pitämään huolta suomalaisen työn kilpailukyvystä, niin emme kykene takaamaan nykyisentasoista koulutusta ja terveydenhoitoa kaikille. Kyse on siis todella isosta asiasta ja aikaa ei ole hukattavaksi. Vartiaisen ehdotukset, jotka pitkälti perustuvat Ruotsissa onnistuneisiin ideoihin, on syytä ottaa käyttöön. Niillä tuskin saa kannatusta gallupeissa, mutta aikaa myöden tulokset näkyvät. Kun Aho ja Viinanen laittoivat Suomea kuntoon, niin päällimmäinen huoli ei ollut kannatuksessa. Sama asenne on nytkin otettava! Vienti vetämään ja hihat heilumaan!
Vapun jälkeisin terveisin,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Nousujohtoinen vuosi
2.5.2013
Lentopallovuosi 2012 jää merkittävänä lajin historiaan. Lontoon olympialaisissa beach-volley löi lajina läpi globaalisti ja myös lentopallo-ottelut historiallisella Earls Courtilla muistetaan pitkään. Myös suomalaiset lentopalloilijat saavuttivat huomattavaa kansainvälistä menestystä, vaikka ovat olympialaisiin eivät vielä auenneetkaan. Välittömästi Lontoon jälkeen käynnistetyssä RIO 2016- projektissa tavoitellaan paikkaa Rioon miesten maajoukkueelle ja naisten beach-joukkueelle.
Miesten maajoukkueen vuosi sisälsi ylä- ja alamäkiä. Voitto olympiapronssille yltäneestä Italiasta jäi pallon päähän olympiakarsinnoissa, maailmanliigassa kukistettiin koko liigan parhaaksi lopulta noussut Puola. Paikka EM-kisoihin varmistettiin rutiinilla. Suurin muutos tapahtui kuitenkin penkin päässä, kun Castellanin työn jatkajaksi valittiin kesällä peliuransa maajoukkueessa päättänyt Tuomas Sammelvuo. Naisten suurin kansainvälinen menestys oli Erika ja Emilia Nyströmin tuoma ensimmäinen beach-volleyn Eurooppa-kiertueen turnausvoitto Varnasta. Vuoden lentopalloilijaksi valittiin Piacenzassa hienon kauden pelannut Riikka Lehtonen.
Kotimaassa LP Viesti voitti edelleen naisten mestaruuden, mutta historiallinen voittoputki päättyi 114 otteluvoiton jälkeen Kangasalalla. Miesten puolella VaLePa ylsi ensi kertaa mestariksi. Nuorten päätapahtuma Power Cup pelattiin 827 joukkueen voimin Turussa Kupittaan urheilupuistossa. Onnistunut Power Cup kertoi osaltaan lentopalloharrastuksen vetovoimasta nuorten keskuudessa. Nuorten lisenssimäärien nousua onkin lupa odottaa jatkossa.
Vuosi 2012 muistetaan Suomessa myös kansainvälisen yhteistyön vuotena. Euroopan lentopalloliiton hallitus kokoontui Turussa ja tutustui samalla Power Cupiin. Suomelle myönnettiin A- tyttöjen EM-kilpailut vuodelle 2014 yhdessä Viron kanssa. Valitettavasti kilpailussa miesten EM-kilpailuista 2015 jäimme hopealle.
Lentopalloliiton toiminnan kärkenä on ollut lajin kiinnostavuuden kasvattaminen Suomessa. Ilahduttavasti yleisömäärät liigatasolla ovat kasvaneetkin. Huomiota on lisäksi kohdistettu erityisesti TV-näkyvyyteen. URHO TV välitti kiitettävästi liigapelit, YLEn kiinnostus kohdistui lähinnä miesten maajoukkueeseen. Näkyvyyttä ja arvostusta suomalaiselle lentopalloilulle toi myös Tuomas Sammelvuon valinta Vuoden esikuvaksi Urheilugaalassa.
Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina rikoslain uudistukset sekä keskittämiskehitys
26.4.2013
Arvoisa lukija,
Tällä viikolla eduskunta sai käsittelyynsä ensimmäisen kansalaisaloite, joka koski turkistarhauksen kieltämistä. Tämä asiaa menee seuraavaksi maa- ja metsätalousvaliokuntaan asiantuntijakuulemiseen. Valiokunnan jäsenenä olen päätöksenteossa mukana. Palaan tähän asiaan tarkemmin myöhemmin. Aikamoista ironiaa oli kuitenkin se, että samaan aikaan kun Madridissa osoitettiin mieltä suurtyöttömyyttä vastaan, niin Suomen eduskunnassa käsiteltiin tuhansien ihmisten työpaikan lopettamista poliittisella päätöksellä. On täysin selvää, että Suomi tarvitsee turkistarhauksen tuomat työpaikat, 400 miljoonan vuosittaiset vientitulot ja 65 miljoonan verotulot.
