Seuraa Twitterissä @artosatonen.

Arto Satonen

Flickr

Arto Flickrissä

Kokoomus

Error: Feed has a error or is not valid

Pää on otettava pensaasta

30.10.2014

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen toteaa Suomen olevan todella vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, eikä siitä selvitä muita puolueita haukkumalla. Ulkoministeri Tuomioja kritisoi Kokoomusta julkisuudessa tänään julkisten palveluiden asemasta.

”Suomi on nyt todella vaikeassa paikassa. Sillä, että pää laitetaan pensaaseen ja vain toivotaan, että asiat kääntyvät parhain päin, ei ratkaista Suomen haasteita.”

”Kokoomus on koko ajan ollut valmis etsimään ratkaisuja, joilla julkinen talous saadaan tasapainotettua, työllisyysastetta nostettua ja yrittäjyyden edellytyksiä parannettua”

”Jotta työpaikkoja voidaan turvata, on perusteltua tukea maltillisen palkkaratkaisuiden syntymistä tuloverotusta keventämällä. Kansalaisten ostovoiman turvaaminen vaikuttaa suoraan myönteisesti palvelualan työpaikkojen säilymiseen.”

”Uudistuksia ei tehdä ideologian vaan ihmisten vuoksi. Rakenteellisia uudistuksia pitää rohkeasti jatkaa. Ilman niitä emme pysty säilyttämään hyvinvointimme tasoa. Kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut on turvattava tulevaisuudessakin. Tämä onnistuu vain uusien innovaatioiden ja uudenlaisen tekemisen kautta.”

”Kokoomus haluaa ratkaista ongelmat, jotka siihen liittyvät sote-järjestämislakiin. Kuntien ja sote-toimijoiden palaute on otettava vakavasti ja sen pohjalta ministeri Huovisen tehtävä lakiin vaadittavat muutokset.”

Uutisia | Tagit: · ·

Lukukausimaksuesitys avaa mahdollisuuksia korkeakouluille

30.10.2014

Lausuntokierrokselle lähteneen hallituksen esityksen mukaan EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoilta perittäisiin vähintään 4000 euron lukuvuosimaksut korkea-asteen opinnoista.

Satonen pitää esitystä oikeansuuntaisena ja eduskunnan tahdon mukaisena. Satosen laati lukukausimaksujen käyttöönotosta lakialoitteen joulukuussa 2012, jonka allekirjoitti peräti 117 kansanedustajaa.

”Jos ulkomainen opiskelija haluaa hankkia koulutuksensa Suomesta ja on valmis maksamaan siitä, niin miksi tämä pitäisi estää lainsäädännöllä? Korkeakoulut ovat vuosia toivoneet, että näitä lainsäädännön esteitä purettaisiin koulutusviennin tieltä. Olen tyytyväinen, että eduskunnan tahdon mukaisesti korkeakoulujen toiveita on kuultu”, painottaa Satonen.

Satonen näkee lukukausimaksujen perimisessä paljon mahdollisuuksia laadukkaalle suomalaiselle korkea-asteen opetukselle.

”Korkeakoulut pystyvät uudistuksen jälkeen hankkimaan rahoitusta myös tutkintojen myymisestä, jota taas voidaan suunnata perustutkinto-opetuksen kehittämiseen, tutkimushankkeiden tai uusien opetusvirkojen rahoittamiseen. Korkeakoulujen aseman vahvistumisesta hyötyy koko tutkimusyhteisö”, toteaa Satonen.

Satonen pitää tärkeänä, että hallituksen esityksessä korkeakouluilta edellytettäisiin apurahajärjestelmien tarjoamista esimerkiksi kehittyvistä maista tulevien opiskelijoiden tukemiseksi.

”Uudistus ei saa sulkea ovia lahjakkailta, köyhistä tulevista maista tulevilta nuorilta opiskeluun. Kehitysmaiden opiskelijoiden opintojen rahoittaminen kehitysyhteistyövaroista on selvitettävä, sillä osaamisen ja koulutuksen vahvistaminen on parasta apua myös köyhyyden vähentämiseksi”, painottaa Satonen.

Satonen toivoo esitykseen ulkomaisille opiskelijoille kannusteita jäädä työskentelemään Suomeen valmistumisensa jälkeen. Satonen esitti lakialoitteessaan verovähennysoikeuden liittämistä lukukausimaksuihin.

” Verovähennysoikeuden avulla Suomeen töihin jäänyt henkilö voisi vähentää lukukausimaksunsa täysimääräisesti viiden vuoden aikana verotuksessa. On koko yhteiskuntamme kannalta hyödyllistä, mikäli luomme kannusteita osaaville ja ahkerille henkilöille jäädä töihin Suomeen myös valmistumisen jälkeen”, päättää Satonen.

Uutisia | Tagit: ·

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset sekä kilpailukyky

24.10.2014

Arvoisa lukija,

Tämä viikkoviesti käsittelee tämän viikon suurinta päätöstä, eli EU:n linjauksia ilmasto- ja energiapolitiikasta vuoteen 2030 asti, sekä pintaan noussutta elvytyskeskustelua.

EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset vuoteen 2030

Eurooppa-neuvoston asetti EU:n kasvihuonepäästöjen sitovaksi vähennystavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Lisäksi päätettiin sitovaksi tavoitteeksi lisätä uusiutuvan energian käyttöä vähintään 27 prosenttia sekä ohjeelliseksi tavoitteeksi parantaa energiatehokkuutta 27 prosenttia. Tärkeimpänä välineenä päästövähennysten toimii päästökauppajärjestelmä, jota uudistetaan päästöoikeuksien markkinavakausvarannolla. Päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla, kuten liikenteessä ja asumisessa osa päästöjen vähennyksistä voidaan tehdä siellä missä se on kustannustehokkainta. Tämä pienentää Suomen taakkaa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen on kokonaisuudessaan. Siirtyminen päästötavoitteisiin tulee toteuttaa siten, että emme heikennä omaa kilpailukykyämme ja työllisyyttä. Suomen ei kannata tavoitella päästötavoitteita yksin, vaan synkronisesti yhdessä muiden maiden kanssa. Panostukset cleantechiin ja biotalouteen voivat toimia sekä ilmastonmuutoksen torjumisessa että auttaa Suomea työpaikkojen luomisessa.

Ilmaston pelastamiseen tarvitaan kaikkien maiden panostusta. EU ei voi tehdä sitä yksin, koska EU-maiden päästöjen osuus kokonaispäätöistä on jo vähenevä. Tapasin intialaisia parlamentaarikkoja, jotka olivat kovasti huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kyselivät mitä me Suomessa aiomme asialle tehdä. Paljon tärkeämpi kysymys on se mitä he tekevät? Intian päästöt henkeä kohden ovat pienet, koska suuri osa maan asukkaista on köyhiä. Väkiluku lisääntyy todella nopeasti ja päästöjen kuriin saaminen on alkutekijöissään. Siitä kertoo esimerkiksi se, että Intiaan tuodaan Japanista laivalasteittain autoja, joilla ei päästörajoitusten vuoksi saa enää Japanissa ajaa. Ilmastomuutosta ei torjuta päästöjen siirtämisellä toiseen paikkaan, vaan tehokkailla globaaleilla toimilla. Isot odotukset kohdistuvat tulevaan ilmastokokoukseen. Maailman pelastamiseen EU tarvitsee kumppaneita.

Elvytystä on jo kokeiltu – kilpailukykyä tarvitaan

Viikon talouspoliittisessa keskustelussa on jälleen noussut esille elvytys. Euroopan tasolla elvytyksessä voi olla ajatusta, mutta Suomelle se ei ole vastaus. Vuonna 2008 alkaneen matalasuhdanteen aikana Suomi on elvyttänyt eniten koko Euroopassa. Valtion budjetista 15 prosenttia on rahoitettu lainalla. Elvytystä on siis ollut se, kun valtio on pitänyt julkisen kulutuksen (lue: palvelut ja tulonsiirrot) korkeammalla tasolla, kuin mihin verotulot ovat riittäneet. Seurauksena ei ole ollut talouskasvua, vaan sen sijaan useampi negatiivisen kasvun vuosi.

Toki jotkut täsmäelvytyshankkeet voivat olla hyviä. Näitä ovat esimerkiksi merkittävät liikennehankkeet, jotka poikivat paljon yksityisiä investointeja asuin-, liike-, tai teolliseen rakentamiseen. Yleinen elvytys ei kuitenkaan Suomea pelata. Harvalle maksuvaikeuksissa olevalle yrittäjälle pankinjohtaja suosittaa lisälainanottoa. Vastaus löytyy kilpailukyvyn parantamisesta. Tällä hetkellä Euroopassa eniten kasvaa Espanja, joka on laittanut oman kilpailukykynsä kuntoon. Espanjan kuuri on ollut kuitenkin niin kova, että Suomi voisi vielä valita hieman helpomman tien. Ensimmäinen toimi olisi suomalaisen työn kilpailukyvyn kohentaminen viikkotyöaikaa pidentämällä. Tätä lääkettä tuki viime viikonlopun lehdissä myös OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen. Viesti alkaa vähitellen mennä perille.

Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

Viikkoviestejä | Tagit: ·

Onko meillä mitään opittavaa Ruotsista

23.10.2014

Ruotsin entisen valtionvarainministerin Anders Borgin tarjous tehdä raportti Suomen taloudesta on saanut monet pohtimaan, onko meillä opittavaa Ruotsista. Kaikille ei riitä se, että Borg on muun muassa valittu Euroopan parhaaksi valtionvarainministeriksi Financial Times -talouslehden vertailussa vuonna 2011.

Asiaa auttaa, kun katsoo tuloksia. Miten meillä on mennyt suhteessa Ruotsiin? Ruotsissa talous kasvoi vuonna 2012 0,9 %, viime vuonna 1,6 %. Tänä vuonna kasvu on noin 2,8 % ja ensi vuodelle ennustetaan 3 % kasvua. Suomessa talous taantui 2012 1 %, viime vuonna -1,4 %. Tänä vuonna talous ei kasva ja ensi vuodelle ennustetaan 1,2 % kasvua. Ruotsi on siis talouskasvun uralla, me emme.

