Seuraa Twitterissä @artosatonen.

Arto Satonen

Flickr

Arto Flickrissä

Kokoomus

Error: Feed has a error or is not valid

Aamulehti 16.9.2014: Lentopalloliiton puheenjohtaja Arto Satonen – Urheilumenestys kohottaa itsetuntoa ja piristää taloutta

16.9.2014

Kansainvälinen huippu-urheilu on tänä päivänä todella suuren luokan toimintaa, jonka vaikutukset ulottuvat laajalti yhteiskuntaan. Viime viikkoina olemme saaneet nauttia suomalaisten koripalloilijoiden ja lentopalloilijoiden otteluista MM-kisoissa. Samanlaista huumaa ei ole koettu monessa paikassa, koska Suomen lisäksi eurooppalaisista maista vain Serbia ja Ranska ylsivät molempiin kilpailuihin.

Urheilullisesti Ranska ja Serbia pääsivät vielä Suomen edelle, mutta Bilbaossa ja Katowicessa muistetaan vain Suomi. Suomalaiset olivat selvästi suurin faniryhmä sekä koripallon MM-kisoissa Espanjassa että lentopallon MM-kilpailuissa Puolassa.

Bilbaon ja Katowicen hallit muuttuivat Suomen kotikentäksi tavalla, joka muistetaan pitkään. Fanit puolestaan muistavat oman matkansa ikuisesti.

Urheilumenestyksellä on valtava vaikutus kansakunnan itsetuntoon. Suomi juostiin aikoinaan maailmankartalle, kuten me kaikki olemme historiasta oppineet.

Jalkapalloilun maailmanmestaruus keskellä syvää lamaa 2010 oli espanjalaisille korvaamattoman arvokas. Sen vaikutus pelkästään bruttokansantuotteeseen oli eräiden pankkien arvion mukaan 0,25–0,5 prosenttia, koska maan tunnettavuus ja turistimäärät kasvoivat.

Vaikutusta kansallistuntoon on vaikeampi mitata, mutta se on ollut vielä paljon suurempi. Rajun talouskriisin negatiivinen ilmapiiri kääntyi edes hetkeksi vahvaksi positiiviseksi kansallistunteeksi.

Monissa maissa isojen urheilutapahtumien vaikutus talouteen on tiedostettu hyvin.

Tanska hakee johdonmukaisesti kansainvälisiä urheilutapahtumia, jos niiden tulot ovat kansakunnalle menoja suuremmat. Tämä on oikea laskutapa.

Ulkomaisten turistien jättämä rahamäärä on paljon suurempi kuin mitä lipuista itse tapahtumaan maksetaan. Tästä meidänkin on otettava oppia.

Tampereen kaupunki hakee jatkuvasti sopivan mittaluokan kansainvälisiä urheilutapahtumia. Erityisen aktiivisesti Tampere hakee juniorien suurtapahtumia ja myös saa niitä. Yhtenä esimerkkinä ovat juuri järjestetyt alle 19-vuotiaiden tyttöjen lentopallon EM-kilpailut. Tällaista edelläkävijyyttä tarvitaan muuallakin.

Kansainvälisesti suurissa lajeissa, kuten koripallossa ja lentopallossa, kilpailu arvokisoista on kovaa.

Suomalaisten poikkeuksellinen näkyvyys MM-kilpailuissa tulee auttamaan lähivuosien hakuprosesseissa, vaikka vielä päätä miesten arvokisojen osalta ei olekaan saatu auki.

Kotikisoja ansaitsevat myös suomalaiset fanit, jotka ovat yhdessä menestyvien maajoukkueiden kanssa tuoneet huippupalloilun suomalaisten sydämiin.

Tänä syksynä koettu ennennäkemätön koriksen ja lentiksen huuma auttaa näitä lajeja ja ylipäätään suomalaista sisäpalloilua eteenpäin. On selvää, että uusia Koposia ja Kunnareita hakeutuu saleille.

Kyse on kuitenkin vielä suuremmasta. Suomea on tehty maailmalla tosissaan tunnetuksi, ja me olemme huomanneet, että voimme pärjätä myös suurien joukossa. Se tekee hyvää koko kansakunnan itsetunnolle.


Tausta

  • Susijengin eli Suomen MM-koripalloilijoiden pelejä Espanjan Bilbaossa seurasi paikan päällä noin 8 000 suomalaista.
  • Fanien tuki oli uskomatonta, ja Hakkaa päälle -huudot kaikuivat areenalla.
  • Voitokkaan Ukraina-pelin jälkeen Suomi järjesti fanitapaamisen, johon osallistui lähes 10 000 ihmistä.
  • Suomalaiset lentopallofanit kansoittivat Puolan Katowicessa noin 2 500 hengen joukolla MM-katsomon, kun Suomi pelasi.
  • Tasokkaalla pelillä näyttää olevan suora yhteys kannustukseen, josta Suomi nautti. Puolasta huolimatta voi sanoa ”kotiyleisönsä edessä”.
  • Blogi | Tagit:

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina talouspakotteet, komissaarivalinnat, Ruotsin vaalit sekä Skotlannin itsenäisyysäänestys

12.9.2014

Arvoisa lukija,

Tämän viikon viesti keskittyy kansainvälisiin kysymyksiin. Viestin aiheita ovat Ukrainan kriisiin liittyvät uudet pakotteet, tuoreet komissaarivalinnat, sekä edessä olevat Ruotsin vaalit ja Skotlannin itsenäisyysäänestys.

Lisäpakotteilla haetaan rauhaa

Euroopan unioni ja USA ovat päättäneet uusista lisäpakotteista Venäjää kohtaan. Uusien pakotteiden myötä matkustuskieltolistalle tulee uusia henkilöitä, jotka ovat venäläisiä politiikkoja ja oligarkkeja. Rahoituskielto laajennetaan koskemaan merkittäviä venäläisiä yrityksiä Rosneftiä, Transneftiä, Gazprom Neftiä ja Mig-hävittäjiä valmistavaa UAC-yhtiötä.

Suomalaisessa keskustelussa tuntuu välillä siltä, että asian ydin on unohdettu. 2-3 tunnin lentomatkan päässä meistä on käyty sotaa ja tällä hetkellä alueella on hauras tulitauko. Pakotteita asetetaan, jotta voidaan ohjata kehitys kohti rauhaa. Rauhan saavuttaminen on välttämätöntä myös talouden kannalta. On hyvä muistaa, että suomalaisten kauppa Venäjälle alkoi takkuamaan jo Krimin kriisin aikana, koska rupla arvo ja siten venäläisten ostovoima heikkeni nopeasti. Mitä nopeammin kriisi saada ratkaistua ja päästä takaisin rauhan tilaan, niin sitä nopeammin myös talous toimii. Epävarma turvallisuustilanne heijastuu aina negatiivisesti myös talouteen.

Euroopan Unioni asetti pakotteille seuraamisjärjestelmän. Syyskuun lopussa arvioidaan tulitauon kestävyyttä ja rauhan prosessin etenemistä. Tämän arvioinnin perusteella päätetään pakotteiden jatkamisesta tai niiden peruuttamisesta.

