Flickr

Arto Flickrissä

Kokoomus

Error: Feed has a error or is not valid

Suomalainen työmies ei voi odottaa 2020-luvulle

21.4.2014

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kirjoitti (AL 13.4.) otsikolla ”Tarvitsemme uutta politiikkaa”. Kirjoituksen pääsanoma kiteytyy 200 000 uuteen työpaikkaan. Sipilän mukaan nämä työpaikat on mahdollista luoda energia-alalle, elintarviketeollisuuteen, biotalouteen, matkailuun ja tietotekniikan hyödyntämiseen, koska näillä aloilla Suomella on suhteellinen kilpailuetu kansainvälisessä kaupassa. Sipilän mukaan valtion tase on laitettava töihin, jotta nämä työpaikat eivät jää rahoituksesta kiinni.

Sipilä on ajatuksissaan täysin oikeassa. Hallituksella on sama analyysi juuri näiden alojen edistämisestä. Rahoituksesta työpaikat eivät ainakaan jää kiinni, sillä nykyinen hallitus on jo huomattavasti lisännyt Teollisuussijoitusten ja muiden valtio-omisteisten toimijoiden mahdollisuuksia rahoittaa Suomeen tehtäviä investointeja ja lisätä riskinottoa. Biotalouden osalta on hallitukselta valmistumassa strategia, joka tähtää juuri Sipilän mainitsemien uusien työpaikkojen luomiseen.

On siis helppo olla yhtä mieltä Sipilän kanssa, mutta valitettavasti nämä keinot auttavat vasta myöhemmin. Eivät välittömästi, eivätkä riittävästi. Nyt olisi uskallettava puhua ihan oikeista asioista. Suomi on menettänyt vuoden 2008 jälkeen 60 000 vientiteollisuuden työpaikkaa. Osittain tämä on seurausta Nokian alamäestä ja sanomalehtipaperin kulutuksen vähentymisestä koko maailmassa. Paljon työpaikkoja on kuitenkin menetetty myös siksi, että Suomi ei ole kilpailukykyinen. Kokeneet yrittäjät arvioivat Suomen olevan monissa tuotteissa viidenneksen liian kallis kansainvälisessä kilpailussa.

Yksikkötyökustannukset ovat meillä suhteessa kilpailukykyyn liian korkeat, vaikka maltillinen tupo asiaa hieman auttaakin. Kun haluamme olla maailman kärjessä ympäristönsuojelussa, niin olemme suostuneet rikkidirektiivin kaltaisiin kilpailukykyä vaurioittaviin rajoituksiin. Ympäristönsuojelun nimissä myös energiaa, polttoaineita, autoja ja jopa työmatkoja verotetaan niin paljon, että se tuntuu merkittävästi keskituloistenkin kukkarossa. Hyvässä tarkoituksessa luotu tiukka sääntely määräyksineen ja selvityksineen kuormittaa yrityksiä kohtuuttomasti.

Suomen Yrittäjät esitti kuluneella viikolla yleissitovuuden poistamista, mikä on tulkittavissa hätähuudoksi. Tärkeintä olisi voida joustaa työnantajan ja työntekijöiden välisellä sopimuksella yrityksen kriisitilanteissa, kuten Saksassa tehdään. Siellä voidaan paikallisesti sopia esimerkiksi työajan pidentämisestä, kun samalla turvataan kaikkien työpaikat.

Jos tamperelaisen tai sastamalalaisen hitsarin työt siirtyvät Puolaan, niin biotaloudesta tai matkailusta ei uutta työtä hetkessä löydy. Useimmille ei ole oman alan töitä muissa yrityksissä tarjolla. Vaihtoehdoksi jää mennä työn perässä vaikka Norjaan tai jäädä kotimaahan työttömäksi.

Suomalainen työmies ei voi odottaa 2020-luvun työpaikkoja. Tärkeintä on turvata mahdollisimman moni työpaikka juuri nyt. Se edellyttää nykyistä joustavampaa sopimista työpaikoilla ja kustannustason kurissapitämistä koko yhteiskunnassa. Siis realistisempaa ympäristöpolitiikkaa ja sääntelyn karsimista. Toivon Sipilältä tukea näihin talkoisiin.

Politiikka | Tagit: ·

Koulutusvienti vauhtiin

21.4.2014

Vuonna 2012 jättämäni aloitteen EU- / ETA-alueen ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksuista allekirjoitti 117 kansanedustajaa. Aloitteen tavoitteena on lisätä koulutusvientiä ja tukea opetusalan työllisyyttä tekemällä suomalaisesta koulutuksesta kansainvälinen vientituotteen. Nyt myös aiheeseen keskittynyt Lipposen työryhmä on antanut tukensa aloitteelle.

