Flickr

Arto Flickrissä

Kokoomus

Error: Feed has a error or is not valid

Kokoomuksen Satonen ja Virolainen: Yleissitovuudesta voitava joustaa työpaikkojen turvaamiseksi

10.4.2014

Kokoomuksen kansanedustajat Arto Satonen ja Anne-Mari Virolainen kannattavat paikallisen sopimisen lisäämistä työmarkkinoilla. Edustajat antavat tukensa tänään julkaistulle Suomen Yrittäjien selvitykselle, jossa vaadittiin työelämän sääntelyn keventämistä työllisyyden turvaamiseksi.

”Työehtosopimusten yleissitovuudesta on voitava joustaa, mikäli työnantaja ja työntekijät sopivat tästä yhdessä työpaikkojen turvaamiseksi, lomautusten tai irtisanomisten välttämiseksi”, toteaa Virolainen.

Edustajat kannattavat Saksassa työmarkkinoilla käytössä olevaa mallia, jossa työpaikalla voidaan yhteisellä sopimuksella sopia paikallisesti työehdoista kriisitilanteessa. Tällöin työnantaja sitoutuisi turvaamaan työpaikat, mikäli työntekijät samalla sitoutuisivat viikoittaisen työajan pidentämiseen.

”On tärkeää, että työehdoista voidaan sopia työpaikoilla yhteistyössä suhdannetilanteen mukaan. Työttömyysuhan alla olevia autetaan parhaiten turvaamalla heidän nykyinen työnsä”, toteaa Satonen.

Edustajat painottavat, että paikallisen sopimisen lisäksi on tärkeää huolehtia, että työntekijöillä on mahdollisuus oman ammattiosaamisensa kehittämiseen vaikeanakin taloudellisena aikana.

”Kun maailma ympärillä muuttuu jatkuvasti, on tärkeää taata riittävät koulutusmahdollisuudet työntekijöille. On erityisesti työnantajien etu, että työntekijät voivat kehittää omaa osaamistaan”, edustajat päättävät.

Uutisia | Tagit:

Kokoomuksen Satonen ja Mäkelä vaativat sakon muuntorangaistuksen palauttamista välittömästi

8.4.2014

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Outi Mäkelä ja Arto Satonen korostavat, että sakkojen muuntorangaistus on palautettava lainsäädäntöön välittömästi. Kansanedustajat ovat huolestuneita lisääntyneestä myymälävarkauksien määrästä, ja uskovat tämän olevan seurausta muuntorangaistuksen luopumisesta.

Sakon muuntorangaistuksesta luovuttiin vuonna 2008. Silloinen oikeusministeri Tuija Brax arveli, että sakon muuntorangaistusten kärsijät ovat pääsääntöisesti täysin alkoholisoituneita ja elämänhallintansa kokonaan menettäneitä ihmisiä, joiden paikka ei ole kalliissa vankiloissa.

”Muutoksen taustalla oli ilmeisesti silloisen ministerin oletus siitä, että sakon muuntorangaistuksesta luopumisella ei olisi mitään merkitystä näpistelijöiden ja muiden pikkurikosten tekijöiden määrään. Rikosten tekijöiden määrä olisi vakio ja tehty muutos vaikuttaisi ainoastaan siihen kuinka sakkoja maksamattomien kohdalla toimitaan”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Satonen ja Mäkelä ihmettelevät.

Käytäntö osoittaa kuitenkin toista. Myymälävarkauksien määrä on viime vuosina kasvanut ja Kaupan liiton mukaan varkaat ovat entistä röyhkeämpiä ja aggressiivisempia, koska kiinnijäämisestä ei tule mitään seuraamuksia.

”Näyttäisi siltä, että aiemmin tehdyn päätöksen perustelut eivät ole käytännössä pitäneet, vaan muuntorangaistuksen poistaminen on lisännyt näpistelyrikoksia. Kun tehdyistä rikoksista ei ole mitään seurauksia, niin kynnys ensimmäiseen näpistykseen on huomattavasti alhaisempi ja kun yhä useampi sortuu jossain vaiheessa näpistelyyn niin siitä tulee yleisesti hyväksytympää”, Mäkelä ja Satonen pohtivat.

