Seuraa Twitterissä @artosatonen.

Arto Satonen

Flickr

Arto Flickrissä

Kokoomus

Error: Feed has a error or is not valid

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheena eläkeuudistus

26.9.2014

Arvoisa lukija,

Tämä viikkoviesti keskittyy eläkeuudistukseen, joka tänään perjantaina on tulossa ratkaisuun. Tie on ollut pitkä, koska pääministeri Matti Vanhanen otti eläkeiän noston esille jo keväällä 2009. Silloin päädyttiin siihen, että eläkeuudistus valmistellaan kolmikantaisesti. Nyt asiaan ollaan saamassa ratkaisu, joka tulee voimaan 2017. Todennäköisesti eläkejärjestelmää joudutaan tarkastamaan uudelleen vuoden 2025 jälkeen.

Eläkejärjestelmän rahoittavat työnantajat, työntekijät ja valtio. Sen vuoksi asiaa on myös valmisteltu kolmikantaisesti. Viime kädessä eläkeuudistuksesta päättää kuitenkin seuraava eduskunta. Valtio asetti nyt toteutuvalle ratkaisulle tiukat reunaehdot. Todellisen eläkkeelle siirtymisiän on noustava vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen ja eläkeratkaisun on pienennettävä kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä.

Eläkeuudistuksen taustalla on suomalaisten ennustettua nopeampi eliniän pidentyminen, mikä on hieno asia. Kun elinikä pitenee, niin on luonnollista ja kansantaloudellisesti välttämätöntä, että myös työhön käytetty aika pitenee. Vain siten voidaan myös turvata riittävä eläkkeiden taso.

Näin suuressa ratkaisussa olisi ollut hyvä, että kaikki työmarkkinajärjestöt olisivat olleet mukana. Akava kuitenkin katsoi, että lopputulos ei vastaa heidän jäsentensä tavoitteita. Akava olisi halunnut, että ennen vanhuuseläkkeen alarajaa eläkettä kertyisi enemmän kuin normaali 1,5 prosenttia. Akava siis jäi siksi pois ratkaisusta. Toivoa sopii, että jatkovalmistelussa kaikki ovat mukana, koska tämä ratkaisu koskee kaikkia palkansaajia.

Tässä eläkeratkaisun keskeisiä yksityiskohtia:

  • Vanhuuseläkkeen alaraja nousee 65 vuoteen 2025 mennessä
  • Eläkeikä nousee vähitellen vuodesta 2017 alkaen 3 kk vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että eläkeikä nousee 1955 ja sen jälkeen syntyneillä. 1962 ja sitä myöhemmin syntyneiden osalta eläkeikä on 65 vuotta
  • Vuoden 2025 jälkeen eläkeikä määrittyy pääsääntöisesti eliniän odotteen perusteella. Jos elinajanodote nousee kolme vuotta, niin eläkeikä nousee 2 vuotta
  • Eläkkeen kertyminen alkaa jo 17-vuotiailta ( nyt 18 vuotta ) ja kertymäprosentti on 1,5 prosenttia palkasta
  • Superkarttuma poistuu, tilalle lykkäyskorotusjärjestelmä 65-70 -vuotiaille, jotka siis jatkavat työssä eläkeiän yli
  • työkyvyttömyyseläke ja työeläkeputki säilyvät
  • työuraeläkkeelle voi päästä henkilö, jonka työura fyysisesti tai henkisesti raskaassa ammatissa on kestänyt 38 vuotta
  • eläkemaksut eivät nouse

Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

Viikkoviestejä | Tagit: · ·

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheena ydinvoimaratkaisut

19.9.2014

Arvoisa lukija,

Tämän viikon viesti keskittyy ydinvoimaratkaisuun ja Vihreiden lähtöön hallituksesta.