Tämän viikon listaviestissä asiaa rikoslain uudistuksista, jotka ovat menossa oikeaan suuntaan. Lisäksi keskittämiskehityksestä, joka uhkaa ajaa alas sekä Vammalan synnytykset, että Tampereen aluelennonjohdon.
Parannuksia rikoskäytäntöihin
Tällä viikolla oikeusministeriön asettama työryhmä esitti hallitusohjelman mukaista mahdollisuutta liittää pitkiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin lyhyt ehdoton vankeusjakso. Käytännössä tämä uusi yhdistelmärangaistus tarkoittaisi sitä, että jatkossa ehdollisten tuomioiden sijaan joutuisi istumaan ainakin lyhyen aikaa myös vankeudessa, vaikka suurin osa tuomiosta suoritettaisiinkin ehdollisena. Nykyisen järjestelmän ongelmana työryhmä näkee sen, että nykyisin rikollinen on tuomittava joko kokonaan ehdolliseen tai kokonaan ehdottomaan vankeuteen ilman mitään välimuotoisia vaihtoehtoja, vaikka pitkällä ehdollisella tuomiolla ja pitkällä ehdottomalla tuomiolla on hyvin suuri ero. Nykymuotoinen pelkkä ehdollinen rangaistus onkin aivan liian kevyt tuomio, joka ei rikosrekisteristä välittämättömille ihmisille merkitse käytännössä mitään muuta kuin vapauttavaa tuomiota.
Tällä hallituskaudella pyritään myös muilla keinoin puutumaan rikollisuuteen. Maaliskuussa hallitus antoi esityksen, jonka mukaan poliisin televalvontaoikeuksia rikoksen estämiseksi on tarkoitus lisätä ensi vuoden alusta lähtien. Uudistuksen myötä poliisin pitäisi jatkossa voida hyödyntää televalvontaa ainakin mikäli rikoksesta epäillyn henkilön voidaan olettaa syyllistyvän lapsen houkuttelemiseen seksuaalisiin tarkoituksiin. Televalvonta tiedoilla tarkoitetaan mm. tunnistamis- ja sijaintitietojen hankkimista esimerkiksi matkapuhelimesta tai tietokoneesta. Itse kyselin oikeusministeriltä jo viime vuoden puolella, miksi esimerkiksi varastettua matkapuhelinta ei nykyisen lain mukaan saa jäljittää, vaikka ryöstön uhriksi joutunut itse sitä pyytäisi. Teknisesti tämä onnistuisi kyllä. Välillä tuntuu, että rikollisia ja heidän oikeuksiaan suojellaan Suomessa paremmin kuin rikoksen uhreja.
Keskittämistä puolustellaan synergiaeduilla – onko suuri aina kaunista?
Tällä viikolla olen saanut yhteydenottoja sekä Vammalan synnytysten, että Tampereen aluelennonjohdon jatkon puolesta. Ensi kuulemalta luulisi, että näillä kahdella asialla ei ole mitään tekemistä keskenään. Kun hieman asioihin syventyy, niin molemmissa on itse asiassa aivan sama logiikka. Keskittämistä perustellaan synergiaeduilla, sivupiste aiotaan lopettaa ja keskittää toiminta pääpaikalle, molemmissa henkilökunta pistetään liikkumaan. Lisäksi molemmat toiminnot voitaisiin aivan hyvin hoitaa nykyisistäkin tiloista.
Vammalan synnytysten jatkuminen tuli ensimmäisen kerran kyseenalaiseksi, kun lääkärihenkilökuntaa koskevat vaatimukset tiukkenivat joitakin vuosia sitten. Pienillä synnytysmäärillä erikoislääkärien pitäminen osastolla on vaikeaa. Ideaaliksi synnytysosaston kooksi on arvioitu 2000 synnytyksen yksikkö. Vammalassa oli takavuosina 500-600 synnytystä. Aluesairaalan olisi varsin kohtuullisin investoinnein voitu muodostaa 2000 synnytyksen yksikkö, jossa olisi lastenlääkäriä myöden ollut kaikki tarvittava erikoisosaaminen.