Globaali kysyntä koulutuspalveluille kasvaa erityisesti Aasian, Venäjän ja Ivy-maiden vaurastumisen myötä. Yhä useammalla on varaa ja kiinnostusta ostaa korkeatasoista länsimaista koulutusta. Vuonna 2000 oman maansa ulkopuolella opiskeli korkeakouluissa 2,1 miljoonaa nuorta, mutta vuonna 2009 määrä oli noussut jo 3,7 miljoonaan. Koska pääosin koulutus on maksullista, voidaan todeta koulutusmarkkinoiden siis vajaassa kymmenessä vuodessa lähes tuplaantuneen ja kasvu näyttää jatkuvan edelleen.

Suomen maine Pisa-tutkimuksessa menestyneenä maana ja korkean teknologian kansakuntana, antaa meille suuret mahdollisuudet tehdä koulutuksesta merkittävä vientituote. Tämä mahdollisuus on hyödyntämättä, ja tähän tilaisuuteen on nyt tartuttava.

Aloitteeni taustalla oli myös ajatus siitä, että Suomeen töihin jäävät voivat vähentää maksamansa lukukausimaksut verotuksessa jälkikäteen täysimääräisesti. Nykyisin vain 49 prosenttia Suomessa valmistuvista ulkomaalaisista opiskelijoista jää Suomeen. On vaikea ymmärtää, miksi suomalaisella veronmaksajalla olisi intressi kustantaa ilmainen korkeakouluopetus esimerkiksi venäläiselle opiskelijalle, joka työllistyy Yhdysvaltoihin, tai amerikkalaiselle opiskelijalle, joka työllistyy Venäjälle, varsinkin kun näissä molemmissa maissa opiskeleminen maksaa myös suomalaisille.

Eräänä vasta-argumenttina lukukausimaksuille on esitetty väite ulkomaalaisten opiskelijoiden määrien väheneminen Tanskassa ja Ruotsissa lukukausimaksujen käyttöönoton seurauksena. Tämä pitää paikkansa osittain, mutta vain osittain. Tanskassa EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisten määrä on jo nyt palautunut suurin piirtein samalle tasolle kuin se oli ennen maksujen alkamista vuonna 2006. Romahdus oli siis vain väliaikainen. Ruotsin kehityksestä ei vielä voi varmuudella sanoa mitään, mutta oletettavaa on, että muutos noudattaa Tanskassa nähtyä esimerkkiä. Erona Ruotsiin ja Tanskaan toimii myös se, että siellä lukukausimaksusta maksetaan aina täysi hinta. Tässä aloitteessa taas ideana oli löytää kokeilemalla sellainen taso, jolla koulutus menee kaupaksi, ja vähitellen nostaa hintataso kustannusvastaavaksi. Ruotsissa ja Tanskassa ei ole myöskään tähän aloitteeseen sisältyvää verovähennysoikeutta, joka olisi meille merkittävä myyntivaltti näihin maihin verrattuna. Lisäksi Ruotsin opiskelijamäärän putoamista selittää osaltaan käytössä olevat noin 100 euron suuruiset hakemusmaksut.

Vasta-argumenttina on esitetty myös se, että lukukausimaksut johtaisivat siihen, että Suomeen hakeutuu vain rikkaiden lapsia, joilla ei ole opiskelumotivaatiota. Tulokset Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kertovat toista. Maksavat opiskelijat ovat suorittaneet ensimmäisenä kokeiluvuonna keskimäärin hiukan yli 69 opintopistettä, mikä ylittää selvästi keskimääräisen suoritustason. Kehitysmaista tulevien opiskelijoiden määrä maksujen myötä tosin varmaankin alenisi, mutta siihen voidaan vastata maksamalla kehitysyhteistyövaroista stipendejä Suomen kehityskohdemaista tuleville opiskelijoille. Tämä ei ole ODA-kelpoista tukea, mutta näin apu ainakin menisi varmasti perille ja hyvään tarkoitukseen.

Suurin syy lukukausimaksujen vastustukseen on kuitenkin ollut pelko porttiteoriasta. Etenkin opiskelijaliike on pelännyt sitä, että kun lukukausimaksut tulevat ensin ulkomaalaisille, niin ne tulevat hetken päästä suomalaisille. Asia on täysin päinvastoin. Jos suomalaista koulutusta pystytään myymään tuhansille ulkomaalaisille vuosittain, niin se edistää yliopistojen rahoitusta ja parantaa merkittävästi Suomen kansantalouden tilaa. Samalla riski pakosta laittaa lukukausimaksut suomalaisille pienenee.