Ydinvoimaratkaisu

Fennovoiman hakemuksen täydentäminen johti Vihreiden lähtöön ja hallitus toimii nyt 102 kansanedustajan hallituksena. Kaventunut enemmistö tuo käytännön muutoksia esimerkiksi eduskunnan työtapoihin, mutta asiaa ei kannata dramatisoida. Hallituksella on edelleen eduskunnassa enemmistö ja yksittäisissä asioissa on mahdollista saada tukea myös joltakin oppositiopuolueelta. Ruotsia on hallittu viimeiset neljä vuotta vähemmistöhallituksella ja parasta aikaa uutta vähemmistöhallitusta muodostetaan.

Viikon pohjanoteeraus oli Ville Niinistön kommentti suomettumisesta Financial Timesissa. Ydinvoimasta ja energiapolitiikasta saa olla mitä mieltä tahansa, mutta jokaisen ministerin pitää kanta vastuuta Suomen kansainvälisestä maineesta.

Lähtökohtaisesti ydinvoiman tarkoituksena on lisätä kotimaista sähköntuotantoa (nyt 10-20 prosenttia sähköstä tuodaan ulkomailta) ja turvata kohtuuhintainen sähkö teollisuudelle ja kansalaisille kuntien energiayhtiöiden kautta. Varmuus kohtuuhintaisen energian saatavuudesta on edellytys teollisille investoinneille Suomeen.

Suomen on myös täytettävä EU:n ilmastopoliittiset tavoitteet, mikä edellyttää uusiutuvan energian lisärakentamista. Uusiutuvista energiamuodoista vain vesivoima on itsellään kannattavaa. Hakkeen ja turpeen kilpailukykyä Stubbin hallitus on sitoutunut parantamaan ja tästä puhuttiin eduskunnassa budjetin lähetekeskustelussa tiistaina. Energiapalettimme ei kuitenkaan toimi ilman ydinvoimaa, mikä on keskeinen päästötön energiamuoto, joka ei tarvitse yhteiskunnan tukea.

Fennovoiman ja TVO:n lupien osalta olen saanut runsaasti palautetta ja tiedän myös asiaan liittyvien yksityiskohtien kiinnostavan monia. Siksi tämän viestin lopussa ovat yksityiskohtaiset perusteet sille, miksi hallitus päätti esittää luvan täydennystä Fennovoimalle ja miksi TVO:n omalle hankkeelleen pyytämä jatkoaika on tällä hetkellä pöydällä hallituksessa.

Tavattavissa Sofian kanssa – budjettia Sasin kanssa

Tänään perjantaina olen kierroksella Sofia Vikmanin kanssa Koskikeskuksen Linkosuolla 16.30-17.30 ja Pirkkalan Citymarketilla klo 18-19. Tervetuloa keskustelemaan ydinvoimasta, uudesta hallituksesta, Skotlannin äänestyksestä tai mistä tahansa.

Maanantaina 22.9. pidän perinteisen budjettikatsauksen Kimmo Sasin kanssa Metson kirjastossa klo 17. Avaamme Kimmon kanssa budjetin yksityiskohtia ja vastaamme kysymyksiin. Tervetuloa!

Viikonlopputerveisin,
Arto Satonen

LIITE Yksityiskohtaiset perusteet ydinvoimapäätöksille

TVO:n hakemus

Fennovoiman ja TVO:n täydennyshakemukset ovat luonteeltaan hyvin erilaiset. TVO:n hakemuksessa kyse oli juuri lisämääräajan asettamisesta ja Fennovoiman osalta laitostoimittajan vaihtumisesta.