Katainen sai merkittävän tehtävän

Ex-pääministeri Jyrki Katainen sai merkittävän varapuheenjohtajan tehtävän komissiossa, joka on pääministerin tapaan koordinointitehtävä. Katainen toimii komission puheenjohtajan valtaoikeuksilla. Kataisen vastuualueella ovat Euroopan kannalta tärkeät työllisyys, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky. Juuri nämä alueet ovat kriittisiä myös Suomen kannalta, joten sopivat siten hyvin suomalaisen komissaarin tehtäviin. Kataisen pitkä ura pääministerinä, valtionvarainministerinä ja EPP-puolueen keskeisissä tehtävissä auttoivat häntä tähän korkeaan tehtävään. Kabinettipäälliköksi lähtee Juho Romakkaniemi, joka oli kanssani ehdokkaana Pirkanmaalla eduskuntavaaleissa 2003. Suomalainen Taneli Lahti puolestaan pääsi Latvian komissaarin Valdis Dombrovskisin kabinettipäälliköksi, joten suomalaisilla on hyvät asemat komissiossa.

Ruotsi äänestää sunnuntaina – poliittinen umpikuja mahdollinen

Ruotsissa Fredrik Reinfeldtin hallitusten aikana tehty onnistunutta talouspolitiikkaa. Vuoden 2006 jälkeen työpaikkojen määrä Ruotsissa on kasvanut 300 000 hengellä, mikä on erittäin kova saavutus eurokriisin aikakaudella. Reinfeldtin ”työn linja”, jota Suomessa on markkinoinut Juhana Vartiainen on todellakin purrut. Monet Ruotsissa Reinfeldtin aikana toteutuneet uudistukset löytyvät myös omasta kirjastani.

Hyvä talous ei kuitenkaan näytä takaavaan kolmatta kautta porvarihallitukselle. Sosiaalidemokraattien johtama rintama on ollut kärjessä gallupeissa, mutta tuskin saavuttaa sunnuntaina enemmistöä. Vaarana on, että Jimmie Åkessonin johtama maahanmuuttoa vastustava Ruotsidemokraatit pääsee kuninkaan tekijän paikalle. Tämä asetelma on erittäin hankala, koska Ruotsissa kaikki muut puolueet ovat johdonmukaisesti kieltäytyneet yhteistyöstä Ruotsidemokraattien kanssa. Perinteisesti myös raja-aita porvarien ja sosiaalidemokraattien välillä on ollut suuri ja yhteistyötä pidetään erittäin vaikeana. Vaarana on tulla shakkitermein patti, jossa on vaikea saada aikaan toimintakykyistä hallitusta. Kaikki ratkeaa kuitenkin sunnuntaina, jolloin vaalin tulokset selviävät.

Skotlanti äänestää torstaina – ero rapauttaisi Britannian

Skotlannissa pidetään ensi torstaina kansainvälisesti hyvin harvinainen äänestys, jossa skotit äänestävät irrottautumisesta Iso-Britanniasta. Jos ”Kyllä”-puoli voittaa, niin käynnistyy kymmenen vuoden hallinnollinen remontti, jolla Skotlanti erotetaan Britanniasta. Seuraukset voivat olla arvaamattomat. Jo nyt Skotlannin suurimmat pankit Lloyds ja Royal Bank of Scotland ovat ilmoittaneet siirtävänsä pääkonttoritoimintoja Lontooseen.

Äänestys jakaa skotit jopa perheittäin, joten tulos on erittäin vaikea ennakoida. Aiemmin itsenäistymistä vastustavat johtivat selvästi, mutta tilanne on tasoittunut. Jos Skotlannin itsenäistymishanke etenee, niin se saattaa saada seuraajia muualta Euroopasta. Espanjan Kataloniassa itsenäisyyttä on jo vaadittu jättimielenosoituksin. Kansakuntien hajoaminen pienempiin valtioihin tuskin on kokonaisuuden kannalta järkevää, mutta tämä trendi on tällä hetkellä yllättävän voimakas.

Hyvää viikonloppua!
Arto Satonen

Ps. peukut edelleen pystyyn Suomen lentopallomiehille! Viikonloppuna on vielä kaksi tärkeää peliä, joiden voittaminen tasoittaisi tietä kohti Rion olympialaisia


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

Viikkoviestejä | Tagit: · ·

Välittämistä ei voi ulkoistaa

11.9.2014

Reilu viikko sitten tamperelainen lukiolainen Juho Räty kertoi puuttuneensa bussissa kiusaamistapaukseen, koska ei halunnut olla enää hiljainen hyväksyjä eli henkilö, joka katsoo kiusaamista puuttumatta siihen. Sosiaalisen median kautta Juhon tarina on levinnyt kymmenille tuhansille suomalaisille.

Suomen Lukiolaisten liitto käynnisti ”Kutsu mua” -kampanjan, jolla lukiolaiset haluavat rohkaista muitakin toimimaan Rädyn tavoin. Viime viikolla syntyneellä kampanjalla lukiolaiset haastavat kaikki suomalaiset näyttämään esimerkkiä ja rakentamaan sellaista ilmapiiriä, jossa kukin tulee nähdyksi omana itsenään. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Lukiolaiset perustelevat kampanjaansa sillä, että huutelua ja nimittelyä kohdataan niin kouluissa, kuin työpaikoissakin aivan liikaa. Vaatii vahvaa itsetuntoa, jotta pystyy selviämään jatkuvasti siitä, että haukutaan tyhmäksi, lihavaksi tai vaikka komentelijaksi. Lukiolaisten mukaan huonoa käytöstä ei voida lopettaa käskemällä, mutta ryhtymällä passiivisista aktiivisiksi voimme muuttaa kulttuuria, jossa kiusaaminen on hyväksytty.

Juho Rädyn ja lukiolaisten liiton toiminta on esimerkillistä. Nuoret todellakin haluavat muuttaa passiivisen sopeutujan kulttuurin aktiiviseksi toimijaksi. Kun näemme lähipiirissämme, että jotakin kiusataan, niin on paljon helpompaa seurata sitä puuttumatta , kuin tarttua asiaan. Siksi asenteiden muuttaminen on tärkeää. Maailma muuttuu paremmaksi vain, kun otamme itse kukin enemmän vastuuta arjen tilanteissa.

Kun kieltäydymme hyväksymästä kiusaamista ja huonoa käytöstä, voimme itse vaikuttaa myös muihin. ”Kutsu mua” -kampanjassa jokainen voi kertoa miksi minua on haukuttu ja toisaalta minkä ominaisuuden minä haluaisin ihmisten itsessäni näkevän. Tämä oli juttu, joka kolahti myös itselleni. Siksi lähdin tähän kampanjaan mukaan ja toivon monien muidenkin lähtevän.

Välittämistä ei voi ulkoistaa. Kovimmilla hetkillään suomalaiset selvisivät teemalla: Veljeä ei jätetä! Siitä on opiksi ottamista myös rauhan aikana. Yhteistä tahtoa ja joukkuehenkeä tarvitaan myös tämän hetken taloustalkoista selviämiseen. Nuoret ovat osoittaneet, että he haluavat tehdä maailmasta positiivisemman! Tälle aktiivisuudelle he ansaitsevat meidän vanhempien kaiken tuen!