Työttömyysaste Ruotsissa on EU-komission mukaan prosenttiyksikön Suomea alempana, mutta valtava ero on työllisyysasteessa: Ruotsissa se oli 79,8 % viime vuonna, Suomessa 73,3 %. Jos Suomessa olisi Ruotsin työllisyysaste, töissä olisi yli 170 000 ihmistä enemmän kuin nyt. Mitä enemmän meillä on väkeä töissä, sitä vahvemmalla pohjalla on terveyspalveluiden ja koulutuksen rahoitus. MIiäli Työllisyysasteemme olisi yhtä korkea kuin Ruotsissa, niin meillä ei olisi tarvetta sopeuttaa julkista talouttamme. Hyvinvointipalveluitamme pidetään nyt yllä osittain velkarahalla.

Ruotsissa julkinen velka on 40,6 % BKT:sta, Suomessa 57 %. Tämä puolestaan kertoo siitä, että talouskasvun ja korkean työllisyyden avulla myös julkinen velka pysy hallinnassa. Elvytyksestä se ei ole kiinni, sillä vuonna 2008 alkaneen eurokriisin aikana Suomi on elvyttänyt eniten koko Euroopassa. Kyse on kilpailukyvystä.

Jo nämä luvut osoittavat, että Suomen kannattaa ainakin kuunnella, mitä Itämeren toisella puolella on tehty. Ruotsin kaksi edellistä hallitusta ovat keskittyneet työlinjaan: työhön on kannustettu veronalennuksilla ja kannustavalla sosiaaliturvalla. Tulokset ovat vakuuttavia. Näillä toimilla on saatu syntymään yli 300 000 uutta työpaikkaa viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Suomessa on vastaavasti menetetty vuoden 2008 jälkeen 74 000 työpaikkaa.

Omasta valuutasta on varmaankin ollut hyötyä, mutta se ei todellakaan kerro kaikkea. Ruotsissa julkisen talouden paineita on hoidettu eläkeuudistuksella ja potilaslähtöisellä sote-uudistuksella.

Ruotsalaisen työn kilpailukykyä on parannettu työn tarjontaa lisäämällä, mikä on lisännyt myös työpaikkojen määrää ja ulkomaisia investointeja.

Borg itse teki tarjouksen kirjoittaa raportti. Oletettavasti ainakin hän näkee, että Suomessa on tehtävää ja mahdollisuuksia. Hän halusi tarttua haasteeseen. Niin myös meidän on tehtävä. Ruotsin ja Saksan esimerkit osoittavat, että hyvinvointiyhteiskunta voidaan pelastaa ryhtiliikkeellä ja se on positiivinen viesti.

Meillä on jo tiedossa Ne keskeisimmät uudistukset, jotka on tehtävä: julkinen talous on tasapainotettava, koulutukseen ja osaamiseen tulee panostaa vahvasti, digitalisaation mahdollisuuksiin on tartuttava yrityksissä ja julkisella sektorilla, verotuksen rakennetta on uudistettava työtä ja investointeja suosivaan suuntaan, työn määrää on lisättävä, joustoja sopia työehdoista ja palkkauksesta yritystasolla on lisättävä ja kasvua kuristavaa sääntelyä on purettava. Sote- ja kuntarakenteet on päivitettävä, jotta suomalaisten tarvitsemat palvelut pystytään järjestämään.

Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, että tavallisen suomalaisen niskaan ei saa kasata liikaa julkista velkaa, verottaja ei saa viedä palkasta kohtuutonta osaa, yrittäjän pitää saada yrittää rauhassa ja terveyskeskuksista pitää saada hyvää palvelua riittävän nopeasti.

Pidän tervetulleena, että ruotsalainen kokoomuslainen Borg ja suomalainen sosiaalidemokraatti Vartiainen tekevät katsauksen aiheesta. Harva valmentaja kieltäisi Euroopan parhaan pelaajan tulon joukkueeseensa hetkellä, jolloin uudistuksia tarvitaan. Tämänkin selvityksen jälkeen on kuitenkin ehdottoman tärkeää muistaa, että mistään neuvoista ei ole apua, ellei meillä ole rohkeutta ja vastuunkantokykyä toteuttaa niitä.

Mielipidekirjoituksia | Tagit: ·

Kokoomuksella ja Keskustalla yhteinen tahto tukea työllisyyttä

23.10.2014

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen tukee keskustan kansanedustaja Timo Kallin esitystä yrityskohtaisen sopimisen lisäämisestä.

”Pääministeri Stubb esitti työelämän joustojen lisäämistä veropäivillä pitämässään puheessa. Hienoa, että nyt myös keskustasta löytyy ymmärrystä pk-yrittäjyyden edistämiselle ja uusien työpaikkojen luomiselle”, Satonen kehuu.

Satosen mukaan valtaosa Suomen uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

”Suomi nousee vain työllä ja yrittäjyydellä. Monet yrittäjät ovat halukkaita työllistämään, mutta korkean työllistämisen kynnyksen vuoksi eivät sitä pysty tekemään. Työpaikkoja ei luoda Suomeen, jos emme samalla kykene uudistamaan työmarkkinoitamme. Viesti kaikille puolueille on selvä: menneisyyteen takertuminen ei ole enää vaihtoehto”, painottaa Satonen.

Satonen muistuttaa, että tutkimuksen mukaan kokemukset paikallisesta sopimisesta ovat hyviä yrityksissä, joissa on jo käytetty työlainsäädännön joustoja.