”Sillä, että rikoksesta ei seuraa rangaistusta, annetaan kansalle täysin väärä moraalinen viesti”, Satonen harmittelee.

”Nyt on syytä tunnustaa tosiasiat, ja korjata aikaisempi päätös. Ministeri Henriksson on luvannut tuoda esityksen ongelmien korjaamiseksi huhtikuun aikana. Tilanne on nyt kauppiaiden arjessa ryöstäytymässä käsistä ja on toivottavaa, että ministeri kiirehtii asiaa”, Mäkelä jatkaa.

Uutisia | Tagit: ·

Antaa suvivirren soida

4.4.2014

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen kehotus opetushallitukselle ohjeiden tarkistamisesta koulujen perinteisten ja uskonnollisten juhlien järjestämisessä on jälleen kerran kyseenalaistanut Suvivirren aseman. Tämä joka keväinen aihe on saatava pois päiväjärjestyksestä. Tällaisesta asiasta veivaaminen aiheuttaa aivan tarpeetonta vastakkainasettelua kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä.

Suvivirsi kuuluu suomalaiseen perinteeseen, eikä ole mitään syytä siitä perinteestä poiketa. Olen myös aivan varma, että maahanmuuttajien selvä enemmistö hyväksyy Suvivirren soittamisen. Suurin osa maahanmuuttajista on kristinuskoa tunnustavia ja muissakin uskontokunnissa on monia, jotka ymmärtävät, että kantaväestön perinteitä ei yhteiskunnassa muuteta.

Suvivirsikeskustelu saa kuitenkin joka kerta negatiivista aikaan. Ymmärrettävästi me kantasuomalaiset nousemme takajaloillemme, kun periaatteelliseksi kysymykseksi noussut Suvivirsi- perinne kyseenalaistetaan. Samalla asenteet maahanmuuttoa kohtaan jyrkkenevät, koska sen katsotaan pakottavan meidän luopumaan itsellemme tärkeästä asiasta. Näin ei todellakaan ole, jos emme itse hölmöile. Muissakaan maissa kantaväestö ei luovu omista perinteistään, jos sinne tulee maahanmuuttajia. Koko ajatus on ihan absurdi.

Viime kädessä kyse on perustuslain tulkinnasta ja siitä linjasta päättää eduskunnan perustuslakivaliokunta. Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson on jo osuvasti todennut, että suvivirsi on osa kulttuuriperintöämme ja sen tulee soida kouluissa jatkossakin. On kuitenkin hyvä, että perustuslakivaliokunta käsittelee asian ja ottaa siihen yksiselitteisen kannan. Sen jälkeen tästä ei tarvitse enää oikeusoppineiden käydä juridista väittelyä, joka vain aiheuttaa tarpeetonta vastakkainasettelua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Mielipidekirjoituksia | Tagit:

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina suvivirsi, sakon muuntorangaistus sekä liikuntalukioiden rahoitus

4.4.2014

Arvoisa lukija,

Politiikassa on jälleen ollut isojen tapahtumien viikko. Vasemmistoliiton perintöä jaettiin hallituksessa siten, että Henna Virkkusen ja Pia Viitasen salkut vahvistuivat merkittävästi. Timo Soinin uutuuskirjassa on kuuleman mukaan varsin suorasukaisia kommentteja puoluetovereista, mikä on herättänyt Perussuomalaisten sisäistä kalabaliikkia.

Tämä viesti keskittyy kuitenkin asiakysymyksiin. Tällä kertaa kyse ei ole megaluokan asioista, mutta periaatteellisesti tärkeistä asioista. Tämä viesti käsittelee Perustuslakivaliokunnassa tänään esillä ollutta suvivirsi-asiaa, sakon muuntorangaistuksen palauttamista ja erikoislukioiden ahdinkoa.

Suvivirren pitää soida – ei turhaa vastakkainasettelua

Suvivirrestä on valitettavasti tullut joka keväinen puheenaihe. Toivoa sopii, että perustuslakivaliokunta pistää tälle asialle pisteen. Suvivirsi kuuluu suomalaiseen koulujuhlaperinteeseen. On aivan absurdia ajatella, että maahanmuuton vuoksi meidän pitäisi muuttaa omia periaatteitamme. Näin ei toimita muissakaan maissa.