Jotta TEM olisi esittänyt lisäajan myöntämistä TVO:lle, olisi tarvittu yhtiön sitoutuminen ja riittävän kattava selvitys siitä, että Olkiluoto 4 -hanke etenee rakentamisluvan jättämiseen uudessa määräajassa. Tämä sisältää sen, että Olkiluoto 3 on kaupallisessa käytössä sellaisessa aikahaarukassa, että investointipäätös Olkiluoto 4:sta olisi yhtiön tehtävissä. TEM on huomioinut TVO:n syyskuussa toimittamat lisäselvitykset, jossa TVO esittää harkittavaksi uudeksi määräajaksi maaliskuuta 2019. Niidenkään selvitysten perusteella TEM ei ole saanut riittävää varmuutta TVO:n omistajien sitoutumisesta hankkeen toteuttamiseen aiempaa ilmoitusta lyhyemmässä ajassa.

Voimassa olevalla periaatepäätöksellä on merkittävä vaikutus sähkömarkkinoiden toimintaan ja alan kilpailuun. Alan toimijoita on kohdeltava tasapuolisesti.

Huomionarvoista on, että TVO:lla on voimassa oleva periaatepäätös 30.6.2015 saakka, ja näin mahdollisuus siihen saakka hakea rakentamislupaa. Jotta periaatepäätökselle voitaisiin myöntää jatkoaika, niin TVOn omistajien sitoutuminen hankkeeseen pitäisi olla huomattavasti vahvempaa.

Fennovoima ja Venäjä-riippuvuus

Fennovoimalta edellytetään 60 prosentin kotimaista (EU/ETA-alueen sisäistä) omistusta. Rakentamislupakäsittelyn yhteydessä arvioidaan, onko yhtiön omistuspohja yhteiskunnan kokonaisedun edellyttämällä tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtioneuvosto ei tule antamaan hankkeelle rakentamislupaa, ellei Fennovoiman kotimainen omistus hakuhetkellä ole vähintään 60 prosenttia ja että tämän jälkeen TEM ja valtioneuvosto voivat yritysostolain nojalla estää kaikki sellaiset järjestelyt, joissa yhtiön kotimainen omistus vähenisi. Fennovoiman tulee jättää valtioneuvostolle rakentamislupahakemus 30.6.2015 mennessä.

Maaliskuinen, Rosatomin 34 % yritysostoa koskeva päätös rakennettiin siten, että pienikin lisäys ulkomaisen omistuksen määrässä edellyttää jatkossa lain mukaista uutta vahvistusta, joka haetaan erikseen työ- ja elinkeinoministeriöltä. Jos hankkeen ulkomaista, eli EU-ETA –alueen ulkopuolista omistusosuutta halutaan lisätä vaikka vain alle prosenttiyksiköllä, on sille aina haettava työ- ja elinkeinoministeriön erillinen hyväksyntä.

Suomessa vallitsee laaja poliittinen yhteisymmärrys siitä, ettei suomalaista ydinvoimaa rakenneta pysyväisluontoiseen vientiin. Suomessa toimivien ydinvoimaloiden tuottama sähkö myös käytetään Suomessa. Toisaalta viime vuonna Suomen energiatuotteiden tuonnin osuus Venäjältä oli 66 prosenttia. Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita noin 13,8 miljardin euron arvosta. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita vajaan 7,0 miljardin euron arvosta. Fennovoiman laitosyksikkö vahvistaa sähköntuotannon omavaraisuutta tilanteessa, jossa Suomi nykyisellään tuo vuosittain 10-20 % sähköstään ulkomailta.

Rosatomin laitoksia löytyy myös muualta Euroopasta. Suomessa on kokemusta venäläisistä ydinvoimalaitoksista usean vuosikymmenen ajalta, eikä ongelmia ole ollut. Polttoaineen hankinnassa käytetään hajautettua hankintaketjua, ja jokaiselle ketjun vaiheelle on useita toimittajia. Uraania Olkiluodon yksiköihin hankitaan pitkäaikaissopimuksilla pääasiassa Kazakstanista, Kanadasta ja Australiasta. Ydinpolttoaine Loviisan laitokselle on hankittu pitkäaikaisilla sopimuksilla pääasiassa Venäjältä. Sekä Loviisassa että Olkiluodossa käytettävä uraani väkevöidään Venäjällä ja EU-alueella.