”Pk-yrityksissä työntekijät kokevat vaikutusmahdollisuutensa omaan työhönsä paremmiksi ja työhyvinvointinsa korkeammaksi. Kun asioita ratkaistaan maalaisjärkeä käyttämällä työpaikalla ja asioista sovitaan enemmän paikallisesti, voidaan sekä parantaa yrityksen kilpailukykyä että turvata työpaikkojen säilyminen. Yhteistyöllä yritykset menestyvät!”, päättää Satonen.

Mielipidekirjoituksia | Tagit: ·

Luottoluokituksen aleneminen on herätyskellon soitto

23.10.2014

Suomen talous on ollut alamäessä syksystä 2008 alkaen. Vuonna 2009 BKT aleni 8 prosenttiyksikköä, mikä on suurin pudotus rauhan aika. Sen jälkeenkin nousu on ollut kituliasta ja nyt uhkaa jo kolmas taantuma vuosi peräkkäin. Myös tulevalle vuodelle ennustetaan heikkoa kasvua, jota Venäjän kaupan vaikeudet vielä vaikeuttaa.

Talouskurimus alkoi Atlantin takaa, mutta nyt ollaan rakenteellisessa lamassa. Kaikki päävientialat ovat menettäneet asemiaan. ICT-sektori vie enää vain neljänneksen Nokian parhaista vuosista, metsäteollisuuden vienti on puolittunut paperin heikon kysynnän vuoksi. Metallissa töitä on menetetty Itä-Eurooppaan heikon kustannuskilpailukyvyn takia. Kemia on pärjännyt parhaiten, mutta sieltäkin on henkilöstöä vähennetty, kuten Sastamalassa tiedetään.

Valtion velka on tuplaantunut lähes sataan miljardiin, vaikka säästötoimiakin on tehty. Uutta velkaa on otettu 7-8 miljardia vuodessa, koska hyvinvointipalveluista on pidetty kiinni, vaikka verotulot ovat romahtaneet. Nyt velkaantumisen tie on kuljettu loppuun. Elvytyksellä asiaa ei ratkaista, koska kyse ei ole suhdanneongelmasta. Maailma ei ole enää lamassa, mutta Suomi on. Hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan vain kilpailukykyä parantamalla.

Läheltä löytyy esimerkkejä, joista voimme ottaa oppia. Ruotsi on työmarkkinoita uudistamalla luonut 300000 työpaikkaa lisää 8 vuoden aikana. Saksa käänsi Sosiaalidemokraattisen hallituksen Hartz-reformeilla maan raiteilleen. Esimerkiksi vastikkeettomasta sosiaaliturvasta siirryttiin järjestelmään, jossa kaikki antavat työpanoksensa yhteiskunnalle. Suomessa samaa on kokeiltu Paltamossa.

Kuuden laihan vuoden aikana Suomesta on hävinnyt 73000 teollista työpaikkaa. Jokainen menetetty teollinen työpaikka vie mukanaan palvelualan työpaikan, koska ostovoima heikkenee. Julkinen sektorikin joutuu vähentämään työvoimaa, koska verotulot eivät riitä. Tämä kierre katkaistaan vain suomalaisen työn kilpailukykyä parantamalla.

Yksikkötyökustannukset ovat Suomessa nousseet 2000-luvulla kolminkertaisesti Saksaan nähden. Viimeinen maltillinen tuloratkaisu oli periaatteessa hyvä, mutta samalla ostovoima pieneni, kun palkankorotukset ovat inflaatiota alempia. Jos palkkoja olisi nostettu inflaation verran ja yksikkötyökustannuksia alennettu pidentämällä työaikaa vaikka puolella tunnilla päivässä, niin kaikkien ostovoima olisi säilynyt. Samalla kilpailukyky olisi parantunut 7-8 prosenttia, mikä olisi pelastanut monta työpaikkaa. Ensi kesän palkkakierroksenkin tulee olla hyvin maltillinen, jotta kilpailukyky paranee. Ratkaisuun voidaan kytkeä ostovoiman turvaava tuloveronalennus.

Sastamalassa työttömyys on noussut merkittävästi, mikä on seurausta valtakunnallisesta kehityksestä. Ilahduttavaa kuitenkin on, että Sastamalan vientiyritykset ovat vahvasti panostaneet uusiin tuotteisiin , tuotekehitykseen ja uusien vientimarkkinoiden avaamiseen. Esimerkiksi Fortacon sähköbussit, Niemen Tehtaiden Kotio-tuotesarja, Vanerin kasvavat markkinat , sekä useiden yritysten ponnistelut Kiinan suuntaan ovat uusia avauksia, jotka avaavat positiivisia näkymiä. Hyvää on myös kiinnostus Kiikoisten teollisuustontteja kohtaan ja uuden kaupan rakentuminen Suodenniemelle.

Sastamalan työttömyyden taittaminen edellyttää sekä paikallista, valtakunnallista, että kansainvälistä onnistumista. Yritykset itse ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita uusien tuotteiden kehittämisessä ja uusien markkinoiden avaamisessa. Valtakunnan tasolla on kyettävä luomaan sellainen toimintaympäristö, että Suomessa kannattaa tehdä ja teettää töitä. Se on ainoa tie eteenpäin.