Mielipidekirjoituksia | Tagit: ·

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina Ukrainan tilanne, kiusaamiseen puuttuva kampanja sekä palloilumenestys

5.9.2014

Terve!

Tämän viikon viestissä asiaa eduskunnan Ukraina-keskustelusta, ”Kutsu mua” -kampanjasta ja urheilun merkityksestä suomalaisille.

Ukrainan tilanne

Eduskunnan avauskeskustelu tiistaina oli vakavasta aiheesta – Ukrainan tilanteesta ja sen vaikutuksista Suomelle. Täällä viikolla kansainvälisessä politiikassa on tapahtunut todella paljon. Suomi allekirjoitti isäntämaasopimuksen Naton kanssa, jonka sisällöstä kerroin viime viikolla. Ukrainassa on vireillä tulitauko, mutta kukaan ei tiedä kuinka todennäköistä rauhan prosessin käynnistyminen on. Venäjän tukemat separatistit ovat uudelleen vahvistaneet asemiaan. Obaman vierailu Viroon ja turvatakuiden lupaaminen Baltian maille oli yksi viikon kohokohdista.

Eduskunnan Ukraina-keskustelu oli hyvähenkinen. Presidentti Sauli Niinistön toiminta Ukrainan kriisissä sai laajan ja jakamattoman tuen. Pääoppositiopuolueet olivat tyytyväisiä myös hallituksen toimintaan Ukrainan kriisin hoidossa. Ainoa särö tuli laitavasemmistosta, jonka edustajille oli vaikeaa nielaista isäntämaa sopimusta Naton kanssa.

Pääministeri Alexander Stubbin puhe eduskunnassa Ukraina-keskustelussa kuvaa hyvin kansainvälistä tilannetta, Suomen asemaa ja hallituksen toimia asiassa. Puheen löydät kokonaisuudessaan täältä.

Sankari Rädyn toiminta poiki kansalaiskampanjan – lähde mukaan!

Tamperelainen lukiolainen Juha Räty kertoi facebookissa puuttuneensa bussissa kiusaamiseen, koska ei halunnut katsoa tilannetta hiljaa vierestä. Tapaus levisi nopeasti sosiaalisen median kautta eteenpäin ja poiki Suomen Lukiolaisten Liiton kautta #kutsumua -kampanjan, jossa rohkaistaan muita toimimaan Rädyn näyttämän esimerkin tavoin. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on muistuttanut kiusaamiseen puuttumisen tärkeydestä ja lupautunut toimimaan kampanjan suojelijana.

Sastamalan kaupunkin on haastanut luottamushenkilöitä mukaan kampanjaan ja olen itsekin päättänyt osallistua projektiin. Oma kuvani löytynee siis kohtapuolin Sastamalan kampanjakuvien joukosta. Voit käydä katsomassa kuvan myös täältä.

Mukaan kampanjaan voit osallistua seuraavalla tavalla: Ota kuva kahdesta sanasta, joista toinen kuvaa sitä lokeroa, johon sinut itsesi on yritetty tunkea ja toinen sellaista ominaisuutta, jonka tahtoisit muiden itsessäsi näkevän ja muistavan. Vedä sitten viiva ensimmäisen sanan yli – sitä käyttävät jatkossa vain hölmöt. Jaa kuva tunnisteella #kutsumua ja haasta mukaan ne tyypit, joiden tarinan tahtoisit kuulla.

Tarkemmin Rädyn tarinasta voit lukea täältä, tasavallan presidentti Sauli Niinistön kommentin täältä ja tarkemmin #kutsumua -kampanjasta löydät tietoa täältä.

Palloilumenestys luo uskoa tulevaisuuteen

Viikonlopuksi lähden Puolaan lentopalloilun MM-kilpailuihin. Toistaiseksi vain voittoja ottanutta joukkuettamme on kannustamassa jo yli 3000 fania. Tunnelma on erinomainen, kun fanit ja pelaajat ovat juhlineet yhdessä MM-huumassa. Bilbaossa suomalaisia oli koripallon MM-kilpailuissa vieläkin enemmän. Molemmissa MM-kilpailuissa suomalaisfanit ovat suurin faniryhmä isäntämaan jälkeen. Suomalainen huippupalloilu saa siis kansan liikkeelle.

Erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina urheilumenestys tuo positiivisia vaikutuksia koko maahan. Esimerkiksi Espanjalle jalkapallon maailmanmestaruus syvimmän laman aikana toi maahan runsaasti lisää turisteja ja vahvisti vaikeuksissa olleen kansakunnan itsetuntoa. Suomikin juostiin aikoinaan maailmankartalle 1900-luvun alussa ja nyt palloilujoukkueet tekevät omaa maailmanvalloitustaan. MM-joukkueiden lisäksi on syytä mainita Euroopan liigan yltänyt HJK ja KHL:ssä aloittanut Jokerit, jotka tuovat kansainvälisiä huippupelejä Helsinkiin ja vetävät samalla tapahtumiin runsaasti ulkomaalaisia turisteja.

Urheilumenestyksen suurin vaikutus on kuitenkin juniorityöhön. Kun menestyksen myötä uusia Kunnareita, Koposia, Tainioita ja Hagmanneja tulee urheilun piiriin, niin se on mitä parhainta nuorisotyötä. Unohtaa ei sovi myöskään otteluiden merkitystä faneille. Moni Bilbaon ja Katowicen kävijä muistaa vuoden 2014 MM-kisat loppuikänsä. Molemmilla paikkakunnilla muistetaan myös pitkään valtavat suomalaiset fanijoukot, jotka jo itsessään ovat mainos Suomelle.

Pitäkää peukut pystyssä, lentopallossa mennään nyt pitkälle!

Kisajännitystä toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

Viikkoviestejä | Tagit: · · ·

Satonen kiittää hallitusta velkaantumisen hillitsemisestä

3.9.2014

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen kiittää pääministeri Stubbin hallitusta toimista Suomen talouden hoitamiseksi vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

Satonen pitää merkittävänä, että Stubbin hallituksen päätökset ovat johtamassa valtion velkaantumisen merkittävään laskuun ensi vuonna. Satonen muistuttaa, että viimeksi valtion budjetin loppusumma on ollut edellistä vuotta pienempi kaksi vuotta peräkkäin pääministeri Lipposen hallituksen aikaan.

”Hallituksen päätösten johdosta valtion velkaantuminen laskee voimakkaasti. Tänä vuonna valtio ottaa uutta velkaa 7,4 miljardia euroa, mutta ensi vuonna enää 4,5 miljardia. Lisää toimia on tehtävä ensi vaalikaudellakin, jotta Suomen julkinen talous saadaan terveelle pohjalle. Vain siten suomalaisille voidaan järjestää tärkeät palvelut myös jatkossa”, painottaa Satonen.

”Suomen talouden näkymät pysyvät heikkoina. Tässä tilanteessa on olennaista, että Suomen julkisesta taloudesta ja talouden uskottavuudesta pidetään kaikin keinoin huolta. On tärkeää, että budjettiriihen päätökset hyödyttävät ennen kaikkea Suomea, eivätkä mitään yksittäistä puoluetta tai ryhmää”, toteaa Satonen.