Politiikka | Tagit: ·

Kehysriihen päätökset luovat pohjaa talouskasvulle

21.4.2014

Kataisen hallitus joutui pakon edessä tekemään veronkorotuksia ja menoleikkauksia julkiseen talouteen 2,7 miljardin edestä, joista 1,6 miljardia kohdistuu tulevalle vuodelle. Vaihtoehtona näille päätöksille olisi ollut vapaa talouden pudotus. Näin ei voitu toimia, eikä ole Suomessa ikinä toimittu. Vastuu on kannettava myös vaikeina aikoina.

Suomi on edelleen AAA-luottoluokituksen maa, koska on kyetty vientilaman aikana tekemään kovia päätöksiä. Luottoluokituksen laskemisesta käynnistyisi vapaa pudotus, josta meillä on kokemusta 90-luvun alusta. Seurauksena olisi korkojen nopea nousu, mikä ajaisi vaikeuksiin sekä valtion, yritykset, että asuntovelalliset. Vakaan toimintaympäristön takaaminen on ensimmäinen asia, jotta Suomeen uskaltavat investoida oman maan kansalaiset ja ulkomaalaiset toimijat.

Hallitus teki kipeät leikkaukset mahdollisimman tasapuolisesti. Ne kohdistuvat veronkorotusten muodossa hyvätuloisiin, leikkausten ja veronkorotusten kautta keskituloisiin ja indeksien osittaisen jäädytyksen vuoksi pienituloisiin. Yhtä lailla opiskelijoihin, töissä käyviin, työttömiin, eläkeläisiin ja lapsiperheisiin. Kun hyvinvointiyhteiskunta joutuu laihduttamaan, niin sen pitää kohdistua kaikkiin. Ketään ei voi jättää ulkopuolelle, koska muuten toisten taakka nousisi kohtuuttomaksi.

Maaseudun kannalta oli hyvä asia, että pelättyä metsien kiinteistöveroa ei tullut. Myös turpeen veronkorotuksesta luopuminen on oikeaa politiikkaa. Jatkoakin vielä tarvitaan, jotta kotimaista energiaa voidaan aiempaa enemmän hyödyntää. Nyt jos koskaan on aika panostaa energiaomavaraisuuden nopeaan kasvattamiseen.

Suomen perusongelma on se, että useilla kansainvälisesti kilpailuilla toimialoilla emme ole kilpailukykyisiä. Yksikkötyökustannukset ovat edelleen pääkilpailijamaita korkeampia, vaikka maltillinen TUPO auttoikin asiaa jonkin verran. Ainakin vaikeuksissa olevissa yrityksissä olisi voitava sopia nykyistä joustavammin työehdoista työpaikkojen turvaamiseksi. On paljon helpompi puolustaa vanhoja työpaikkoja, kuin luoda uusia. Molempia toki tarvitaan.

Kataisen hallitus on sopeuttanut valtiontaloutta jo yhteensä yli 8 miljardilla. Valtion menot on aidosti käännetty laskuun, vaikka työttömyyden kasvun ja väestön ikääntymisen myötä kasvaneen palvelutarpeen vuoksi kehyksen ulkopuoliset menot ovat kasvaneet. Valtio ei kuitenkaan saa aikaan talouskasvua, vaan se on yritysten ja kansalaisten käsissä. Kehysriihessä talouskasvulle annettiin kuitenkin eväitä, kun julkinen talous otettiin hallintaan. Kivijalka on valettu ja sille pohjalle voidaan rakentaa.

Politiikka | Tagit:

Arto Satosen viikkoviesti 11.4.2014 – viikon aiheina työehtosopimusten yleissitovuvus ja Ukrainan kriisi

21.4.2014

Arvoisa lukija,

Kuluneella viikolla eduskunnassa on käyty sekä rakentavaa, että kiivasta keskustelua kehyspäätöksistä. Pääministeri Jyrki Kataisen päätös luopua Kokoomuksen puheenjohtajuudesta ja siten myös pääministeriydestä juhannuksena on luonnollisesti käynnistänyt seuraajakeskustelun, vaikka ehdokkaita ei olekaan vielä ilmaantunut. Katainen on vetänyt Kokoomusta 10 vuotta ja talouskriisissä olevaa Suomea 7 vuotta, mikä on ollut erittäin vaativa urakka. On täysin ymmärrettävää, että nyt on viestikapulan vaihtamisen aika. Suomelle on eduksi, jos Katainen saa merkittävän tehtävän EU-tasolta.