Mielipidekirjoituksia | Tagit: ·

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina luottoluokitus, soidensuojelu ja kalastuslaki

17.10.2014

Arvoisa lukija!

Tämän viikon viesti keskittyy luottoluokituksen laskuun ja Anders Borgin raporttiin, sekä soidensuojeluun ja uuteen kalastuslakiin. Kutsun myös kaikki tervetulleeksi synttärikahveilleni ma 20.10. Klo 14 Kahvila Aniittaan Tampereen Kauppahalliin!

Luottoluokituksen lasku on herätyskellon soitto

Suomi putosi viime viikonloppuna korkeimmasta AAA-luottoluokituksesta. Välittömät vaikutukset korkotasoon ovat jääneet pieniksi, mutta kyse on silti vakavasta varoituksesta. Luottoluokituksen lasku kertoo ennen kaikkea heikoista kasvunäkymistä. Nyt onkin välttämätöntä parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä, jotta työpaikkojen virta saadaan käännettyä Suomeen päin. Minulla oli viime keskiviikkona Aamulehdessä laaja artikkeli Suomen taloustilanteesta, mikä löytyy täältä.

Ruotsin ex-valtionvarainministeri Anders Borg on lupautunut veloituksetta tekemään Suomen taloudesta raportin. Borgin ansiot talouspolitiikassa ovat kiistattomat, vaikka valta Ruotsissa vaihtuikin. Reinfeldtin ja Borgin aikana Ruotsiin luotiin 340 000 työpaikkaa lisää Euroopan talouskriisistä huolimatta. Työllisyysaste on 6-7 prosenttiyksikköä Suomea korkeammalla, mikä takaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan. Borg tekee raporttinsa yhdessä Juhana Vartiaisen kanssa.

Euroopan parhaaksi valtionvarainministeriksi valitun Anders Borgin mukaantulo on saanut aikaan erikoista keskustelua. Toisaalta on vedottu siihen, että Suomessa on riittävästi omaakin osaamista. Totta onkin, että selvityksiä, tutkimuksia ja ideoita kyllä on, mutta ulkopuolinen kokonaisnäkemys on silti tarpeen. Asian voisi kysyäkin niinpäin, että missä on sellainen valmentaja, joka ei ottaisi Euroopan parasta pelaajaa joukkueeseensa? Kovinta kritiikkiä Borgin tulosta ovat antaneet ne vasemman laidan kulkijat, jotka todennäköisesti pelkäävät Borgin esittävän juuri niitä asioita, joita he ovat vuosia vastustaneet. Ehkäpä juuri siksi Ruotsin onkin meitä paremmassa tilassa!

Vapaaehtoisuus on oikea lähtökohta soidensuojeluun

Uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen palautti vapaaehtoisuuden soidensuojelun lähtökohdaksi. Itse asiassa Grahn-Laasonen toimii vain siten, kuin hallituksessa on yhteisesti sovittu. Ville Niinistön aikana vapaaehtoisuudelle ei annettu yhtä suurta painoa, vaan soidensuojelua aiottiin viedä eteenpäin pakkolunastuksen voimalla.

Pakko on huonosti suomalaiseen mentaliteettiin soveltuva asia. Vieläkin huonommin se sopii maanomistajille, joilla NATURAn toteuttaminen on vielä tuoreessa muistissa. 30 prosenttia suojeluun vietävistä suoalueista on valtion omistuksessa, joten ne voidaan toteuttaa. Yksityisomistuksessakin olevat alueet eivät ole taloudellisesti merkittäviä, joten todennäköisesti maanomistajat ovat valmiita luopumaan niistä neuvotteluteitse kohtuullista korvausta vastaan.

Kalastuslaki meni eteenpäin

Seitsemän vuotta valmistelut kalastuslaki meni eilen läpi valtioneuvostosta ministeri Petteri Orpon johdolla. Kalastuslain ja lohistrategian päivittäminen on hyvin tärkeää koko toimialan kannalta ja siksi se oli tärkeää saada eteenpäin. Tärkeimmät kohdat ovat tässä alempana. Mediassa eniten esille nousi kalastusmaksun jakautuminen valtionvarainministeri Rinteen aktivoitumisen johdosta. Tämä on vain lillukanvarsi itse asiassa. Nyt siis eläkeläiset vapautettiin ja samalla muiden maksuja nostettiin. Tämän oikeudenmukaisuudesta ja asian tärkeydestä voi jokainen tehdä omat johtopäätöksensä. Yksi näkemys on luettavissa tämän päivän Lapin Kansasta, jonka pääkirjoitus on otsikoitu: ”Vaalitäky haisee mädälle kalalle”.

Alla lohistrategian tavoitteet sekä uuden kalastuslain keskeisimmät tavoitteet ja muutokset.