Satonen muistuttaa, että Suomen talouden haasteet ovat ennen kaikkea rakenteellisia. Satonen painottaa, että Suomen talouden kestävyysvajeen korjaamiseksi rakennetoimien laittamista täytäntöön on jatkettava. Satonen penää lisäpäätöksiä niin kuntien tehtävien purkamiseksi, sote-uudistuksen toteuttamiseksi ja työurien pidentämiseksi.

”Kokoomus jatkaa rakennetoimien toteuttamista. Kestävyysvajeen korjaamista jatketaan tulevaisuudessa uusilla päätöksillä ja toimilla niin kauan, kunnes tavoite saavutetaan. Eläkeuudistuksen toteuttaminen pikaisesti on keskeinen kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Suomen julkisen talouden ja uskottavuutemme kannalta odotamme työmarkkinajärjestöiltä onnistumista uudistuksen valmistelussa”, päättää Satonen.

Uutisia | Tagit:

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina Naton isäntämaasopimus sekä budjettiratkaisut

28.8.2014

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla keskityn viestissä Naton isäntämaasopimukseen sekä budjettiratkaisuihin.

Naton isäntämaasopimus

Suomi tulee allekirjoittamaan lähiaikoina isäntämaasopimuksen Naton kanssa tasavallan presidentti Sauli Niinistön sekä ulkopoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti.

Isäntämaasopimus tarkoittaa käytännössä sitä, että siihen sitoutunut maa voi tarjota tukea alueelle tuleville Naton sotilasyksiköille. Tukea voidaan antaa kriisi- tai harjoitustilanteissa sekä ympäristökatastrofien uhatessa ja se voi olla luonteeltaan esimerkiksi ruoka- ja polttoainehuollon, majoituksen sekä terveydenhuollon kaltaista. Lisäksi isäntämaasopimus voi mahdollistaa ampumatarvikkeiden luovuttamista, Nato-joukkojen maahantuloa, liikkumista ja harjoitusalueiden käyttöä. Tarkemmin Suomen ja Naton välisestä avusta sovitaan yhteisymmärryspöytäkirjassa.

Sopimus ei kuitenkaan velvoita kumpaakaan osapuolta mihinkään, vaan Suomi voi itse päättää suostuuko se tarjoamaan isäntämaatukea silloin kun Nato sitä pyytää tai vastaanottamaan apua silloin kun sitä tarjotaan. Sopimus ei myöskään tarkoita sitä, että Suomen täytyisi sallia kauttakulkua tai vieraita joukkoja omalla maaperällään tai luovuttaa Naton käyttöön ampumatarvikkeita, mikäli Suomi ei itse sitä halua.

Jo aiemminkin Suomi on antanut isäntämaatukea esimerkiksi Suomessa järjestetyissä kansainvälisissä sotaharjoituksissa.

Isäntämaasopimus luo Suomelle parempia valmiuksia poikkeusolosuhteisiin ja vahvistaa näin Suomen puolustuskykyä sekä mahdollisuuksia ulkopuolisen avun saamiseen kriisitilanteissa.

Budjettiratkaisut

Budjettiriihen neuvottelutulos on saavutettu. Vanhojen auki olleiden kysymysten lisäksi VM:n arvio taloustilanteesta muutti tilannetta. VM arvioi, että tänä vuonna Suomen talous ei kasva, ja ensi vuonna kasvu on hidasta.

Keskeisimmät havainnot:

  • Yleisen oppivelvollisuusiän nostamisesta luovutaan, ja varat (15 milj.) kohdistetaan syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Lisäksi koulunkäyntiavustajien lisäämiseksi varataan 10 milj. ja 10 milj. ryhmäkokojen pienentämiseen Rinteen esitykseen verrattuna.
  • Takuueläkettä ei nosteta
  • Eläketuloa huojennetaan esitetyn 70 milj.
  • Lapsivähennys kohdennetaan pieni- ja keskituloisille
  • Heikkenevän talousennusteen vuoksi ensi vuoden velkaantuminen tuleekin olemaan 4,5 mrd. (samoin tämän vuoden ennuste heikkenee 7,4 mrd:in). Päätösperusteinen tasapaino pysyy ennallaan.
  • Metropolihallinto etenee erikseen sovitun mukaisesti
  • Aalto-yliopiston 70 milj lisärahoitusta siirretään tasaerissä (11,7 milj.) vuodessa kaikkien yliopistojen kilpailtuun rahoitukseen 2020 mennessä.
  • Kehyspäätökseen säästötoimena sisältyvän yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotuksen puolittamisen vaikutus kompensoidaan molemmille korkeakoulusektoreille kertaluonteisella määrärahalisäyksellä vuonna 2015 (yliopistoille 11,2 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille 5,4 miljoonaa euroa)
  • Tekesin ja Suomen akatemian suunnitellut leikkaukset perutaan.

Me emme lähteneet hakemaan neuvotteluista yksittäisiä pistevoittoja. Budjetin kokonaisuus on ratkaiseva. Ensi vuonna astuu voimaan sopeutustoimia kolmen miljardin euron edestä. Velkaantuminen vähenee tämän vuoden 7,4 miljardista 4,5 miljardiin. Lisävelkaantuminen johtuu heikentyneestä talousarviosta, joka vähentää verokertymäarviota. Mahdolliset lisäleikkaukset tässä tilanteessa olisivat jo saattaneet vaarantaa ensi vuoden heikon talouskasvun. Budjetin kokonaisuus on oikea. Budjetti on kokonaisuutena hyvä neuvottelutulos vakavassa tilanteessa. Toki työ kasvun edistämiseksi ja julkisen velan tasapainottamiseksi on vasta alussa.

Tarkemmin löydät tietoa vuoden 2015 talousarvioesityksestä täältä.

Hyvää alkusyksyä toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

Viikkoviestejä | Tagit: · ·

Valkeakosken Sanomat 28.8.: Arto Satonen ja Pauli Kiuru: Koulutusviennistä vientituote – laki estää kehittämisen

28.8.2014

Valkeakosken Sanomat on käsitellyt Hämeen ammattikorkeakoulua ja koulutusvientiä. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Suomen vienti on taantunut. Kaikki uudet mahdollisuudet on hyödynnettävä taloutemme, työpaikkojemme ja hyvinvointipalvelujemme turvaamiseksi. Koulutusviennin kehittäminen on yksi mahdollisuus, joka on kuitenkin valitettavasti törmännyt lainsäädännöllisiin esteisiin.

Lain mukaan nykyisin ei ole mahdollista periä lukukausimaksuja yksittäisiltä ulkomaisilta opiskelijoilta. Ryhmille räätälöity koulutusmyynti on kuitenkin sallittua, ja sitä HAMK on kiitettävästi pyrkinyt hyödyntämään. On käsittämätöntä, että suomalaista koulutusosaamista ei saa tuotteistaa ja myydä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville yksittäisille opiskelijoille.