TAYS:n vireillä oleva laajennus olisi vastaavasti voitu tehdä pienemmäksi ja ohjata osa Tampereen seudun ympäristökuntien synnyttäjistä Vammalaan. Jos tämä ratkaisu olisi tehty, niin tilat olisivat jo käytössä ja ruuhka myös TAYS:n synnytyksestä olisi saatu purettua. Miksi tähän ei päädytty? Se ei ollut keskusseudun kuntien mieleen, ei myöskään TAYS:n synnytysosaston johdon, joka halusi keskittää kaikki synnytykset yhteen paikkaan Tampereelle. Vammalan synnytysosastolla on aina ollut hyvä maine, joten synnyttäjiä varmaankin olisi riittänyt. Matka ei tässä asiassa muutenkaan ole ratkaiseva asia, vaan laatu.
Nahkapäätöksenä tämän jälkeen päädyttiin Vammalan aukipitämiseen 5 päivänä viikossa. Oli jo alusta asti selvää, että se ei ole toimiva ratkaisu. Synnyttäjät eivät enää loppuviikolla voi tulla Vammalaan, koska osasto on viikonlopun kiinni. Synnytysmäärät ovatkin laskeneet ja nyt aiotaan sulkea sillä perusteella, että on vähän synnytyksiä. Ennen kuin mitään päätetään, niin pitää ainakin selvittää mitä 7-päiväinen synnytys Vammalassa maksaisi, koska se mahdollistaisi huomattavasti suuremmat synnytysmäärät. Toinen selvitettävä asia on riittääkö TAYS:n kapasiteetti ennen uudisrakennuksen valmistumista hoitamaan kaikki Pirkanmaan synnytykset vai onko niitä ostettava esimerkiksi Hämeenlinnasta, jos Vammala suljetaan.
Aluelennonjohdon osalla kyse on siitä, että toiminnot yhdestä paikasta hoidettuna tuovat synergiaetuja. Finavian on tarkoitus säästää uudelleenjärjestelyjen myötä 70 henkilötyövuotta, joista 40 lähtisi Tampereelta. Hyvä kysymys kuitenkin on se miksi sen yhden keskitetyn paikan pitää olla Helsinki-Vantaalla? Toki sinne on paljon lentoja, mutta ei lennonjohtoa hoideta ikkunasta katsomalla, vaan tutkajärjestelmällä. Aivan yhtä hyvin keskittäminen voitaisiin tehdä Tampereelle. Tampereen tilat ovat hyvät ja henkilökunta motivoitunutta.
Hyvää vappua toivottaen,
Arto Satonen
P.S. Toivottavasti tavataan mahdollisimman monen kanssa vappujuhlien merkeissä, olen itse mm.
pe 1.5. klo 12 Pirkkalassa (vappupuheenvuoro klo 12.20)
pe 1.5. klo 13 Nokialla (vappupuheenvuoro hiukan klo 13 jälkeen)
pe 1.5. iltapäivällä Sastamalan vanhojen autojen vappuparaatissa
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Kehysriihessä työn linja voitti
25.4.2013
Kehysriihen julkinen keskustelu on kiteytynyt yritysverouudistukseen. Toki yhteisöveron alentaminen ja kansainväliseen verokilpailuun vastaaminen on tärkeää työllisyydenkin näkökulmasta, mutta paljon muutakin tehtiin. Kehyslinjausten kantavana teemana oli edistää suomalaista työtä ja sen mukaisia linjauksia myös tehtiin.
Työvoimapolitiikan painopisteenä ovat nuorten yhteiskuntakuu ja pitkäaikaistyöttömien aktivointi kokeilulla. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös juuri työttömäksi jääneisiin ja vastavalmistuneisiin, koska heidän työllistymismahdollisuutensa ovat parhaimmat. Mitä useampi saa nopeasti työtä, sen vähemmän on potentiaalisia pitkäaikaistyöttömiä.
Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista auttaa kehysriihen päätös lisätä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja suhteessa aiempiin päätöksiin. Myös oppisopimuskoulutukseen tuli lisää rahaa ja lisäksi luodaan ammatilliseen koulutukseen uusi 2+ 1 malli , jossa viimeinen vuosi opiskelusta suoritetaan yrityksessä.
Erityistä huomiota kiinnitetään myös osatyökykyisiin, joille tehdään oma toimenpideohjelma tavoitteenaan saumaton palveluketju. Konkreettisena päätöksen osa-aikasairauspäivärahakauden mittaa nostettiin 72 päivästä 150 päivään. Lisäksi jatketaan mahdollisuutta jättää työkyvyttömyyseläke lepäämään.