Pääministerin vaihtumisen myötä käynnistyvät mini-hallitusneuvottelut, joissa hallituspuolueet sopivat yhteistyöstä loppuvaalikaudeksi. Todennäköistä on, että vaalit pidetään normaaliin aikaan. Ainoastaan päähallituspuolueiden välinen välirikko voi johtaa uusiin vaaleihin. Kokoomuksen puheenjohtajan vaihtuminen ei laukaise uusia vaaleja. Jos SDP:ssä puheenjohtaja vaihtuu, niin kyse on uuden puheenjohtajan asenteesta. On itsestään selvää, että muut hallituspuolueet eivät suostu perumaan aiempia päätöksiä. Suomen luottoluokitus ja kansainvälinen uskottavuus ei kestä poukkoilua.

Tässä viestissä käsittelen kahta asiaa:

  • Suomen yrittäjien ehdotusta yleissitovuudesta luopumisesta ja minimipalkan käyttöönottoa
  • Kiristyvää Ukrainan tilannetta
  • Yleissitovuudesta voitava poiketa työpaikkojen säilyttämiseksi kriisitilanteissa

    Suomen Yrittäjät esittää luopumista yleissitovuudesta ja siirtymistä yleiseen minimipalkkakäytäntöön, joka olisi hieman nykyisiä TESiä alempi taso. AY-liikkeen taholta Yrittäjien esitykset tyrmättiin välittömästi. Asetelmat työmarkkinoilla ovat siis entiset. Näin mittava muutos edellyttää yhteiskunnassa laajaa yhteistä näkemystä, joten Suomen Yrittäjien ehdotus jäänee tässä vaiheessa keskustelunavaukseksi. Yrittäjien perusteellinen asiaa selvittävä tutkimus löytyy viestin lopussa olevan linkin kautta.

    Vuoden 2008 taantuman jälkeisenä aikana suomalaisesta vientiteollisuudesta on hävinnyt 60 000 työpaikkaa. Joka päivä monissa yrityksissä taistellaan töistä ulkomaista kilpailua vastaan. Kriisitilanteissa, jossa työpaikat ovat uhattuna ja työ uhkaa siirtyä maan rajojen ulkopuolelle, olisi voitava toimia nykyistä joustavammin. Työpaikoilla pitäisi olla mahdollista työnantajan ja työntekijöiden sopia työpaikkojen turvaamisesta esimerkiksi siten, että työntekijät pidentävät 2 tunnilla työviikkoa, jos työnantaja sitoutuu takaamaan työn jatkuvuuden vaikka 2-3 vuodeksi. Saksassa näin toimitaan ja monia työpaikkoja on saatu säilytettyä ja uusia luotua.

    Töiden siirtymisessä maasta ulos häviää eniten työntekijä, joka jää työttömäksi. Uuden työn saaminen on juuri nyt vaikeaa ja siksi pitäisi olla joustavat keinot turvata nykyisiä työpaikkoja. Usein uuden työn saaminen edellyttää alanvaihtoa, muuttoa Suomen sisällä tai jopa muuttoa ulkomaille. Monille olisi helpompaa tilapäisesti tinkiä hieman työehdoista, kun joutua tähän kierteeseen.

    Ukrainan kriisi uhka kärjistyä – Venäjä hamuaa takaisin suurvallaksi

    Ukrainan kriisi on tällä hetkellä taistelua Itä-Ukrainan hallintorakennusten hallinnasta venäläismielisten ja kansallismielisten välillä. Samaan aikaan Venäjä on keskittänyt joukkojaan Ukrainan rajalle. Kukaan ei tiedä mitä Venäjä tavoittelee seuraavaksi. Ensi viikolla neuvotellaan Venäjän, EU:n, Ukrainan ja USA:n välillä ulkoministeritasolla. Käytännössä Venäjä noteeraa todelliseksi neuvottelukumppaniksi vain Yhdysvallat.

    Selvästi on nähtävissä Venäjän pyrkimys palata alueellisesta mahdista globaaliksi suurvallaksi. Krimin veretön haltuunotto on nostanut Putinin suosiota Venäjällä. Ukrainan johto pelkää Venäjän tavoittelevan koko Ukrainan alistamista. Ukrainan jakautuminenkin on mahdollista, mutta epätodennäköistä. Alueiden vahvaan autonomiaan nojautuva Ukraina voi olla yksi lopputulos, jossa Itä-Ukrainan alueet kykenevät estämään Ukrainan EU- ja Nato-jäsenyyden, joita Länsi-Ukrainassa ja Kiovassa vahvasti kannatetaan. Jäätynyt konflikti on myös Transnistriassa, jossa paikallinen johto haluaa Krimin tavoin liittyä Venäjään.

    Hyvin vaikeaa on arvioida mikä on Venäjän tavoite. Onko kyse venäläisten oikeuksien varmistamisesta entisen Neuvostoliiton alueella vai onko tavoitteena saada takaisin Venäjän haltuun entiseen Neuvostoliittoon kuuluneita alueita? Selvästi Venäjä haluaa vahvistaa omaa otettaan, eikä pelkää talouspakotteita. Kaasuase on myös tehokas väline Ukrainan ja Euroopan Unionin suuntaan, koska energiatuotannon omavaraisuus on monissa maissa riittämätön.