Osan korjaamiseksi jätettiin joulukuussa 2012 lakialoite, jonka on allekirjoittanut lisäksemme 115 kansanedustajaa. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja oli Arto Satonen. Aloite ei ole kuitenkaan edennyt, koska asia ei ole hallitusohjelmassa ja etenkin Vihreät vastustavat koulutusmyynnin kehittämistä. Hallitusohjelman ulkopuolelta tulevat lakiesitykset tarvitsevat tuekseen kaikkien hallituspuolueiden tuen. Jatkossa hallitusohjelmien kirjaukset tulee jättää joustavimmiksi, jotta nopeisiin talouden muutoksiin voidaan reagoida.

Vuonna 2009 oman maansa ulkopuolisissa korkeakouluissa opiskeli 3,7 miljoona nuorta. Pääosin koulutus on maksullista. Markkinat kasvavat edelleen. Lainsäädännöllämme olemme estäneet oman vahvuutemme hyödyntämisen suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Suomalaisten opiskelijoiden asemaan esittämämme lakimuutos ei vaikuttaisi heikentävästi, sillä heille koulutus jatkuisi maksuttomana myös tulevaisuudessa.

Koulutusmyynti parantaisi koulutustarjontaamme, sillä myytävän palvelun kilpailukyvyn varmistamiseksi lisääntyvää huomiota olisi kiinnitettävä tutkintojen ajantasaisuuteen, opetusmenetelmiin ja ryhmäkokoihin. Myynnistä saatavat tulot parantaisivat korkeakoulujen taloudellisia edellytyksiä tutkimukseen ja koulutukseen. Yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitus on syksyn talousarviokäsittelyssä erityisen ajankohtainen.

Mielipidekirjoituksia | Tagit: ·

Lähiliikenteen kehittäminen avainasemassa

26.8.2014

Sastamalan sijainti Tampereen ja Porin välissä heijastuu väistämättä työmatkaliikenteeseen. Lähes joka kymmenes sastamalalainen hakee jo nyt leipänsä Tampereen suunnalta. Kun Akaassa ja Pälkäneellä vastaava luku on jo lähes viidennes, niin meilläkin on kasvua odotettavissa. Lisäksi Sastamalasta käydään töissä Satakunnan suunnassa Huittisissa ja Porissa.

Toimivan lähiliikenteen kehittäminen nousee avainasemaan Sastamalan strategiassa, vaikka ykköstavoite tietenkin on työpaikkojen luominen omaan kuntaan. Monissa perheissä kuitenkin ainakin toisen täytyy hakea leipä kauempaa ja silloin edellytys asumiselle täällä on hyvä liikenneyhteys.

Tampere-Pori radalle on valmistumassa Suomen suurin peruskorjaus. Rataa on laitettu kuntoon 95 miljoonalla. Seuraava tärkeä vaihe olisi laajentaa Nokian ja Lempäälän lähiliikennekokeilua Sastamalaan. Perusideana se, että samalla lipulla voisi matkustaa junalla Tampereelle, bussilla ja tulevaisuudessa ratikalla Tampereen paikallisliikenteessä ja tulla bussilla takaisin kotiin Sastamalaan. Kun tämä kaikki toimii kohtuullisella hinnalla, niin ollaan pitkällä.

Sastamalan vahvuus on se, että me olemme merkittävien kulkureittien varrella. Pori-Tampere rata on porilaisten väylä Helsinkiin ja Satakunnasta ajetaankin voimakkaasti Pendolino-tasoista yhteyttä. Samalla matka Vammalasta Tampereelle supistuisi puoleen tuntiin ja Helsinkiin pääsisi kahdessa tunnissa. Nopean liikenteen rinnalle palvelee lähiliikenne, joka mahdollistaa Karkusta työssäkäynnin Tampereelle.

Tampere-Pori välisellä valtatiellä liikennemäärät kasvavat koko ajan ja myös julkinen liikenne lisääntyy. Mouhijärvi ja Kiikoinen ovat siten juuri sellaisia isojen kaupunkien satelliitteja, joista voi hyvin käydä töissä molemmissa päissä julkisellakin. Juuri tällaisiin paikkoihin kaavoitusta on valtiovallan taholta haluttu ohjata ja toivoa sopii, että se myös maakunnallisesti ymmärretään. Tampere-Turku liikenne puolestaan takaa hyvät yhteydet valtatie 12 pitkin, mikä on tärkeää Vammalan, Kiikan ja Keikyän kannalta.

Sastamalasta ulospäin suuntautuvien yhteyksien ohella on tärkeää pitää huolta kunnan sisäisestä asiointiliikenteestä. Yläkouluun, lukioon ja ammattikouluun on päästävä sujuvasti. Tämä asia on juuri nyt akuutti Kiikoisissa ja Suodenniemellä, kun Lavian lukio loppuu ja ylipäätään Lavian koulutoimi siirtyy Porin ohjaukseen. Myös ikäihmisten asiointiliikenne kuntakeskukseen on kyettävä hoitamaan.

Mielipidekirjoituksia | Tagit: ·

Pikaraitiotie mahdollistaa kasvun

26.8.2014

Suomi kasvaa suurimpien kaupunkien sisälle ja ympäristöön. Tampereen seudulla on 370 000 asukasta ja kasvuvauhti on reilu prosentti vuodessa. Väki kasvaa myös niissä Pirkanmaan kunnissa, josta on riittävän nopea kulkuyhteys Tampereelle. Kasvu näkyy jo esimerkiksi Akaassa, Pälkäneellä, Hämeenkyrössä ja osassa Sastamalaakin.

Tampereen katuraitiotie on kiistelty hanke, jolla on puolustajia ja vastustajia. Toivoa sopii, että vähitellen voitaisiin nähdä kiistelyä pidemmälle. Katuraitiotie on saanut jo ensimmäisen vihreän valon Stubbin hallitukselta ja nyt on aika viedä hanke johdonmukaisesti loppuun. Valtiovalta odottaa, että hankkeen vaikuttavuus on riittävä. Tämä on Tampereella osoitettavissa.

Katuraitiotielinjan läheisyydessä asuu 108 000 ihmistä ja pikaraitiotie mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen siten, että kymmeniä tuhansia uusia ihmisiä voi muuttaa raitiotien välittömään läheisyyteen. Tampere on edennyt kaavoituksessa pitkälle, joten valtioneuvoston vaatimukset on jo pitkälti täytetty.

Pikaraitiotie ei ole vain Tampereen hanke. Yhdistämällä lähiraideliikenne ja lähikuntien bussiliikenne pikaraitiotiehen voidaan luoda aidosti tehokas joukkoliikennejärjestelmä Pirkanmaalle. Parhaimmillaan voi tulla ICllä Toijalasta , Vammalasta tai Orivedeltä ja vaihtaa pikaraitiotiehen, palata bussilla takaisin kotiin ja maksaa kaikki matkat samalla lipulla.

Pirkanmaan vahvuus on se, että Tampereen keskustan ympärillä on joka puolella vireitä kuntakeskuksia ja lähiöitä, hieman kauempana lisää kuntakeskuksia ja maaseutua. Asuinpaikan voi siis valita keskustasta, taajamasta, lähiöstä tai maaseudulta omien mieltymysten ja maksukyvyn mukaan.