Kataisen hallituksen päätöksissä näkyy ohjenuorana myös kaikkein pienituloisimpien jättäminen leikkausten ulkopuolelle. Itse asiassa perusvähennyksen nosto ja työtulovähennyksen nosto tuovat hieman lisää kaikkien pienituloisimmille. Työtulovähennyksen myötä työn verotus keventyy nimenomaan pienituloisten työntekijöiden osalta.
Työn linjan ratkaisut ovat todella tärkeitä, koska heikkenevä taloustilanne vaikuttaa väistämättä myös työllisyyteen. Ensimmäiset merkit huolestuttavista näkymistä kotimarkkinoilla on saatu kaupan alalta. Silloin kun työtä on niukasti, niin on tärkeää, että mahdollisimman moni pääsee siihen kiinni. Tässä suhteessa meillä on opittavaa Ruotsista. Jotta mahdollisimman moni pysyy työkykyisenä taloustaantuman yli on aktivointi tärkeää. Ennustettu aktivointiaste ensi vuodelle on 29, joka on hyvin lähellä hallitusohjelman tavoitetta työttömyyden hienoisesta noususta huolimatta.
Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina työllisyystilanne, Tohlopin kehittäminen ja Tampereen järjestelyratapihan siirto
19.4.2013
Arvoisa lukija,
Tämän viikon listaviestissä asiaa työllisyystilanteesta, sekä Pirkanmaalaisista teemoista kuten Tohlopin kehittämisestä ja Tampereen järjestelyratapihan mahdollisesta siirrosta.
Työllisyysluvuissa ei isoja muutoksia, haasteita kuitenkin edessä
Eduskunta käsittelee parasta aikaa vuoden 2014 kehysbudjettia. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa huomio kohdistuu työllisyystilanteeseen. Uusimmat työllisyysluvut ovat hieman aiempia heikompia. Työllisyysaste on 67,6 prosenttia ja työttömyys 8,7 prosenttia. Vaikeasti työllistettävien työttömien määrä on 152000, jossa on nousua vuoden takaiseen 12000. Aktivointiaste vuodelle 2014 on nyt ennusteen mukaan 29 prosenttia eli siis lähes kolme kymmenestä työttömästä pääsee koulutukseen, tuettuun työhön tai muuhun aktiivitoimeen. Hallituksen painopiste on syrjäytymisen ehkäisemisessä, mikä näkyy panostuksina nuorten ja pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseen. Helpoimmin työllistyvät juuri työttömäksi jääneet ja vastavalmistuneet. Heidän palveluistaan ei pidä tinkiä, koska parasta työllisyydenhoitoa on katkaista työttömyyden kierre pikaisesti. Nuorten osalta työharjoittelu tulee palauttaa keinovalikoimiin, koska pelkkä sanssikortti 800 euron yhteiskunnan kuukausipanoksella ei ole yrityksille riittävä houkutin työllistää kaikkia nuoria.
Tällä viikolla saatiin huolestuttavia uutisia myös sisämarkkinoilta. erityisesti erikoiskaupassa on ollut hiljaista, mikä johtaa kaupan alalla ainakin lomautuksiin, joista Stockmann jo ilmoitti koko henkilökuntaansa koskien. Sisämarkkinoiden tilanne johtuu ostovoiman hiipumisesta. Työllisyyden puolustamiseksi on tässä tilanteessa onnistuttava kahdessa asiassa. Vientiin on saatava lisää vauhtia ja työmarkkinoita on kehitettävä Ruotsin ja Saksan esimerkin mukaisesti, jotta mahdollisimman moni pääsee edes osa-aikaiseen työhön kiinni.
Mediapolis etenee hyvin aikataulussa
Kirjoitin jo vuoden 2011 loppupuolella Tohloppiin suunnitteilla olleen Mediapoliksen suuresta merkityksestä Pirkanmaan media- ja teknologiaosaamisen kehittäjänä. Hanke on lähtenyt hyvin liikkeelle ja jo viime talven aikana kaikki studio- ja tuotantotilat on nyt uudistettu. Tulevaisuudessa Yle tuottaakin Tampereella aiempaa enemmän sisältöä myös muille Ylen kanaville kuin TV2:lle. Ylen oman toiminnan lisäksi samaan keskittymään on nyt siis rakentumassa Mediapolis, jossa on mukana ICT-alan yrityksiä, audiovisuaalisen alan sisältötoimittajia sekä oppilaitoksia. Esim. TAMK:n taiteen ja viestinnän opiskelijat aloittavat muuton Mediapolikseen jo vuoden päästä kesällä 2014.