    Suomessa on tärkeää seurata tarkkaan mitä Venäjällä tapahtuu. Toistaiseksi suomalaisten yritysten toiminta Venäjällä jatkuu normaalisti. Tulokset tosin jäävät alle odotuksien, koska kriisi on syönyt tavallisten venäläisten ostovoimaa. Puolustuspolitiikassa Suomen on huolehdittava omasta puolustuskyvystään. Kehysriihen päätöksissä tämä näkyi jo siten, että Puolustusvoimat jätettiin leikkausten ulkopuolelle. Ukrainassa oma puolustuskyky on laiminlyöty ja se heijastuu nyt heikkoutena. NATO-jäsenyyteen Suomen olisi pitänyt tarttua jo silloin, kun Venäjä Jeltsinin aikaan oli heikoimmillaan. Baltian maille NATO-jäsenyys takaa tässä tilanteessa merkittävän suojan.

    Hyvää pääsiäisviikkoa toivottaen,
    Arto Satonen

    Yrittäjien kannanoton pääset lukemaan täältä.


    Arto Satonen
    arto.satonen@eduskunta.fi
    050-5113110


    Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
    Arto Ahvensalmi
    (Arto Satosen avustaja)
    arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
    09-4324110 / 045-1245678

    Politiikka | Tagit: · ·

Kokoomuksen Satonen ja Virolainen: Yleissitovuudesta voitava joustaa työpaikkojen turvaamiseksi

10.4.2014

Kokoomuksen kansanedustajat Arto Satonen ja Anne-Mari Virolainen kannattavat paikallisen sopimisen lisäämistä työmarkkinoilla. Edustajat antavat tukensa tänään julkaistulle Suomen Yrittäjien selvitykselle, jossa vaadittiin työelämän sääntelyn keventämistä työllisyyden turvaamiseksi.

”Työehtosopimusten yleissitovuudesta on voitava joustaa, mikäli työnantaja ja työntekijät sopivat tästä yhdessä työpaikkojen turvaamiseksi, lomautusten tai irtisanomisten välttämiseksi”, toteaa Virolainen.

Edustajat kannattavat Saksassa työmarkkinoilla käytössä olevaa mallia, jossa työpaikalla voidaan yhteisellä sopimuksella sopia paikallisesti työehdoista kriisitilanteessa. Tällöin työnantaja sitoutuisi turvaamaan työpaikat, mikäli työntekijät samalla sitoutuisivat viikoittaisen työajan pidentämiseen.

”On tärkeää, että työehdoista voidaan sopia työpaikoilla yhteistyössä suhdannetilanteen mukaan. Työttömyysuhan alla olevia autetaan parhaiten turvaamalla heidän nykyinen työnsä”, toteaa Satonen.

Edustajat painottavat, että paikallisen sopimisen lisäksi on tärkeää huolehtia, että työntekijöillä on mahdollisuus oman ammattiosaamisensa kehittämiseen vaikeanakin taloudellisena aikana.

”Kun maailma ympärillä muuttuu jatkuvasti, on tärkeää taata riittävät koulutusmahdollisuudet työntekijöille. On erityisesti työnantajien etu, että työntekijät voivat kehittää omaa osaamistaan”, edustajat päättävät.

Uutisia | Tagit:

Kokoomuksen Satonen ja Mäkelä vaativat sakon muuntorangaistuksen palauttamista välittömästi

8.4.2014

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Outi Mäkelä ja Arto Satonen korostavat, että sakkojen muuntorangaistus on palautettava lainsäädäntöön välittömästi. Kansanedustajat ovat huolestuneita lisääntyneestä myymälävarkauksien määrästä, ja uskovat tämän olevan seurausta muuntorangaistuksen luopumisesta.

Sakon muuntorangaistuksesta luovuttiin vuonna 2008. Silloinen oikeusministeri Tuija Brax arveli, että sakon muuntorangaistusten kärsijät ovat pääsääntöisesti täysin alkoholisoituneita ja elämänhallintansa kokonaan menettäneitä ihmisiä, joiden paikka ei ole kalliissa vankiloissa.

”Muutoksen taustalla oli ilmeisesti silloisen ministerin oletus siitä, että sakon muuntorangaistuksesta luopumisella ei olisi mitään merkitystä näpistelijöiden ja muiden pikkurikosten tekijöiden määrään. Rikosten tekijöiden määrä olisi vakio ja tehty muutos vaikuttaisi ainoastaan siihen kuinka sakkoja maksamattomien kohdalla toimitaan”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Satonen ja Mäkelä ihmettelevät.