Kaikkein kiusallisinta tässä asiassa on se, että se aiheuttaa tarpeetonta vastakkainasettelua kantaväestön ja maahanmuuttajien kesken. Maahanmuuttajien enemmistö on kristittyjä ja muidenkin uskontojen harjoittajissa on monia, jotka hyväksyvät suvivirren. Paine suvivirrestä luopumiseen ei siis tule maahanmuuttajilta, vaan se on arkielämästä irrottautunutta juridista väittelyä. Pisteen pistäminen tälle keskustelulle on siten hyvä tehdä Perustuslakivaliokunnassa, joka on maan korkein perustuslakia tulkitseva elin.

Sakon muuntorangaistus palautettava

Viime vaalikaudella luovuttiin sakon muuntorangaistuksesta, mikä vapautti näpistelijät vankilatuomiolta. Perusteluna oli, että näpistelijöiden pelättiin vankilan kautta päätyvän rikollisen uralle ja lisäksi vankilapäivät ovat yhteiskunnalle kalliita. Nämä silloisen oikeusministerin Tuija Braxin perustelut ovat kuitenkin käyneet kestämättömiksi. Nyt tiedetään, että sakon muuntorangaistuksesta luopuminen on selvästi lisännyt näpistyksiä. Lakia muuttamalla on siis annettu väärä moraalinen signaali ja se virhe on korjattava.

Tampereella oli juuri tällä viikolla esillä K-kauppiaan arkea, jossa kauppias itse kertoi juoksevansa kiinni liikkeestä varastavia asiakkaita. Taantuman aikana näpistely todennäköisesti kasvaa edelleen, jos rangaistuksia ei kiristetä. Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson on luvannut tänä keväänä tuoda lakiesityksen, jolla toistuvista näpistyksistä seuraisi vankeusrangaistus. Tämä on tärkeä alku, mutta paluu aiempaan käytäntöön on vieläkin parempi ratkaisu. Tärkeintä on , että pienestäkin varkaudesta tulee välittömästi rangaistus, jotta mahdollisimman monen näpistyshalut tyssäävät jo alkuunsa.

Liikuntalukioiden rahoitus varmistettava

Hallituksen aiemmat päätökset ja kehysriihessä tehdyt ratkaisut uhkaavat koitua kohtaloksi liikuntalukioille. Erityislukioiden valtionosuus pienenee ja valtionosuus leikataan pois yli 3 vuotta kestävältä lukio-opiskelulta. Normaalissa lukiokoulutuksessa kolme vuotta riittää valmistumiseen ja on aivan oikein kannustaa lukioita varmistamaan nuorten valmistuminen määrä-ajassa.

Liikuntalukioissa tilanne on kuitenkin toinen. Tavoitteellisen urheilun ja opiskelun yhdistäminen siten, että valmistuminen tapahtuu kolmessa vuodessa onnistuu vain puolelta opiskelijoista. 48 prosenttia opiskelee yli kolmen vuoden. Liikuntalukioiden ideana on samanaikaisesti antaa nuorelle perusvalmiudet jatko-opintoihin ja mahdollisuus mitata omat kyvyt huippu-urheilijana. Jos leikkaukset johtavat liikuntalukioiden alasajoon, niin yhä useampi nuori joutuu liian aikaisin valitsemaan koulun tai urheilun väliltä, mikä ei ole yhteiskunnallisesti järkevää. On välttämätöntä, että liikuntalukioiden tulevaisuus varmistetaan kohdentamalla niille rahaa OKM:n sisältä.

Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

Viikkoviestejä | Tagit: · · ·

YLE Uutiset 28.3..2014: Aluesairaalat etsivät rooliaan perus- ja erikoishoidon yhdistäjinä

31.3.2014

Aluesairaalat joutuvat miettimään paikkaansa sosiaali- ja terveyshuollon yhtenäistyvässä hoitoketjussa. Ne toimivat nytkin keskussairaaloiden ja terveyskeskusten välimaastossa, mutta raja-aitoja on vielä kaadettavana.
Uudistusmallissa viisi isoa sote-aluetta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollosta perustasolta vaativimpaan työhön. Kitkaa pitäisi poistaa eri tasojen väliltä.