Hankkeen suurin idea pirkanmaalaisen osaamisen näkökulmasta onkin tuoda saman katon alle eri aloilla toimivia ihmisiä, joilla on yhteisiä kontaktipintoja median tuottamiseen tai suunnitteluun. Kokoamalla yhteen paikkaan mainos- ja mediatoimintoja, peliteollisuutta, tuotantoyhtiöitä, viestintäyhtiöitä, tapahtuman järjestäjiä, suunnittelutoimistoja sekä sisällöntuottajia voidaan saada aikaan monia uusia innovatiivisia ratkaisuja, joita tarvitaan uuden liiketoiminnan syntymistä varten. Uusien start up -tyyppisten mahdollisuuksien kehittämisen sekä Ylen oman toiminnan vahvistamisen lisäksi Mediapolis luo puitteet muillekin alan yrityksille verkostomaiseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan.
Järjestelyratapihan tilalle mahtuisi kokonaan uusi keskustamainen kaupunginosa
Nykyinen järjestelyratapihan sijainti Tampereen keskustassa ei nykytilanteessa ole optimaalinen ratkaisu. Sen siirtoa on jo pitkään suunniteltu tulevan oikoradan yhteydessä toteutettavaksi, mutta miksi pitäisi odottaa oikorataa? Nyt olisi syytä selvittää oikoradan realistinen aikataulu. Jos se ei ole lähitulevaisuudessa toteutettavien hankkeiden listalla, kannattaisi selvittää järjestelyratapihan siirtoa erillisenä hankkeena jo ennen sitä.
Siirtämällä järjestelyratapiha nykyiseltä paikalta kohti etelää, saataisiin Tampereelle lähes 40 hehtaaria arvokasta tonttimaata keskustasta asumis- ja toimistokäyttöön suoraan rautatien varrelta. Alue sijaitsee myös loistavien liikenneyhteyksien varrella, koska sekä tuleva lähijunaliikenne että suunnitellut ratikkayhteydet kulkevat vierestä. Tampereelle tämä mahdollistaisi keskusta-asumisesta pitävien asukkaiden houkuttelemisen Tampereelle sekä yrityksille mahdollisuuden hankkia toimitilat suoraan radan varrelta nopeiden pääkaupunkiseutuyhteyksien päästä.
Tampereen keskustasta katsottuna järjestelyratapihan nykyisestä sijainnista ei juuri ole hyötyä, koska järjestelyratapihaa tarvitaan lähinnä syöttöliikennettä varten. Siis tilanteisiin, jossa teollisuuslaitokselta tuodaan vaunuja ja joista tehdään sitten esim. satamiin meneviä junia. Järjestelyratapihojen tarve ylipäätään tulee olemaan jatkossa aiempaa vähäisempi. Yleisesti Euroopassa on ajettu tavarajunia jo pitkään valtaosin vakiokokoonpanoilla, eli junakokoonpanoja ei tarvitse järjestellä kesken matkan. Tämä suuntaus yleistynee myös Suomessa.
Oikea paikka järjestelyratapihalle saattaisi löytyä esimerkiksi Akaan Kolhosta, mikä samalla antaisi piristysruiskeen alueen elinkeinoelämälle. Järjestelyratapihan sijoittamista Akaaseen tukisi voimassaolevan teollisuusalueen osayleiskaavan lisäksi keskeinen maantieteellinen sijainti Helsingin, Tampereen ja Turun rautatieyhteyksien solmupisteessä sekä kaikkiin näihin isoihin kaupunkeihin lähtevät nopeat moottoritieyhteydet. Jatkossa tuleva Riihimäen kolmioraide mahdollistaa Akaasta myös suorat yhteydet Venäjälle. Etenkin Venäjän kaupan kannalta junaliikenteestä kumipyörille tai toisinpäin siirrettäviä yhdistelmäkuljetuksia ajatellen olisi järjestelyratapihan sijainnin tärkeää olla myös nopeiden maantieyhteyksien varrella.