Asuntopolitiikassa on annettava kaikkien kukkien kukkia. Isot uudet asuinalueet, joihin muuttaa tuhansia asukkaita on viisasta rakentaa hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelle. Sen sijaan yksittäisiä asuntoja on saatava rakentaa myös maaseudulle ja sieltäkin on kohtuullisesti päästävä Tampereelle. Liittymäpysäköinnillä myös yksityisautoilijat voidaan kytkeä pikaraitiotiehen.

Todennäköisesti seuraavien vuosikymmenien aikana valtaosa kasvusta suuntautuu maan suurimpiin kaupunkeihin ja niiden lähialueelle. Tampereen seudun ja Pirkanmaan on oltava valmis ottamaan oma osuutensa kasvusta. Lähivuosien kehitys mahdollistaa huomattavasti nykyistä suuremman Tampereen, joka säteilee koko maakuntaan. Pikaraitiotie on yksi pitkä askel eteenpäin kasvun mahdollistamisessa. Se askel eteenpäin kannattaa ottaa.

Mielipidekirjoituksia | Tagit: · ·

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheena puheeni Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa

19.8.2014

Arvoisa lukija,

Tällä kertaa viikkoviestini koostuu pitämästäni puheenvuorosta Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Puheenvuorossa esitän ryhmälle näkemyksiäni eduskuntaryhmän puheenjohtajana nykytilasta sekä siitä mitä meidän pitäisi tehdä.

Puhe kesäkokouksessa

Hyvät kansanedustajat,

Rauhallisesta kesästä huolimatta eduskunnan syksy näyttää aikaisempia vuosia kiireisemmältä. Kiristynyt kansainvälinen tilanne Ukrainassa on selvästi suomalaisten mielessä. On ollut vaikeaa ymmärtää, kuinka parin tunnin lentomatkan päässä maamme rajalta eurooppalainen valtio on ajautunut vakavaan kriisiin.

Viimeistään malesialaisen matkustajakoneen alas ampuminen Itä-Ukrainan yllä osoitti myös meille suomalaisille, että Ukrainan tapahtumat koskettavat koko Eurooppaa ja Suomea. Tapahtuneelta ei yksinkertaisesti voi sulkea silmiään.

Suomen hallitus on johdonmukaisesti vaikuttanut koko kriisin ajan EU:n kautta sekä kahdenvälisen keskusteluiden avulla ratkaisun löytymiseksi. Viime päivinä erityisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistö on käynyt uskottavasti keskusteluja sekä Venäjän että Ukrainan johdon kanssa. Kaikki keinot on käytettävä, jotta ponnistelut johtaisivat rauhanomaiseen ratkaisuun kriisin osapuolten välillä.

Kiristyneellä kansainvälisellä tilanteella on ollut vaikutuksena myös Suomeen, samoin Venäjän heikentyneellä taloustilanteella. Venäjän asettamiin vastapakotteisiin on suhtauduttava äärimmäisen vakavasti, sillä niiden vaikutukset koskettavat myös suomalaista elintarviketuotantoa, lukuisia yrityksiä ja monien perheiden toimeentuloa.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka ovat tehneet vaikuttavaa työtä kriisin aikana ja etsineet keinoja suomalaisyritysten ja niiden työpaikkojen turvaamiseksi.

Koko Suomen valtionjohdon – tasavallan presidentti Niinistön, pääministeri Stubbin ja ulkoministeri Tuomiojan toiminta Ukrainan kriisissä ansaitsee kansakuntamme yksimielisen ja jakamattoman tuen.

Kokoomus uskoo siihen, että Suomi selviää kohdatuista haasteista. Nyt politiikassa ei ole irtopisteiden keräämisen aika, vaan puolueiden on kyettävä rakentavaan yhteistyöhön. Tarvitaan lisää luottamusta ja tulevaisuudenuskoa. Asiat on asetettava tärkeysjärjestykseen.

Tämän aamun gallupit osoittivat, että suomalaiset luottavat Kokoomuksen tapaan hoitaa Suomen asioita vastuullisella tavalla.

Hyvät edustajat,

Hallitus kokoontuu parin viikon kuluttua käsittelemään valtionvarainministeriön budjettiesitystä ensi vuodelle. Budjettiesitys on rakennettu vaikeana taloudellisena aikana, eikä uusia lupauksia hyvistä asioista voi antaa. Esitys on pääpiirteittäin oikeansuuntainen ja vie Suomen julkista taloutta kestävämmälle pohjalle.

Budjettiesityksen toimet vahvistavat julkista taloutta ja luovat edellytyksiä uudelle kasvulle. Valtion velanotto vähenee ensi vuonna merkittävästi, noin kolmella miljardilla eurolla. Tavoite velkaantumisen taittamiseksi lähenee. Hallituksen tekemät sopeutuspäätökset alkavat vaikuttaa.

Tämä on tärkeää Kokoomukselle siksi, että julkinen talous saadaan terveelle pohjalle. Suomalaisille tärkeiden palveluiden rahoitus pitää turvata siten, etteivät tulevat sukupolvet joudu samalla kohtuuttoman velkataakan kantajiksi.

Rakennepaketin toimilla kurotaan umpeen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajetta. Monet rakennetoimet vaativat edelleen tarkentamista ja lisäpäätöksiä. Julkisen talouden tervehdyttämiseksi hallituksen on pidettävä kiinni siitä, että rakennepaketti laitetaan toimeen kokonaisuudessaan.

Mikäli tavoite ei näytä toteutuvan, hallituksen on oltava valmis tekemään täydentäviä esityksiä uusiksi rakennetoimiksi tai esimerkiksi kuntien tehtävien ja normien purkamiseksi. Rakennepaketin ja kuntien normipurulle asetetuista tavoitteista ei pidä tinkiä. Kestävyysvajeen taittaminen edellyttää myös eläkeratkaisua, joka on mittasuhteiltaan oikea.

Jo tehdyistä lukuisista päätöksistä huolimatta on muistettava, että otamme edelleen velkaa miljardikaupalla hyvinvointimme rahoittamiseksi. Jo tehdyt päätökset eivät vie meitä vielä maaliin asti. Tulevina vuosina tarvitaan lisää päätöksiä, uraa on kuljettava eteenpäin.

Suomalaisille antamamme hyvinvointilupauksen säilyttämiseksi emme voi jättää päätöksiä tekemättä saati jäädä kiistelemään budjetin yksityiskohdista. budjettiesityksen kokonaisuus on ratkaiseva asia Kokoomukselle ja Suomelle, eivät niinkään sen yksittäiset esitykset.

Hyvät kansanedustajat,

Tällä hallituskaudella olemme tehneet merkittävästi töitä, jotta Suomen talous saadaan kuntoon. Julkisen talouden tilanne on vaatinut myös sopeutustoimia, jotka ovat vaikuttaneet tavalla tai toisella kaikkiin suomalaisiin. Näitä taloustalkoita on tehty yhdessä.