Lohistrategian tavoitteet:

  • Elinvoimaisten lohi- ja meritaimenkantojen ylläpito ja vahvistaminen
    • Lohi- ja meritaimenkantojen hyödyntäminen kestävästi erityyppisessä kalastuksessa
  • tarjota hyvät edellytykset ammattikalastukselle, vapaa-ajankalastukselle ja kalastusmatkailulle.
    • Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää useiden erityyppisten toimenpiteiden käyttöä
  • kalastuksen järjestäminen kestävästi ja pitkäjänteisesti
  • kantojen hoitoon ja kalastukseen liittyvän kansainvälisen yhteistyön ja tutkimuksen ohjaaminen ja linjaaminen
  • riittävä valvonta, tarvittaessa myös rangaistukset.
    • Lohistrategia liittyy kiinteästi myös kansallisen kalatiestrategian toteutukseen
  • Strategioiden seuranta suunniteltu tehtäväksi yhdessä

Uuden kalastuslain keskeiset muutokset:

  • Tietoon perustuva suunnittelu- ja säätelyjärjestelmä
  • Kalastuksen säätelystä keskeisin kalakantojen hoitokeino
  • Monipuoliset mahdollisuudet säädellä kalastusta (esim. rasvaeväleikkaus)
  • Lain avulla helpotetaan kaupallisten kalastajien kalastuslupien saamista (ELY:n lupa)
  • Kalastuksenhoitomaksu ja viehekalastusmaksu yhdistetään yhdeksi maksuksi (kalastonhoitomaksu). Maksuvelvollisuus 18-64-vuotiailla.
  • Silakkalitkalla kalastus maksuttomaksi yleiskalastusoikeudeksi
  • Vapaa-ajankalastaja saa kalastaa korkeintaan 8 verkolla (240 m) (Poikkeus: Saamelaisten kotiseutualueella ei rajoitusta)

Viikonlopputerveisin,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

Viikkoviestejä | Tagit: · · ·

Rikkaita ei ole riittävän paljon

17.10.2014

Olemme Suomessa yhteisellä asialla: hyvinvointiyhteiskunnan pelastustalkoissa. Kaikki tahtovat pitää kiinni laadukkaasta terveydenhuollosta, neuvoloista, peruskoulusta, yliopistoista ja eläketurvasta.

Korkea elintasomme ja hyvät palvelumme eivät ole tippuneet mannana taivaasta, vaan kaikkien suomalaisten yhteisen työn tuloksena. Yhteiskuntamme on sitä vahvempi, mitä useampi on töissä. Suomalaisen työn kilpailukykyä ja sosiaaliturvaa onkin kehitettävä siten, että yhä useampi suomalainen voi antaa panoksensa yhteiseksi hyväksi.

Nyt järjestelmäämme haastetaan tosissaan. Kokonaistuotanto ei ole vielä saavuttanut edes vuoden 2008 tasoa, vienti ei vedä ja kauppatase on pari miljardia pakkasella. Investoinnit ovat romahtaneet noin neljänneksen vuodesta 2008.

Kilpailukyky on rapautunut suhteessa vertailumaihin: yksikkötyökustannukset ovat Suomessa kohonneet vuodesta 2000 yli 35 prosenttia kun esimerkiksi Saksassa luku on vain 10 prosenttia. Lisäksi ikärakenteesta johtuen työvoiman määrä suhteessa väestöön pienenee merkittävästi. Nämä kaikki haastavat hyvinvointipalveluiden rahoituksen.

On helppo puhua verojen mitoittamisesta maksukyvyn mukaan, mutta hyvätuloisia ei yksinkertaisesti ole riittävästi, jotta heidän verojaan edelleen kiristämällä palvelut rahoitettaisiin.

Esimerkiksi yli 90 000 euroa tienaavien solidaarisuusverolla on kerätty vuodessa 44 miljoonaa, joka on vain prosentti ensi vuoden budjetin alijäämästä. Suomen veroaste, 45,6 prosenttia vuonna 2013, on jo nyt OECD-maiden korkeimpien joukossa. Uudet veronkorotukset uhkaisivat romuttaa orastavan talouskasvun. Veronkorotusten tie on kuljettu loppuun.

Vain talouskasvu voi pelastaa hyvinvointimme. Työllisyysasteen nostamisen on oltava talouspolitiikan tärkein tavoite. Työllisyysaste oli elokuussa 68,9 prosenttia. Jokainen prosenttiyksikkö lisää tuo 2 miljardia julkiseen talouteen. Pysyvällä 75 prosentin työllisyysasteella julkisen talouden ongelmat olisi jotakuinkin ratkaistu.

Työllisyyden parantaminen edellyttää bruttokansantuotteen kasvua. Elvytyksellä asiaa ei ratkaista, koska kyse ei ole suhdanneongelmasta, vaan rakenteellisesta ongelmasta. Kolmasosa bkt:stamme rahoitetaan viennillä. Päävientialoista ict-sektorin vienti on pudonnut neljännekseen ja metsäsektorin puoleen parhaista ajoista.

Metallissa työtä on menetetty edullisemman kustannustason maihin. Lisäksi puolet viennistä on 25 suurimman yrityksen varassa ja näiden yritysten investointeja suuntautuu merkittävästi myös ulkomaille.

Itävallassa on hyvin tuloksin kehitetty verotusta, elinkeinopolitiikkaa ja työmarkkinoita pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta. Myös meillä lähes kaikki yksityissektorin työpaikat syntyvät pk-yrityksiin.

Keskisuurten yritysten vientiä on edistettävä, koska niistä syntyy talouteen uusi kivijalka. Pienten yritysten työllistämispotentiaali on hyödynnettävä yrittäjän riskiä kohtuullistamalla, esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottamalla.