Käytäntö osoittaa kuitenkin toista. Myymälävarkauksien määrä on viime vuosina kasvanut ja Kaupan liiton mukaan varkaat ovat entistä röyhkeämpiä ja aggressiivisempia, koska kiinnijäämisestä ei tule mitään seuraamuksia.

”Näyttäisi siltä, että aiemmin tehdyn päätöksen perustelut eivät ole käytännössä pitäneet, vaan muuntorangaistuksen poistaminen on lisännyt näpistelyrikoksia. Kun tehdyistä rikoksista ei ole mitään seurauksia, niin kynnys ensimmäiseen näpistykseen on huomattavasti alhaisempi ja kun yhä useampi sortuu jossain vaiheessa näpistelyyn niin siitä tulee yleisesti hyväksytympää”, Mäkelä ja Satonen pohtivat.

”Sillä, että rikoksesta ei seuraa rangaistusta, annetaan kansalle täysin väärä moraalinen viesti”, Satonen harmittelee.

”Nyt on syytä tunnustaa tosiasiat, ja korjata aikaisempi päätös. Ministeri Henriksson on luvannut tuoda esityksen ongelmien korjaamiseksi huhtikuun aikana. Tilanne on nyt kauppiaiden arjessa ryöstäytymässä käsistä ja on toivottavaa, että ministeri kiirehtii asiaa”, Mäkelä jatkaa.

Uutisia | Tagit: ·

Antaa suvivirren soida

4.4.2014

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen kehotus opetushallitukselle ohjeiden tarkistamisesta koulujen perinteisten ja uskonnollisten juhlien järjestämisessä on jälleen kerran kyseenalaistanut Suvivirren aseman. Tämä joka keväinen aihe on saatava pois päiväjärjestyksestä. Tällaisesta asiasta veivaaminen aiheuttaa aivan tarpeetonta vastakkainasettelua kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä.

Suvivirsi kuuluu suomalaiseen perinteeseen, eikä ole mitään syytä siitä perinteestä poiketa. Olen myös aivan varma, että maahanmuuttajien selvä enemmistö hyväksyy Suvivirren soittamisen. Suurin osa maahanmuuttajista on kristinuskoa tunnustavia ja muissakin uskontokunnissa on monia, jotka ymmärtävät, että kantaväestön perinteitä ei yhteiskunnassa muuteta.

Suvivirsikeskustelu saa kuitenkin joka kerta negatiivista aikaan. Ymmärrettävästi me kantasuomalaiset nousemme takajaloillemme, kun periaatteelliseksi kysymykseksi noussut Suvivirsi- perinne kyseenalaistetaan. Samalla asenteet maahanmuuttoa kohtaan jyrkkenevät, koska sen katsotaan pakottavan meidän luopumaan itsellemme tärkeästä asiasta. Näin ei todellakaan ole, jos emme itse hölmöile. Muissakaan maissa kantaväestö ei luovu omista perinteistään, jos sinne tulee maahanmuuttajia. Koko ajatus on ihan absurdi.

Viime kädessä kyse on perustuslain tulkinnasta ja siitä linjasta päättää eduskunnan perustuslakivaliokunta. Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson on jo osuvasti todennut, että suvivirsi on osa kulttuuriperintöämme ja sen tulee soida kouluissa jatkossakin. On kuitenkin hyvä, että perustuslakivaliokunta käsittelee asian ja ottaa siihen yksiselitteisen kannan. Sen jälkeen tästä ei tarvitse enää oikeusoppineiden käydä juridista väittelyä, joka vain aiheuttaa tarpeetonta vastakkainasettelua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Mielipidekirjoituksia | Tagit:

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina suvivirsi, sakon muuntorangaistus sekä liikuntalukioiden rahoitus

4.4.2014

Arvoisa lukija,

Politiikassa on jälleen ollut isojen tapahtumien viikko. Vasemmistoliiton perintöä jaettiin hallituksessa siten, että Henna Virkkusen ja Pia Viitasen salkut vahvistuivat merkittävästi. Timo Soinin uutuuskirjassa on kuuleman mukaan varsin suorasukaisia kommentteja puoluetovereista, mikä on herättänyt Perussuomalaisten sisäistä kalabaliikkia.

Tämä viesti keskittyy kuitenkin asiakysymyksiin. Tällä kertaa kyse ei ole megaluokan asioista, mutta periaatteellisesti tärkeistä asioista. Tämä viesti käsittelee Perustuslakivaliokunnassa tänään esillä ollutta suvivirsi-asiaa, sakon muuntorangaistuksen palauttamista ja erikoislukioiden ahdinkoa.