Pirkanmaalaiset Valkeakosken ja Vammalan aluesairaala ovat jo pitkään saaneet hyviä arvosanoja tehokkuusvertailuissa. Se ei kuitenkaan vielä riitä.

Aluesairaaloissa ei ole nukuttu uudistuksia odotellessa. Valkeakosken sairaala on jo lisännyt yhteistyötä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa, huomauttaa johtava lääkäri Juha Alanko.

– Varmistettaisiin lääkärien saanti, koska lääketieteen erikoisalat valitettavasti suppeutuvat koko ajan. Entistä enemmän ollaan yksittäisistä osaajista riippuvaisia, mikä aluesairaalassa merkitsee yhtä tai kahta ihmistä. Isommassa talossa heitä on huomattavasti enemmän.

Erilaisia yhteistyökuvioita selvitetään

Vammalan sairaalassa on ollut pulaa potilaista. Väestöpohja ei tahdo riittää, joten asiakkaita pitäisi löytää muilla keinoilla, sanoo sastamalalainen kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Arto Satonen.

– Viime aikoina potilaat ovat vähentyneet nimenomaan kolmostien tilaajarenkaan suunnasta. Siellä kuitenkin Vammalan aluesairaalalla on käyttäjien keskuudessa erittäin hyvä maine. Uskon, että se lisää potilaita Vammalan aluesairaalassa. Tuskin kuitenkaan niin paljoin, että ulkoisen kumppanin tarve poistuisi.

Sairaalassa onkin selvitelty viime viikkoina yhteistyömahdollisuuksia yksityisen terveydenhuollon kanssa.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri puolestaan haluaisi liittää Vammalan sairaalan suoraan yhdeksi Taysin toimialueeksi. Välttämättä nämä kaksi toimintalinjaa eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois.

Valkeakoskellakin on yhteistyötä yksityispuolen kanssa, osa päivystyshoidosta on alan yrityksen vastuulla.

Mäntän sairaalassa erikoishoidosta vastaa nytkin Tays.

Perus- ja erikoissairaanhoito samaan kahvihuoneeseen

Perus- ja erikoishoidon raja on määrä vähitellen purkaa. Siinä on paitsi ammatilliset, myös inhimilliset näkökulmat otettava huomioon, muistuttaa Valkeakosken aluesairaalan johtava lääkäri Juha Alanko:

– Erikoissairaanhoito ja perushoito pitäisi pystyä sotkemaan keskenään. Käytettäisiin yhteistä kahvihuonetta tai muuta vastaavaa. Se auttaisi molempia.

– Molemmat ovat kuitenkin tottuneet istumaan omissa kahvihuoneissaan.


Mistä on kyse?

  • Sote-ratkaisu muuttanee myös aluesairaaloiden roolia
  • Pirkanmaalla toimii vielä kaksi aluesairaalaa
  • Aluesairaalat sijaitsevat Sastamalassa ja Valkeakoskella

Uutisia | Tagit: · · ·

Kokoomuksen Satonen ja Kiuru peräävät ammushuollon turvaamista

27.3.2014

Kokoomuksen kansanedustajat Arto Satonen ja Pauli Kiuru ovat jättäneet asianomaiselle ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, kuinka hallitus aikoo varmistaa tykistön toimivuuden maanpuolustuksen turvaamiseksi myös jatkossa.

Suomen tärkeimmän tykistöjärjestelmä on 155 mm:n kotimaista tuotantoa olevat tykit. Tykistön toimivuuden kannalta on oleellista käyttää tykkien kanssa yhteensopivia ammuksia.

- Tällä hetkellä nykyisen tykistön kanssa yhteensopivia ammuksia valmistetaan vain Patrian toimipisteessä Sastamalassa, Kiuru ja Satonen toteavat.

- Puolustusvoimien suunnitelmat lopettaa nykymuotoisten ammusten tilaaminen ilman tietoa uudesta ja tykkien kanssa yhteensopivasta ammustyypistä tuntuu käsittämättömältä, ihmettelee Kiuru.