Hanhikivi 1:n (Fennovoima) polttoaine tulisi lähtökohtaisesti Venäjältä. Fennovoima on sopinut ydinpolttoaineestaan Rosatom-konserniin kuuluvan TVEL-yhtiön kanssa. Tämän nojalla sillä olisi noin vuonna 2024 käynnistyvälle laitokselle polttoainetta useiksi vuosiksi. Fennovoimalla on tekninen mahdollisuus hankkia vaihtoehtoista polttoainetta myös länsimaisilta toimittajilta, jos sitä ei saataisi Venäjältä. Esimerkiksi Loviisan voimalaitos (Rosatomin VVER-laitos kuten AES-2006) käytti useita vuosia polttoainetta, joka oli valmistettu Britanniassa ja Espanjassa. Nykyisin Loviisa käyttää jälleen venäläistä polttoainetta. Tshekin Temelinin kaksi VVER-voimalaitosta käyttivät käynnistyessään vuonna 2004 amerikkalaisen Westinghouse-yhtiön polttoainetta. Temelinin molemmat AES-2006-laitoskonseptin edeltäjät käynnistyivät vaikeuksitta ja ovat käyneet luotettavasti.

Fennovoima hankkinee uraanin sieltä, mistä se on yritykselle kokonaistaloudellisesti edullisinta. Ydinpolttoainemarkkinoilla vallitsee avoin kilpailutilanne, joten polttoainetoimitukset ja jopa niiden osat (väkevöinti, konversio ja polttoaineen valmistus) ovat voimayhtiöiden valittavissa. Esimerkiksi TVO kilpailuttaa kaikki nämä vaiheet. Lisäksi EU:n kaikkien ydinvoimalaitosten polttoainehankintoja valvoo Euratomin Supply Agency, joka on lähinnä pyrkinyt valvomaan, ettei Venäjältä myydä polttoainetta liian halvalla. Fennovoimankin polttoainetoimitukset ovat Supply Agencyn valvonnassa ja se on ne tähän asti hyväksynyt. Lisäksi Kansainvälinen Atomienergiajärjestö IAEA tarjoaa myös palvelujaan polttoainehuoltoon.

Ydinjätteen loppusijoitus

Fennovoiman ydinjätteen loppusijoitus on myös ollut esillä. Fennovoimalla on aikaa kesäkuun loppuun 2016 mennessä joko sopia ydinjäteyhteistyöstä nykyisten jätehuoltovelvollisten kanssa tai tehdä ympäristövaikutusten arviointiohjelma omasta käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksesta. Asiat ovat Fennovoiman ydinjätehuollon osalta tänä päivänä pidemmällä kuin vuoden 2010 periaatepäätöksen aikaan.


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

Viikkoviestejä | Tagit: ·

Aamulehti 16.9.2014: Lentopalloliiton puheenjohtaja Arto Satonen – Urheilumenestys kohottaa itsetuntoa ja piristää taloutta

16.9.2014

Kansainvälinen huippu-urheilu on tänä päivänä todella suuren luokan toimintaa, jonka vaikutukset ulottuvat laajalti yhteiskuntaan. Viime viikkoina olemme saaneet nauttia suomalaisten koripalloilijoiden ja lentopalloilijoiden otteluista MM-kisoissa. Samanlaista huumaa ei ole koettu monessa paikassa, koska Suomen lisäksi eurooppalaisista maista vain Serbia ja Ranska ylsivät molempiin kilpailuihin.

Urheilullisesti Ranska ja Serbia pääsivät vielä Suomen edelle, mutta Bilbaossa ja Katowicessa muistetaan vain Suomi. Suomalaiset olivat selvästi suurin faniryhmä sekä koripallon MM-kisoissa Espanjassa että lentopallon MM-kilpailuissa Puolassa.