Teollisuudesta on menetetty 73 000 työpaikkaa vuoden 2008 jälkeen. Työpaikkojen virta Suomeen päin käännetään kilpailukykyä parantamalla. Elokuun 2013 palkkaratkaisu tarvitsee jatkokseen ensi kesänä hyvin maltillisen ratkaisun, jota voidaan tukea tuloveroa alentamalla. Näin voidaan myös pelastaa palvelualojen työpaikkoja, jotka ovat pitkälti kotimaisen ostovoiman varassa.

Luottoluokituksen aleneminen on vakava varoitus. Vielä suurempi huoli kiteytyy hyvinvointiyhteiskunnan ytimen turvaamiseen. Molemmat on saavutettavissa ryhtiliikkeellä. Suomen tulee olla maa, jossa ahkeruus, oma-aloitteisuus ja yritteliäisyys palkitaan. Työllä ja yrittämisellä tämä maa on rakennettu. Niin on tehtävä nytkin.

Mielipidekirjoituksia | Tagit: · · ·

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina kotimainen energia, lisätalousarvio ja Nato

10.10.2014

Arvoisa lukija!

Tämän viikon viesti käsittelee kotimaisen energian kilpailuaseman parantamista, lisätalousarvion ehdotuksia, sekä Nato-keskustelua.

Turpeen vero alenee, metsähakkeen syöttötariffi vahvistuu – kivihiilen käyttö vähenee

Alexander Stubbin hallitus teki tällä viikolla merkittävän energiapoliittisen linjauksen. Turpeen veroa alennetaan ja samalla metsähakkeen kilpailukykyä parannetaan. Tavoitteena on korvata näillä kotimaisilla energiamuodoilla tuontikivihiiltä. Päätöksellä on myös ympäristöpoliittisia vaikutuksia, koska turve on kivihiiltä ympäristöystävällisempi, kun koko elinkaari huomioidaan. Linjauksen seurauksena odotetaan 1000 työpaikkaa Suomeen. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti Pohjois-Suomeen ja Pohjanmaalle, mutta laajemminkin koko maaseudulle.

Neljän puolueen hallitus kykeni linjaamaan kotimaisen energian puolesta nopeasti sen jälkeen, kun Vihreät olivat lähteneet hallituksesta. Turvetuotannon nopea vahvistaminen edellyttää myös lupakäytäntöjen nopeuttamista. Jo keväällä sovittiin, että luontoarvoiltaan vähäisimpien suoalueiden (luontoluokitus 0-2) osalta turvelupia vauhditetaan. Nyt tämä viesti on myös saatava jalkautettua lupaviranomaisille.

Kotimaisen energiatuotannon lisääminen vähentää osaltaan myös riippuvuutta tuontienergiasta. Uusi päätös on siis kaikin puolin perusteltu.

Lisätalousarviossa rahaa maidontuottajille ja kouluille

Eduskunta käsitteli tällä viikolla myös lisätalousarviota, jossa keskeisenä asiana oli maatalouden tilanne. Venäjän vastapakotteista johtuvat maidontuottajien ongelmat huomioitiin lisätalousarviossa 20 miljoonan erityismäärärahana, joka jaetaan maidontuottajille. Valion vienti Venäjälle on ollut 400 miljoonaa euroa, mikä supistuu jyrkästi Venäjän asettaman tuontikiellon seurauksena. Valio ei pysty myymään maitotuotteita mihinkään muualle ulkomaille samaan hintaan, minkä vuoksi pakotteet näkyvät tuottajien maitotilissä. On hyvin tärkeää, että hallitus ja maatalousministeri Petteri Orpo reakoi asiaan välittömästi, jotta maidon tuotannon tulevaisuus turvataan. Neuvottelut ovat käynnissä tuen saannista myös Euroopan unionin suunnalta.

Koulujen ryhmäkoon pienentämiseen annettiin lisäbudjetissa 15 miljoonaa euroa, jotka maksetaan kunnille valtionosuuksien kautta. Tämä raha on kuntien opetustoimelle hyvin tarpeellinen, koska rahoituskehys on muuten hyvin tiukka. Joissakin kunnissa on opettajia lomautettu ja jopa uhkasi tulla jopa virassa olevien opettajien irtisanomisia. Nyt saatu lisäraha tuo apua akuuttiin tilanteeseen ja mahdollistaa hieman lisäväljyyttä tuntikehyksiin kunnissa.

NATO nousi esille ryhmäpuheenjohtajien paneelissa

Eduskuntaryhmien puheenjohtajilla oli politiikan toimittajien paneeli torstaina. Yhtenä asiana esille nousi Suomen Nato-jäsenyys ja tulevan hallitusohjelman kirjaus aiheesta. Kansanäänestykselle oli asiasta laajaa kannatusta mikäli valtiojohto päättää NATO-jäsenyyttä hakea. Oma näkökulmani asiaan oli muistuttaa Obaman puheesta, jossa hän lupasi puolustaa Tallinnaa, Vilnaa ja Riikaa samalla tavalla kuin Lontoota, Pariisia ja Berliiniä. Minusta olisi ihan hyvä, jos Helsinki olisi listalla mukana. Tämän hallituksen aikana Suomi ei kuitenkaan hae NATO-jäsenyyttä ja seuraavan kerran NATO-linjaukset ovat esillä hallitusneuvotteluissa. Uskottavasta omasta puolustuksesta on kaikissa tilanteissa pidettävä kiinni.