- Käytännössä ammusten tilaamisen päättäminen johtaisi Patrian toiminnan loppumisen Sastamalassa eikä kukaan enää jatkossa tuottaisi tykistölle sopivia ammuksia, jatkaa Satonen.

Uusien yhteensopivien ammustyyppien kehittely vie vuosia, eikä takuita sopivan ammustyypin löytämisestä ole kenelläkään.

- Säästöpaineiden alla täytyy kuitenkin pystyä turvaamaan maanpuolustus kriisitilanteiden varalta, eikä kotimaista puolustusteknologiaa voida päästää loppumaan yhdelläkään maanpuolustuksen kannalta kriittisellä osiolla, edustajat päättävät.

Uutisia | Tagit:

Kokoomuksen Satonen ja Virolainen: TyEL-maksut pois töitä tekeviltä eläkeläisiltä

27.3.2014

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arto Satonen ja Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen ehdottavat työeläkemaksujen poistamista töissä käyviltä eläkeläisiltä. TyEL-maksu on työntekijöiltä 7 prosenttia ja yrityksille 17,75 prosenttia. TyEL-maksun poisto houkuttelisi eläkeläisiä tekemään esimerkiksi osa-aikatöitä ja kannustaisi myös työnantajia palkkaamaan heitä.

- TyEL-maksua ei ole perusteltua laskuttaa enää eläkeläisiltä, koska he ovat jo oikeutettuja työeläkkeeseen. Toisaalta työurien pidentäminen kannattaa aloittaa ihmisistä, jotka ovat halukkaita siihen, Virolainen ja Satonen toteavat.

Tällä hetkellä joka kymmenes eläkeläinen tekee töitä. Työ ja terveys Suomessa -tutkimuksen mukaan jopa 75 prosenttia 45 vuotta täyttäneistä suomalaisista kertoo harkitsevansa työuran jatkamista eläkeikärajaa pidemmälle.

- Vuosittain työelämään tulee noin 10 000 nuorta vähemmän kuin ihmisiä jää eläkkeelle vanhimmasta päästä. Kasvun alkaessa eläkeläisten työpanokselle onkin kysyntää. Vanhuuseläkkeellä olevia 63-67 -vuotiaita on Suomessa noin 300 000. Vaikka vain puolet työurien jatkamista harkitsevista todellisuudessa jatkaisi töissä, muutos nykyiseen olisi valtava, edustajat laskevat.

-Töissä jatkaminen eläkeiän jälkeen ei ole mahdollista kaikille, ja alakohtaiset erot ovat suuria. Esimerkiksi hoitoalalla ei silti nytkään selvittäisi ilman eläkeläisten tekemiä työvuoroja, Virolainen ja Satonen toteavat.

-TyEL-maksujen poistamisella tarjottaisiin eläkeläisille mahdollisuus lisätuloihin järkevillä ehdoilla, Satonen toteaa.

-Lisäksi mahdollisuus jatkaa edes osittain mukana työelämässä voi tuoda monille eläkeläisille lisää sisältöä elämään, Virolainen jatkaa.

-Pelkän taloudellisen hyödyn lisäksi maksun poistamisella voi olla myös suuri psykologinen vaikutus. TyEL-maksut koetaan nykyisin monien eläkeikäisten työntekijöiden joukossa epäreiluksi ja työnteon lopettamiseen motivoiviksi, edustajat päättävät.

Uutisia | Tagit: · · · ·

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina kehysratkaisut ja sote-uudistus

26.3.2014

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla on tehty merkittäviä päätöksiä ja siksi viikkoviesti tulee jo nyt. Tässä viestissä asiaa hallituksen kehysriihipäätöksistä (viestistä löydät myös linkin valtioneuvoston yksityiskohtaiseen tiedotteeseen) ja sote-uudistuksesta. Molemmat ovat todella isoja päätöksiä. Ne ovat myös hyvin vaikeita ratkaisuita, mutta välttämättömiä, jotta Suomen talouden vapaa pudotus saadaan hallintaan, talouskasvu käyntiin ja velkaantuminen pystytään taittamaan.