Bilbaon ja Katowicen hallit muuttuivat Suomen kotikentäksi tavalla, joka muistetaan pitkään. Fanit puolestaan muistavat oman matkansa ikuisesti.

Urheilumenestyksellä on valtava vaikutus kansakunnan itsetuntoon. Suomi juostiin aikoinaan maailmankartalle, kuten me kaikki olemme historiasta oppineet.

Jalkapalloilun maailmanmestaruus keskellä syvää lamaa 2010 oli espanjalaisille korvaamattoman arvokas. Sen vaikutus pelkästään bruttokansantuotteeseen oli eräiden pankkien arvion mukaan 0,25–0,5 prosenttia, koska maan tunnettavuus ja turistimäärät kasvoivat.

Vaikutusta kansallistuntoon on vaikeampi mitata, mutta se on ollut vielä paljon suurempi. Rajun talouskriisin negatiivinen ilmapiiri kääntyi edes hetkeksi vahvaksi positiiviseksi kansallistunteeksi.

Monissa maissa isojen urheilutapahtumien vaikutus talouteen on tiedostettu hyvin.

Tanska hakee johdonmukaisesti kansainvälisiä urheilutapahtumia, jos niiden tulot ovat kansakunnalle menoja suuremmat. Tämä on oikea laskutapa.

Ulkomaisten turistien jättämä rahamäärä on paljon suurempi kuin mitä lipuista itse tapahtumaan maksetaan. Tästä meidänkin on otettava oppia.

Tampereen kaupunki hakee jatkuvasti sopivan mittaluokan kansainvälisiä urheilutapahtumia. Erityisen aktiivisesti Tampere hakee juniorien suurtapahtumia ja myös saa niitä. Yhtenä esimerkkinä ovat juuri järjestetyt alle 19-vuotiaiden tyttöjen lentopallon EM-kilpailut. Tällaista edelläkävijyyttä tarvitaan muuallakin.

Kansainvälisesti suurissa lajeissa, kuten koripallossa ja lentopallossa, kilpailu arvokisoista on kovaa.

Suomalaisten poikkeuksellinen näkyvyys MM-kilpailuissa tulee auttamaan lähivuosien hakuprosesseissa, vaikka vielä päätä miesten arvokisojen osalta ei olekaan saatu auki.

Kotikisoja ansaitsevat myös suomalaiset fanit, jotka ovat yhdessä menestyvien maajoukkueiden kanssa tuoneet huippupalloilun suomalaisten sydämiin.

Tänä syksynä koettu ennennäkemätön koriksen ja lentiksen huuma auttaa näitä lajeja ja ylipäätään suomalaista sisäpalloilua eteenpäin. On selvää, että uusia Koposia ja Kunnareita hakeutuu saleille.

Kyse on kuitenkin vielä suuremmasta. Suomea on tehty maailmalla tosissaan tunnetuksi, ja me olemme huomanneet, että voimme pärjätä myös suurien joukossa. Se tekee hyvää koko kansakunnan itsetunnolle.


Tausta

  • Susijengin eli Suomen MM-koripalloilijoiden pelejä Espanjan Bilbaossa seurasi paikan päällä noin 8 000 suomalaista.
  • Fanien tuki oli uskomatonta, ja Hakkaa päälle -huudot kaikuivat areenalla.
  • Voitokkaan Ukraina-pelin jälkeen Suomi järjesti fanitapaamisen, johon osallistui lähes 10 000 ihmistä.
  • Suomalaiset lentopallofanit kansoittivat Puolan Katowicessa noin 2 500 hengen joukolla MM-katsomon, kun Suomi pelasi.
  • Tasokkaalla pelillä näyttää olevan suora yhteys kannustukseen, josta Suomi nautti. Puolasta huolimatta voi sanoa ”kotiyleisönsä edessä”.
  • Blogi | Tagit:

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina talouspakotteet, komissaarivalinnat, Ruotsin vaalit sekä Skotlannin itsenäisyysäänestys

12.9.2014

Arvoisa lukija,

Tämän viikon viesti keskittyy kansainvälisiin kysymyksiin. Viestin aiheita ovat Ukrainan kriisiin liittyvät uudet pakotteet, tuoreet komissaarivalinnat, sekä edessä olevat Ruotsin vaalit ja Skotlannin itsenäisyysäänestys.