Suvivirren pitää soida – ei turhaa vastakkainasettelua

Suvivirrestä on valitettavasti tullut joka keväinen puheenaihe. Toivoa sopii, että perustuslakivaliokunta pistää tälle asialle pisteen. Suvivirsi kuuluu suomalaiseen koulujuhlaperinteeseen. On aivan absurdia ajatella, että maahanmuuton vuoksi meidän pitäisi muuttaa omia periaatteitamme. Näin ei toimita muissakaan maissa.

Kaikkein kiusallisinta tässä asiassa on se, että se aiheuttaa tarpeetonta vastakkainasettelua kantaväestön ja maahanmuuttajien kesken. Maahanmuuttajien enemmistö on kristittyjä ja muidenkin uskontojen harjoittajissa on monia, jotka hyväksyvät suvivirren. Paine suvivirrestä luopumiseen ei siis tule maahanmuuttajilta, vaan se on arkielämästä irrottautunutta juridista väittelyä. Pisteen pistäminen tälle keskustelulle on siten hyvä tehdä Perustuslakivaliokunnassa, joka on maan korkein perustuslakia tulkitseva elin.

Sakon muuntorangaistus palautettava

Viime vaalikaudella luovuttiin sakon muuntorangaistuksesta, mikä vapautti näpistelijät vankilatuomiolta. Perusteluna oli, että näpistelijöiden pelättiin vankilan kautta päätyvän rikollisen uralle ja lisäksi vankilapäivät ovat yhteiskunnalle kalliita. Nämä silloisen oikeusministerin Tuija Braxin perustelut ovat kuitenkin käyneet kestämättömiksi. Nyt tiedetään, että sakon muuntorangaistuksesta luopuminen on selvästi lisännyt näpistyksiä. Lakia muuttamalla on siis annettu väärä moraalinen signaali ja se virhe on korjattava.

Tampereella oli juuri tällä viikolla esillä K-kauppiaan arkea, jossa kauppias itse kertoi juoksevansa kiinni liikkeestä varastavia asiakkaita. Taantuman aikana näpistely todennäköisesti kasvaa edelleen, jos rangaistuksia ei kiristetä. Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson on luvannut tänä keväänä tuoda lakiesityksen, jolla toistuvista näpistyksistä seuraisi vankeusrangaistus. Tämä on tärkeä alku, mutta paluu aiempaan käytäntöön on vieläkin parempi ratkaisu. Tärkeintä on , että pienestäkin varkaudesta tulee välittömästi rangaistus, jotta mahdollisimman monen näpistyshalut tyssäävät jo alkuunsa.

Liikuntalukioiden rahoitus varmistettava

Hallituksen aiemmat päätökset ja kehysriihessä tehdyt ratkaisut uhkaavat koitua kohtaloksi liikuntalukioille. Erityislukioiden valtionosuus pienenee ja valtionosuus leikataan pois yli 3 vuotta kestävältä lukio-opiskelulta. Normaalissa lukiokoulutuksessa kolme vuotta riittää valmistumiseen ja on aivan oikein kannustaa lukioita varmistamaan nuorten valmistuminen määrä-ajassa.

Liikuntalukioissa tilanne on kuitenkin toinen. Tavoitteellisen urheilun ja opiskelun yhdistäminen siten, että valmistuminen tapahtuu kolmessa vuodessa onnistuu vain puolelta opiskelijoista. 48 prosenttia opiskelee yli kolmen vuoden. Liikuntalukioiden ideana on samanaikaisesti antaa nuorelle perusvalmiudet jatko-opintoihin ja mahdollisuus mitata omat kyvyt huippu-urheilijana. Jos leikkaukset johtavat liikuntalukioiden alasajoon, niin yhä useampi nuori joutuu liian aikaisin valitsemaan koulun tai urheilun väliltä, mikä ei ole yhteiskunnallisesti järkevää. On välttämätöntä, että liikuntalukioiden tulevaisuus varmistetaan kohdentamalla niille rahaa OKM:n sisältä.

Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

Viikkoviestejä | Tagit: · · ·

YLE Uutiset 28.3..2014: Aluesairaalat etsivät rooliaan perus- ja erikoishoidon yhdistäjinä

31.3.2014

Aluesairaalat joutuvat miettimään paikkaansa sosiaali- ja terveyshuollon yhtenäistyvässä hoitoketjussa. Ne toimivat nytkin keskussairaaloiden ja terveyskeskusten välimaastossa, mutta raja-aitoja on vielä kaadettavana.
Uudistusmallissa viisi isoa sote-aluetta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollosta perustasolta vaativimpaan työhön. Kitkaa pitäisi poistaa eri tasojen väliltä.