Suomi-talkoot koskettaa kaikkia

Hallitus päätyi leikkaamaan ensi vuoden budjetista 866 miljoonaa menoja ja korottamaan veroja ja maksuja 700 miljoonaa. Kokonaistasapainotus on 2,7 miljardia. Ekonomistien toiveen mukaisesti ratkaisu on etupainotteinen ja menoleikkauksia on veronkorotuksia enemmän. Tämä suhde on oikeinpäin, koska liian suuret veronkorotukset heikentäisivät ostovoimaa ja siten vaurioittaisivat orastavaa talouskasvua.

Leikkaukset ja veronkiristykset koskevat kaikkia. Indekseihin tehdään 0,4 prosentin korotus, joka on linjassa palkankorotusten kanssa, mutta on inflaatiota pienempi. Myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan vastaavasti. Indeksien osittainen jäädyttäminen kohdistuu työttömiin, opiskelijoihin ja eläkeläisiin. Lapsilisiä leikataan 7 prosenttia, mikä kohdistuu lapsiperheisiin. Ylimmän tuloveromarginaalin ja korkeampien pääomatulojen veronkorotukset puolestaan kohdistuvat ylimpiin tuloluokkiin. Tosin pääomaveron korotus kohdistuu myös niihin, joilla suurin osa tuloista on pääomatuloa. Kulutusverojen korottaminen ( auto, polttoaine, kotitalouksien sähkö, tupakka ) koskee kaikkia näitä tuotteita käyttäviä kuluttajia. Työmatkavähennyksen oma vastuu myös nousee, mutta onneksi isommilta leikkauksilta vältyttiin.

Vaikeiden päätösten ohella kehysriihessä saatiin myös paljon hyvää aikaan. Metsän kiinteistöveroa ei tullut, turpeen veronkorotuksista luovuttiin eli kotimaisen energian kilpailukykyä parannettiin. Bioenergiaa , cleantechiä ja digitaloutta hyödyntävien yritysten investointeihin lisätään rahoitusta. Tekesille, Finveralle, Finprolle ja yliopistojen yhteisrahoitukseen yritysten kanssa tulee lisää rahaa. Kasvupaketti on yhteensä 600 miljoonaa ja se antaa hyvän piristyruiskeen potentiaalisimmille kasvualoille erityisesti vientimarkkinoille.

Kasvupaketti rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä. Myyntitulot ovat lähes 2 miljardia, josta valtaosa käytetään valtion velan lyhentämiseen. Valtion velka saadaan taitettua suhteessa bruttokansantuotteeseen viimeistään 2017 nykyisten ennusteiden mukaan. Jos Venäjän ongelmat heijastuvat merkittävästi Suomen talouteen, niin uusia päätöksiä tarvitaan seuraavalla vaalikaudella.

”Tehdä piti kun, ei tekemättäkään voinut jättää”. Tämä ehkä kuvaa parhaiten fiiliksiä täällä eduskunnassa tällä hetkellä. Päätösten vaikutukset tuntuvat arkielämässä, mutta talouden tasapainottamiselle ei ole vaihtoehtoa, jos haluamme pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta. Kaikille puolueille paketissa on vaikeita ratkaisuja, mutta Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta muut kokivat tehtäväkseen kantaa vastuunsa. Kansan päätettäväksi jää tuetaanko vastuunkantajia vai niitä, jotka tosi tilanteen tullessa vastaan lähtevät käpälämäkeen.

Yksityiskohtaisesti hallituksen tekemät linjaukset löydät täältä.

Historiallinen sote-uudistus – yksityiskohdat auki

Sunnuntaina tehty sote-uudistus on historiallinen. Hallituspuolueiden lisäksi mukana olivat oppositiopuolueet, joiden tuki asian etenemiselle oli välttämätön. Tämän periaatepäätöksen jälkeen ryhdytään lainvalmistelussa ratkomaan yksityiskohtia. Valmisteluvastuu on ministeriön lisäksi parlamentaarisella työryhmällä.