Pelkät taloustalkoot eivät riitä nostamaan Suomea ylös suosta kovalle maalle. Suomi tarvitsee panostuksia sivistykseen, osaamiseen ja koulutukseen. Ilman vahvaa osaamista, kykyä luoda ja oppia uutta ei voi syntyä oikeaa, pitkäaikaista kasvua.

Kokoomus pitää tärkeänä, että hallitus on julkisen talouden remontin keskellä panostanut myös koulutukseen ja tutkimukseen muun muassa pääomittamalla yliopistoja, panostamalla ilman tutkintoa olevien aikuisten koulutukseen ja tukemalla yritysten mahdollisuuksia osaavan työvoiman saamiseksi oppisopimuskoulutusta kehittämällä.

Hallitus on panostanut myös perusopetuksen laatuun suuntaamalla varoja opetusryhmien pienentämiseen ja opettajien täydennyskoulutukseen. Pienillä panostuksilla on saatu vuosien mittaan paljon hyvää aikaiseksi.

Valtionvarainministerin budjettiehdotus olisi toteutuessaan kylmää kyytiä osaamisen ja tutkimuksen kehittämiselle. Valtionvarainministerin esittämät leikkaukset tutkimuksen ja yliopistojen rahoitukseen sekä opettajien täydennyskoulutukseen uhkaavat rapauttaa pohjaa uudelta kasvulta, joka nimenomaan perustuu osaamiselle, tutkimukselle ja uusille innovaatioille.

Valtionvarainministerin ehdotus olisi takapakki suomalaiselle osaamiselle, eikä se edusta sitä tulevaisuuteen katsovaa linjaa, johon Kokoomus uskoo.

Tiukassa taloudellisessa tilanteessa onkin viisautta käyttää niukat varat parhaalla mahdollisella tavalla koulutuksen ja osaamisen hyväksi. Tarvitaan huolellista valmistelua ja harkintaa siitä, miten suomalainen koulutus hyötyy eniten.

Opetusministerin johdolla valmisteltu esitys oppivelvollisuusiän nostamiseksi ei valitettavasti täytä hyvän valmistelun kriteereitä. On edelleen epävarmaa, pystytäänkö esitys toteuttamaan sovitulla 15 miljoonan euron sijoituksella.

Sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti merkittävää hanketta ollaan viemässä eteenpäin ilman varmuutta siitä, mitkä sen todelliset kustannukset ovat. Suunta on huolestuttava.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että oppivelvollisuusiän nostamisesta teetätetään ulkopuolinen selvitys uudistuksen todellisista kustannuksista hallitusohjelmaneuvotteluissa sovitulla tavalla, jotta uudistuksen kustannuksista saadaan asiantunteva varmuus. Hutilointiin näin suurissa uudistuksissa ei ole varaa.

Hyvät kollegat, arvoisat kuulijat,

Me kaikki tiedämme, että Suomi on valtavien haasteiden edessä.

Tälle vuodelle on ennustettu mitätöntä 0,2 % talouskasvua. Työttömyys on liian korkealla, yli yhdeksässä prosentissa. Väestömme ikääntyy niin, että 2030 jokaisen työssä käyvän suomalaisen pitäisi karkeasti ottaen elättää itsensä lisäksi toinen suomalainen, kun aiemmin meillä oli kaksi työssäkäyvää yhtä huollettavaa kohden.

Suomi kuuluu kiistatta globalisaation voittajiin. Suomi on hyötynyt globalisaatiosta eniten maailmassa, vuoden 1990 jälkeen noin 1 500 euroa henkeä kohden vuosittain, kun esimerkiksi kiinalaisten hyöty samana aikana oli 80 euroa vuodessa henkeä kohden. Ilman kansainvälistä kauppaa olisimme huomattavasti köyhempi maa.

Pitkän aikavälin kilpailukykytekijät ovat Suomella hyvät. Olemme turvallinen ja ympäristöystävällinen maa, jossa on korkeasti koulutettu työvoima. Vienti ja kasvu eivät kuitenkaan tällä hetkellä vedä, sillä olemme ainakin väliaikaisesti hinnoitelleet itsemme ulos monilta maailman markkinoilta.

Yksikkötyökustannukset ovat Suomessa kohonneet vuodesta 2000 yli 35 %, kun esimerkiksi Saksassa luku on vain 10 %. Suomessa kokoaikatyötä tekevien palkansaajien todellinen viikkotyöaika on EU:n lyhin. Pitkällä aikavälillä tehdyn työn määrä on vähentynyt maltillisesti, ja palkat nousseet tasaisesti.

Kilpailukyvyn menetys näkyy. Kesäkuun lopussa työttömänä oli yli 330 000 suomalaista. Pelkästään teollisia työpaikkoja on hävinnyt Suomesta vuoden 2007 jälkeen 73 000. Vienti on romahtanut: vaihtotase oli 2008 noin 8 miljardia ylijäämäinen, tämän vuoden alussa noin 2 miljardia alijäämäinen.

Rakensimme hyvinvointiyhteiskuntamme vahvan teollisen kasvun vuosina sotien jälkeen ja sementoimme sen globalisaation tuomilla rahavirroilla 90-luvun laman jälkeen.

Nyt olemme kiistatta tilanteessa, jossa meidän täytyy kysyä, voimmeko jatkaa noiden aikojen rakenteilla. Mikä on yhteiskunnan tehtävä ja mikä on yksilön vastuu? Ovatko julkiset menomme ja yhteiskunnan vastuut suhteutettu viime vuosien ja lähitulevaisuuden menestyksen tasolle?

Hyvät kuulijat,

Suomella ja meillä suomalaisilla on kaikki edellytykset pärjätä globaalissa kilpailussa. Suomalaisessa osaamisessa, luottamuksellisessa yhteiskunnassa ja ahkeruudessa on valtava potentiaali.

Poliitikot, virkamiehet tai akateemikotkaan eivät kuitenkaan voi tietää, mistä tulevaisuuden kasvu ja työpaikat syntyvät. Ne syntyvät vapailla markkinoilla, ihmisten luovuuden ja yritteliäisyyden kautta. Kaiken menestyksen lähde on jatkossakin työ. Kun ratkaisemme työhön liittyvät ongelmat, talous tulee perästä.

Ensinnäkin, meidän on parannettava työmme hintakilpailukykyä.

Yksikkötyökustannuksiin voidaan vaikuttaa työn tuottavuutta lisäämällä, jota tehdään työpaikoilla joka päivä. Palkkoja ei voida alentaa, koska monissa kodeissa ollaan jo nyt tiukilla ja kotimainen ostovoima turvaa palvelualojen työpaikat. Työaikaa sen sijaan voidaan maltillisesti pidentää.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin 8 tunnin työpäivällä ja 40 viikkotunnilla. Tällä hetkellä työaika on 37,5 tuntia. Miten pitkää työviikkoa meillä on nykyään varaa tehdä, kun globaali kilpailu haastaa meidät kovemmin kuin koskaan?

Eräs suurimpia tulevaisuuden kysymyksiä on se, millaista on tulevaisuuden työ. Voimmeko olettaa, että entisajan työmarkkinamalli toimii nykymaailmassa, joka muuttuu aina vain entistä nopeammin: työ on monipuolisempaa, kansainvälisempää ja verkottuneempaa kuin koskaan.