Pirkanmaalaiset Valkeakosken ja Vammalan aluesairaala ovat jo pitkään saaneet hyviä arvosanoja tehokkuusvertailuissa. Se ei kuitenkaan vielä riitä.

Aluesairaaloissa ei ole nukuttu uudistuksia odotellessa. Valkeakosken sairaala on jo lisännyt yhteistyötä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa, huomauttaa johtava lääkäri Juha Alanko.

– Varmistettaisiin lääkärien saanti, koska lääketieteen erikoisalat valitettavasti suppeutuvat koko ajan. Entistä enemmän ollaan yksittäisistä osaajista riippuvaisia, mikä aluesairaalassa merkitsee yhtä tai kahta ihmistä. Isommassa talossa heitä on huomattavasti enemmän.

Erilaisia yhteistyökuvioita selvitetään

Vammalan sairaalassa on ollut pulaa potilaista. Väestöpohja ei tahdo riittää, joten asiakkaita pitäisi löytää muilla keinoilla, sanoo sastamalalainen kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Arto Satonen.

– Viime aikoina potilaat ovat vähentyneet nimenomaan kolmostien tilaajarenkaan suunnasta. Siellä kuitenkin Vammalan aluesairaalalla on käyttäjien keskuudessa erittäin hyvä maine. Uskon, että se lisää potilaita Vammalan aluesairaalassa. Tuskin kuitenkaan niin paljoin, että ulkoisen kumppanin tarve poistuisi.

Sairaalassa onkin selvitelty viime viikkoina yhteistyömahdollisuuksia yksityisen terveydenhuollon kanssa.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri puolestaan haluaisi liittää Vammalan sairaalan suoraan yhdeksi Taysin toimialueeksi. Välttämättä nämä kaksi toimintalinjaa eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois.

Valkeakoskellakin on yhteistyötä yksityispuolen kanssa, osa päivystyshoidosta on alan yrityksen vastuulla.

Mäntän sairaalassa erikoishoidosta vastaa nytkin Tays.

Perus- ja erikoissairaanhoito samaan kahvihuoneeseen

Perus- ja erikoishoidon raja on määrä vähitellen purkaa. Siinä on paitsi ammatilliset, myös inhimilliset näkökulmat otettava huomioon, muistuttaa Valkeakosken aluesairaalan johtava lääkäri Juha Alanko:

– Erikoissairaanhoito ja perushoito pitäisi pystyä sotkemaan keskenään. Käytettäisiin yhteistä kahvihuonetta tai muuta vastaavaa. Se auttaisi molempia.

– Molemmat ovat kuitenkin tottuneet istumaan omissa kahvihuoneissaan.


Mistä on kyse?

  • Sote-ratkaisu muuttanee myös aluesairaaloiden roolia
  • Pirkanmaalla toimii vielä kaksi aluesairaalaa
  • Aluesairaalat sijaitsevat Sastamalassa ja Valkeakoskella

Uutisia | Tagit: · · ·

Kokoomuksen Satonen ja Kiuru peräävät ammushuollon turvaamista

27.3.2014

Kokoomuksen kansanedustajat Arto Satonen ja Pauli Kiuru ovat jättäneet asianomaiselle ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, kuinka hallitus aikoo varmistaa tykistön toimivuuden maanpuolustuksen turvaamiseksi myös jatkossa.

Suomen tärkeimmän tykistöjärjestelmä on 155 mm:n kotimaista tuotantoa olevat tykit. Tykistön toimivuuden kannalta on oleellista käyttää tykkien kanssa yhteensopivia ammuksia.

- Tällä hetkellä nykyisen tykistön kanssa yhteensopivia ammuksia valmistetaan vain Patrian toimipisteessä Sastamalassa, Kiuru ja Satonen toteavat.

- Puolustusvoimien suunnitelmat lopettaa nykymuotoisten ammusten tilaaminen ilman tietoa uudesta ja tykkien kanssa yhteensopivasta ammustyypistä tuntuu käsittämättömältä, ihmettelee Kiuru.

- Käytännössä ammusten tilaamisen päättäminen johtaisi Patrian toiminnan loppumisen Sastamalassa eikä kukaan enää jatkossa tuottaisi tykistölle sopivia ammuksia, jatkaa Satonen.

Uusien yhteensopivien ammustyyppien kehittely vie vuosia, eikä takuita sopivan ammustyypin löytämisestä ole kenelläkään.

- Säästöpaineiden alla täytyy kuitenkin pystyä turvaamaan maanpuolustus kriisitilanteiden varalta, eikä kotimaista puolustusteknologiaa voida päästää loppumaan yhdelläkään maanpuolustuksen kannalta kriittisellä osiolla, edustajat päättävät.

Uutisia | Tagit:

Vanhemmat