Sote-uudistuksen kiistattomia hyviä puolia on perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon integrointi ja vaativimman hoidon keskittäminen viiteen yliopistosairaalaan, mikä vahvistaa Taysin asemaa. Uudet sote-alueet ovat riittävän isoja toimijoita, jotta ne kykenevät toiminnallisesti ja kustannustehokkaasti järjestämään sote-palvelut omalla alueellaan.

Jatkovalmistelussa on pidettävä huolta siitä, että toimijoiksi eivät jää pelkästään julkiset sairaalat. Yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita tarvitaan kirittäjiksi, jotta kustannuksia ja hoidon laatua voidaan vertailla. Aluesairaaloiden tulevaisuuden kannalta keskeistä on työnjako yliopistosairaalan ja aluesairaaloiden välillä, sekä mahdollisuus toimia yhdessä ulkoisen kumppanin kanssa. Esimerkiksi Vammalan aluesairaala tarvitsee sote-uudistuksen jälkeenkin lisää potilaita ja siten julkisen rinnalle yksityisen kumppanin.

Hyvää viikon jatkoa,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen kansanedustajan avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

Viikkoviestejä | Tagit: · · ·

Eduskunnan enemmistö haluaa rajoittaa kerjäämistä

25.3.2014

Kansanedustajat Arto Satonen ( kok ), Kari Rajamäki ( sd ), Antti Rantakangas ( Kesk ) ja Reijo Tossavainen ( PS ) ovat jättäneet 102 kansanedustajan allekirjoittaman aloitteen kerjäämisen rajoittamisesta Norjan lainsäädännön mukaisesti. Allekirjoittajia on kuudesta puolueesta.

Aloitteessa edellytetään kerjäläisten rekisteröitymistä eli rahankeräysluvan hakemista poliisilta. Kerjäämistä voidaan rajoittaa alueellisesti, jolloin esimerkiksi kaupungin keskustoissa, turistikohteissa, kesätapahtumissa ja tienvarsilla tapahtuva kerjääminen voidaan kieltää.

Aloitteen tavoitteena on myös edesauttaa poliisin työtä kerjäämiseen mahdollisesti liittyvän oheisrikollisuuden selvittämisessä. Tavoitteena on myös varmistaa, että kerjäämiseen ei liity ihmiskauppaa tai kerjäläisten hyväksikäyttöä.

Politiikka | Tagit:

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina metsien kiinteistöverokysymys, kerjäämisen rajoittaminen sekä ex-nokialaisten työllistyminen

25.3.2014

Arvoisa lukija,

Tälläkin viikolla poliittista keskustelua hallitsee Ukrainan tilanne ja siihen liittyvät pakotteet. Lännen pakotteiden kärki on nyt yksittäisten Putinin lähipiirissä olevien liikemiesten toimien rajoittamisessa. Kansalaisten keskuudessa Nato-jäsenyyden kannatus kasvaa. Itä-Ukrainassa on edelleen paikallisia yhteenottoja Ukrainan hallituksen ja Venäjän tukijoiden välillä. Tilanne on siis edelleen epävakaa ja heijastuu vähintään taloudellisena epävarmuutena myös Suomeen.

Kotimaisessa keskustelussa kärki on kehysriiheen valmistautumisessa. Ensi maanantaina ja tiistaina hallitus päättää talouden tasapainottamisesta ja kilpailukykyä vahvistavista toimista. Kehysriihen tuloksista lähetän ensi viikolla erikseen viestin.

Tämä viesti keskittyy kolmeen asiaan:

  1. Johtamani Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnan kannanottoon, jossa kumotaan SAK:n esitykset koskien maa- ja metsätaloutta.
  2. Lakialoitteeseen kerjäämisen rajoittamisesta, jonka olen tehnyt yhdessä Kari Rajamäen ( SDP ), Antti Rantakankaan ( KESK ) ja Reijo Tossavainen ( PS ) kanssa.
  3. Uunituoreisiin lukuihin Ex-nokialaisten työllistymisestä.

SAK antoi maajussille täyslaidallisen – kiinteistöveroa metsälle ei tule säätää

SAK:n kehysriihitavoitteissa saivat kyytiä maanviljelijät ja metsänomistajat. SAK esittää maataloustukien leikkausta, pääomatulojen progressiivista verottamista ja 120 miljoonan euron kiinteistöveroa metsämaalle ( 1 % lasketusta metsävarojen arvosta ).