Näistä molemmista pirkanmaalaisista aiheista keskustelu jatkuu. Jos sinulla on kommentteja Tohlopin kehittämiseen tai ratapihan siirtoon, niin mielelläni niistä kuulisin.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Työllisyyden edistämiseksi paikallista sopimista
15.4.2013
Hallituksen yritysverouudistuksen tavoitteena on antaa piristysruiske talouskasvulle. Yhteisöveron alentamisen tavoitteena on parantaa kilpailukykyä, lisätä investointeja ja edistää työllisyyttä. Verotus kevenee erityisesti vientiyrityksillä. Suomalaisen työn kilpailukyvyn vahvistaminen vaatii kuitenkin verouudistuksen rinnalle työllisyyttä tukevan työmarkkinaratkaisun. Tämän ratkaisun avainsana on paikallinen sopiminen.
Euroopassa vallitsevan matalan talouskasvun aikana palkanmaksukyky vaihtelee suuresti sekä toimialojen välillä, että niiden sisällä. Tällaiseen tilanteeseen keskitetyt ratkaisut sopivat vain, jos ne sisältävät riittävästi vapautta paikalliseen sopimiseen. Suomen yrittäjien esittämä Joustoturva-TES mahdollistaa paikallisen sopimisen palkoista, työehdoista ja työajoista, jos se sopii sekä yrittäjälle, että työntekijöille. Jos sopua ei synny, niin silloin noudatetaan yleissitovaa sopimusta.
Paikallisen sopimisen idea on siinä, että globaaleilla markkinoilla yrittäjä ja työntekijä ovat samalla puolella, eivät toisiaan vastaan. Saavutettua tulosta voidaan jakaa vain, jos tulos on ensin syntynyt. Jos yritys ei menesty, niin työt loppuvat myös työntekijöiltä. Toisaalta menestyvän yrityksen kannattaa palkita menestyksen tehneet työntekijät. Vastakkainasettelun aika on todellakin ohi.
Paikallinen sopiminen yleistyy
Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan 40 prosenttia yrityksistä oli toteuttanut paikallista sopimista. 75 prosenttia yrittäjistä puolestaan uskoi laajempien paikallisten sopimismahdollisuuksien helpottavan yrityksen selviytymistä poikkeuksellisten aikojen yli. Työvoiman tarve on yrityksissä usein vaihteleva ja sen vuoksi juuri yrityskohtainen sopiminen mahdollistaa työn järjestämisen järkevimmällä tavalla.
Paikallinen sopiminen ei suinkaan aina lähde työnantajasta, vaan se lähtee usein myös työntekijästä. Työntekijän motivaatiota lisää työaikojen joustaminen oman elämäntilanteen mukaan. Työssäjaksamisen näkökulmasta puolestaan mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja aikatauluihin on hyvin keskeistä. Viisas työnantaja joustaa mahdollisuuksien mukaan, koska samalla työn tuottavuus kasvaa.
Työn tuottavuudesta otettava kaikki irti
Suomalainen työ on bulkkituotannossa globaalisti kallista. Yksikkötyökustannuksia voidaan hieman alentaa esimerkiksi viikoittaista työtuntimäärää lisäämällä, kuten joissakin Euroopan maissa on tehty. Sen sijaan palkkaa ja siihen liittyviä sivukuluja on käytännössä mahdoton alentaa, koska palkalla on tultava toimeen ja eläkkeen on kartuttava. Suomalaisen työn on siten kilpailtava osaamisella ja tehokkuudella.
Tuotanto osittuu globaalisti yhä pienempiin osiin. Tärkeää Suomelle on olla kilpailukykyinen riittävän monissa vaiheissa eri tuotantoprosesseja. Avaintekijöitä ovat joustavuus, nopeus, luovuus ja tuotantovarmuus, joita tarvitaan erityisesti pienissä tuotantosarjoissa. Tämä pätee etenkin perinteisessä teollisuustyössä, jossa suomalaisen työn kilpailuhaaste on suurin. Innovatiivisessa suunnittelussa ja tuotekehityksessä suomalainen työ on globaalisesti kilpailukykyisempää.
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta keskeisin tekijä on korkea työllisyysaste. Jokainen työpaikka on arvokas ja pitää tekijänsä yhteiskunnassa mukana. Mitä enemmän työehtosopimukset mahdollistavat paikallisen sopimisen, sen korkeampi on työllisyys. Jos työpaikoilla ei ole edes yhteisellä päätöksellä mahdollisuus joustaa, niin se näkyy heikommin menevissä yrityksissä lomautuksina, irtisanomisina tai jopa työn siirtymisenä ulkomaille, mihin Suomella ja suomalaisilla ei ole varaa. Parhaimmillaan paikallinen sopiminen lisää myös työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Joustoturva-TES on ajankohtaisempi kuin koskaan.