Viikonlopputerveisin,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

Viikkoviestejä | Tagit: · · · · ·

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina puolustuskyky ja jätevesiasetus

6.10.2014

Arvoisa lukija,

Tämän viikon viesti keskittyy kahteen asiaan: Ilkka Kanervan johtaman parlamentaarisen puolustuspoliittisen ryhmän raporttiin, sekä keskusteluun nousseeseen jätevesiasetukseen.

Laaja yhteisymmärrys puolustusmäärärahojen lisäämiseksi

Raportissa todetaan, että uskottava puolustuskyky ja Suomen puolustuksellinen perusratkaisu (yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustaminen ja sotilaallinen liittoutumattomuus) edellyttävät ensi hallituskaudella puolustusvoimille nykyistä suurempia resursseja.

Raportin johtopäätökset allekirjoittaa valtaosa eduskuntapuolueista, mitä on pidettävä hyvänä saavutuksena. Eriävä mielipide on vasemmistoliitolta ja ”täydentävä lausunto” vihreiltä.

Muutamia keskeisiä näkökohtia:

  • Vuosia kestänyt puolustusvoimauudistus on saatu miltei maaliin; kyseessä on ollut tarpeellinen modernisointi ja suhteuttaminen pienentyviin ikäluokkiin
  • Puolustusvoimat on osansa säästötalkoissa tehnyt; nyt pitää turvata uskottava puolustuskyky myös tulevaisuudessa
  • Viimeaikaiset maailmanpolitiikan tapahtumat osoittavat, että turvallisuustilanne voi muuttua nopeasti ja dramaattisesti; siksi on järkevää varautua myös sellaisiin riskeihin, joiden toteutuminen ei toistaiseksi vaikuta todennäköiseltä
  • Nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista varmistaa koko maan puolustamista, yleistä asevelvollisuutta ja sotilaallista liittoutumattomuutta – tarvitaan riittävää lisäpanostusta materiaali-investointeihin jo heti seuraavalla vaalikaudella
  • Raportin taakse saatu laaja parlamentaarinen tuki ohjaa myös seuraavaa hallitusta, koska suurimmat puolueet ovat sitoutuneet raportin johtopäätöksiin riittävien puolustuspanostusten varmistamiseksi ensi vaalikaudella
  • Raportti ei poista sitä tosiseikkaa, että nykyistä laajempi kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö tukisi Suomen puolustuksellisia perustavoitteita; pienen maan ei ole järkevää jäädä yksin myöskään puolustusasioissa. NATO-jäsenyys on siis edelleen tärkeä tavoite

Jätevesiasetus uudelleen pinnalla – lisäaikaa tarvitaan

Uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen otti esille jätevesiasetukseen liittyvät ongelmat. Ministeriössä selvitetään nyt ratkaisua akuuttiin tilanteeseen. Jätevesiasetus oli kuuma poliittinen kysymys edellisellä vaalikaudella. Keskustan Paula Lehtomäen ollessa ympäristöministerinä asiasta käytiin eduskunnassa hyvin kipakka keskustelu, jossa minä pidin Kokoomuksen ryhmäpuheen. Kokoomus irtisanoutui siinä yhteydessä jätevesiasetuksen aiemmista linjauksista ja saman tekivät monet muutkin puolueet.

Asiasta nousseen keskustelun seurauksena Lehtomäki lievensi jäteasetuksen vaatimustasoa, esimerkiksi ennen asetuksen antamispäivää 9.3 2011 68-vuotta täyttäneet vapautettiin jätevesiasetuksesta. Tämä oli tärkeä vastaantulo vanhemmille ikäluokille, joille investointi suhteessa eläketasoon olisi ollut merkittävin. Jätevesiasetus ei myöskään koske sellaisia kiinteistöjä, jotka ovat täysin kantoveden varassa ja joissa on vain puukäymälä. Puhdistusjärjestelmää ei tarvita myöskään sellaisissa kesäasunnoissa, joissa jätevesiä syntyy vuorokaudessa alle 50 litraa ja joissa vedet pystytään imemään maahan.

Monet haja-asutusalueiden asukkaat ovat jo hoitaneet jätevesiasiansa kuntoon. On myös tärkeää, että toteutetaan siirtoviemärihankkeita, joiden avulla monet kotitaloudet pääsevät keskitetyn järjestelmän piiriin. Jätevesiasetuksen mukaan kiinteistöjen vaatimukset tulee täyttää 15.3. 2016 mennessä. Tämä aikataulu on erittäin haasteellinen, koska niin monella asia on vielä kesken tai hoitamatta. Lisäaika on siten hyvin perusteltu. Tarpeen on vielä kerran arvioida myös voidaanko vapauttamiseen oikeuttavia kriteereitä lieventää ympäristöä vaarantamatta, muistaen kuitenkin samalla sen, että suurin osa asukkaista on jo asian hoitanut.

Viikonlopputerveisin,
Arto Satonen

Ps. Seuraavana edessä Turun Kirjamessut, jossa teemana on Sastamala ja minun kirjani on myynnissä Tyrvään kirjakaupan osastolla


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

Viikkoviestejä | Tagit: · ·

Vanhemmat