Yksikään näistä esityksistä ei ole kannatettava. Maataloustukia on jo etupainotteisesti leikattu, pääomaveroa on jo korotettu ja porrastettu. Metsämaan kiinteistöverolle ei puolestaan ole tarvetta, koska puukauppa toimii hyvin ja hintakehitys on ollut maltillista. Pikemminkin puukaupassa on nyt ostajan markkinat, joten metsäteollisuuden toimintaedellytykset eivät jää puun saannista kiinni. Asialla on myös sosiaalinen puolensa, jonka SAK:n olisi luullut ymmärtävän: Monet metsänomistajat ovat palkansaajia tai eläkeläisiä ja tienaavat vähemmän kuin suomalaiset keskimäärin.

Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunta tyrmäsi tänään kokouksessaan SAK:n maa- ja metsätalousasioita koskevat esitykset.

Kerjäämiselle rajoituksia Norjan malliin

Norjassa kerjäläisten on haettava poliisilta rahankeräyslupa, jonka toimialueen poliisi määrittää. Kerjääminen voidaan siten rajoittaa pois esimerkiksi kaupungin keskustoista, julkisista paikoista, kesätapahtumista jne. Kun poliisi tietää kuka kerjää, niin myös mahdolliset huijarit (esim. kuuroina esiintyvät) saadaan helpommin kiinni. Samoin voidaan paremmin selvittää liittyykö kerjäämiseen ihmiskauppaa tai oheisrikollisuutta, joista molemmista on näyttöä myös Suomea koskien. Romanian kansalaiset epäiltiin syyllisiksi Suomessa vuonna 2010 yhteensä 2500 rikoksesta ja Romaniassa on tuomittu Suomeen kerjäläisiä välittäneitä henkilöitä.

Kerjäämisen täyskielto Tanskan tapaan olisi paras ratkaisu. Norjan mallin mukainen rajoittaminen poistaisi kuitenkin pahimmat epäkohdat ja tälle aloitteelle on eduskunnassa laaja tuki. Aloitteemme on allekirjoittanut jo yli 90 kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta ja nimien keruu jatkuu vielä ensi viikolla.

Ex-nokialaiset työllistyneet varsin hyvin

Tänään saatiin positiivisia uutisia ex-nokialaisten työllistymisestä. Korkeakoulutetuista työttömistä lähes 70 prosenttia on löytänyt uuden työpaikan ja joka kymmenes opiskelee. Työttömänä on 22 prosenttia. Uusista työpaikoista yli puolet on vakituisessa työsuhteessa olevia ja 9 prosenttia toimii yrittäjinä. Yksilöllisesti työllistämisessä auttanut Bridge-hanke on siis osoittautunut hyvin toimivaksi.

Suurista määristä johtuen edelleen ex-nokialaisia työttömiä on Tampereella 150, Oulussa 250 ja pääkaupunkiseudulla 450. Pahin tilanne on Salossa, jossa matkapuhelintehtaan lopettamisen jäljiltä on työttömänä 1200 henkeä, joista monilla koulutuspohja on vähäinen. Korvaavia työpaikkoja on syntynyt varsin vähän, tosin juuri tänään julkistettiin Salossa aloittavan 100 henkeä työllistävän lääketehtaan. Moni työllistynyt ex-nokialainen tekee nyt töitä aiempaa pienemmällä palkalla. Valtaosa on kuitenkin tyytyväisiä omaan tilanteeseensa.

Bridge-hankkeen menestys osoittaa, että ”työstä työhön” tyyppisiin hankkeisiin kannattaa satsata myös yhteistä rahaa. On hyvin tärkeää, että työn menettämisen jälkeen löytyy heti uusi työ, oma yritys tai opiskelupaikka, jotta pysyy elämässä kiinni. Työttömyyden pitkittyessä paluu työelämään aina vaikeutuu, minkä vuoksi on satsattava jo irtisanomisaikana jatkotoimiin.

Hyvää viikonloppua!
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen kansanedustajan avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

Viikkoviestejä | Tagit: · ·

Vanhemmat