Kun muu maailma on edennyt ruukkiajasta digiaikaan, voimmeko oikeasti olettaa, että työ ei muuttuisi? Että lakejamme ja asenteitamme ei tarvitsisi päivittää uuteen aikaan?

Muutos on ainoa varma asia. 40 vuoden työurat saman työnantajan palveluksessa ovat katoava luonnonvara. Yrittäjyyden, opiskelun ja työntekijänä olemisen raja-aidat hämärtyvät ja menettävät merkitystään. Työelämän joustavuutta on lisättävä kaikilla tasoilla. Tähän liittyy esimerkiksi se, että yrittäjien sosiaaliturvaa on parannettava ja työllistämisen lainsäädännöllisiä esteitä purettava.

Työmarkkinoillamme on erilaisia työtehtäviä ja ammattikuntia. Toiset ammatit ovat globaaleja kuten taiteilijan tai tutkijan ammatti ja toiset paikallisia kuten autonkuljettajan tai kampaajan ammatti. Onko viisasta säätää hyvin erilaisille työmarkkinoille samanlaisia lakeja ja käytäntöjä? Vai tulisiko meidän esimerkiksi lisätä paikallista sopimista varsinkin silloin, kun työpaikat ovat vaarassa, kuten Saksassa tehdään?

Työttömyyden hoidossa ei tulevaisuudessakaan ole taikatemppuja. Talouskasvu, joustavammat työmarkkinat, kannustava sosiaaliturva, sekä osaamisen kehittäminen ovat keinot työttömyyden vähentämiseksi.

Hyvä kysymys on kuitenkin se, miksi kasvavan työttömyydenkin aikana joillakin aloilla podetaan työvoimapulaa ja työntekijöitä saadaan vain ulkomailta? Onko työn verotus tasolla, joka kannustaa ottamaan vastaan osa-aikaisiakin töitä tai tekemään ylitöitä, jos niitä on tarjolla?

Vieläkin isompi kysymys on, onko meillä inhimillisesti tai taloudellisesti varaa passiiviseen sosiaaliturvaan, vai tarvitsemmeko enemmän osallistavuutta? Nuorten kohdalta vastauksemme tähän kysymykseen on EI ja siksi meillä on nuorisotakuu. Ministeri Risikon johdolla osallistavasta sosiaaliturvasta on jo aloitettu kokeilu, jota on vietävä johdonmukaisesti eteenpäin.

Työstä syrjäytynyt ei ole onnellinen. Lähtökohtaisesti jokainen haluaa antaa oman panoksensa yhteiseksi hyväksi ja siihen on annettava mahdollisuus. Tämän uuden mahdollisuuden tulee tarkoittaa myös mahdollisuutta kouluttautua uudelleen. Tähän liittyvät kysymykset siitä, onko nykyinen aikuiskoulutusjärjestelmämme riittävän nopealiikkeinen vai tarvitsemmeko uusia tapoja hankkia ihmisille osaamista esimerkiksi koulutussopimusten avulla?

Kunhan saamme työmarkkinamme toimivammiksi, työn hinnan kilpailukykyiseksi ja talouden kasvuun, uusia mahdollisuuksia löytyy!

Bioenergialla voimme luoda työpaikkoja ympäri Suomen, torjua ilmastonmuutosta sekä parantaa energiaomavaraisuuttamme. Kotimainen bioenergia edellyttää järkevää verotasoa turpeelle ja riittävää tukea hakkeelle. Vesivoimaa voimme lisätä ja sekin on askel eteenpäin, jos tuontiydinvoimaa voidaan korvata Suomessa ja suomalaisenemmistöisessä yhtiössä tuotetulla ydinvoimalla.

Cleantechistä voimme luoda suomalaisen vientialan teknologiasta, jolla ratkotaan ympäristöongelmia maailman joka kolkassa. Digitaloudessa on valtavat mahdollisuudet, kuten pelialan menestyneet yritykset ovat jo meille osoittaneet.

Suomalaisesta puusta voidaan tulevaisuudessa tehdä mitä monipuolisimpia tuotteita. Metsä Groupin Äänekosken miljardi-investointi on merkki siitä, että alalla on taas lupaavia näkymiä.

Myös perinteisemmillä aloilla itää uusi toivo. Turun telakan jatkuminen ja toimialan pelastaminen on esimerkki kansainvälisen perheyhtiön ja Suomen valtion onnistuneesta yhteistyöstä. Turkuun saatiin kerralla miljardin tilaukset ja 10 000 henkilötyövuotta töitä. Kiitokset elinkeinoministeri Vapaavuorelle tämän asian hoitamisesta.

Kone-, kaivos- ja metallituoteteollisuudessa tuotannon huipputeknologia ja ympäristöosaaminen voivat olla ennennäkemättömiä kilpailutekijöitä. Teollinen internet tekee tuloaan, ja Suomessa on vahvaa osaamista sekä teollisesta tuotannosta että ICT-alalta. Toimintaympäristöstä on kuitenkin pidettävä huolta. Esimerkiksi kaivostoiminnan verotuksen tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyistä.

Erityistä huomiota talouden rakenteessamme on kiinnitettävä investointeihin. Reaali-investoinnit Suomeen ovat nyt huolestuttavan vähäisiä. Teollisuuden kiinteät investoinnit ja tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat pudonneet muutamissa vuosissa yhdeksästä miljardista kuuteen miljardiin. Tämä suunta on saatava kääntymään. Investoinnit eivät saa ainakaan jäädä jumiin liian hitaisiin lupaprosesseihin.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus riippuu suomalaisen työn kansainvälisestä kilpailukyvystä: sen hinnasta ja laadusta. Kun suomalainen työ pärjää kansainvälisessä kilpailussa ja talous kasvaa, niin työpaikkojen määrä lähtee kasvuun. Silloin työpaikkoja syntyy myös niille, jotka eivät nyt ole töissä. Työstä kertyvillä verotuloilla rahoitetaan hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmät palvelut: koulutus ja terveydenhoito.

Ilman talouskasvua on edessä ennen pitkää hallitsematon palvelujen alasajo, jolloin heikoimmassa asemassa olevat kärsivät eniten. Viime kädessä suomalaisen työn kilpailukyvyn puolustaminen on heikoimmista huolehtimista. Koska suomalainen työ ei tällä hetkellä ole riittävän kilpailukykyistä, tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan pelastustalkoot.

Kokoomus haluaa tarjota keskusteluun omat, käytännönläheiset ehdotuksensa tulevaisuuden työstä myöhemmin tänä syksynä. Tahdomme myös kuulla suomalaisten kaikki hyvät ideat innostavasta, tehokkaasta ja palkitsevasta työstä, sekä levittää hyviä käytännön esimerkkejä. Näistä sitten koostamme parhaat eväät Suomen haasteisiin.

Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen on meistä suomalaisista itsestämme kiinni! Sitä työtä emme voi jättää muille, laitetaan hihat heilumaan!

Ystävällisin terveisin,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

Viikkoviestejä | Tagit: · ·

Vanhemmat