Lisäpakotteilla haetaan rauhaa

Euroopan unioni ja USA ovat päättäneet uusista lisäpakotteista Venäjää kohtaan. Uusien pakotteiden myötä matkustuskieltolistalle tulee uusia henkilöitä, jotka ovat venäläisiä politiikkoja ja oligarkkeja. Rahoituskielto laajennetaan koskemaan merkittäviä venäläisiä yrityksiä Rosneftiä, Transneftiä, Gazprom Neftiä ja Mig-hävittäjiä valmistavaa UAC-yhtiötä.

Suomalaisessa keskustelussa tuntuu välillä siltä, että asian ydin on unohdettu. 2-3 tunnin lentomatkan päässä meistä on käyty sotaa ja tällä hetkellä alueella on hauras tulitauko. Pakotteita asetetaan, jotta voidaan ohjata kehitys kohti rauhaa. Rauhan saavuttaminen on välttämätöntä myös talouden kannalta. On hyvä muistaa, että suomalaisten kauppa Venäjälle alkoi takkuamaan jo Krimin kriisin aikana, koska rupla arvo ja siten venäläisten ostovoima heikkeni nopeasti. Mitä nopeammin kriisi saada ratkaistua ja päästä takaisin rauhan tilaan, niin sitä nopeammin myös talous toimii. Epävarma turvallisuustilanne heijastuu aina negatiivisesti myös talouteen.

Euroopan Unioni asetti pakotteille seuraamisjärjestelmän. Syyskuun lopussa arvioidaan tulitauon kestävyyttä ja rauhan prosessin etenemistä. Tämän arvioinnin perusteella päätetään pakotteiden jatkamisesta tai niiden peruuttamisesta.

Katainen sai merkittävän tehtävän

Ex-pääministeri Jyrki Katainen sai merkittävän varapuheenjohtajan tehtävän komissiossa, joka on pääministerin tapaan koordinointitehtävä. Katainen toimii komission puheenjohtajan valtaoikeuksilla. Kataisen vastuualueella ovat Euroopan kannalta tärkeät työllisyys, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky. Juuri nämä alueet ovat kriittisiä myös Suomen kannalta, joten sopivat siten hyvin suomalaisen komissaarin tehtäviin. Kataisen pitkä ura pääministerinä, valtionvarainministerinä ja EPP-puolueen keskeisissä tehtävissä auttoivat häntä tähän korkeaan tehtävään. Kabinettipäälliköksi lähtee Juho Romakkaniemi, joka oli kanssani ehdokkaana Pirkanmaalla eduskuntavaaleissa 2003. Suomalainen Taneli Lahti puolestaan pääsi Latvian komissaarin Valdis Dombrovskisin kabinettipäälliköksi, joten suomalaisilla on hyvät asemat komissiossa.

Ruotsi äänestää sunnuntaina – poliittinen umpikuja mahdollinen

Ruotsissa Fredrik Reinfeldtin hallitusten aikana tehty onnistunutta talouspolitiikkaa. Vuoden 2006 jälkeen työpaikkojen määrä Ruotsissa on kasvanut 300 000 hengellä, mikä on erittäin kova saavutus eurokriisin aikakaudella. Reinfeldtin ”työn linja”, jota Suomessa on markkinoinut Juhana Vartiainen on todellakin purrut. Monet Ruotsissa Reinfeldtin aikana toteutuneet uudistukset löytyvät myös omasta kirjastani.

Hyvä talous ei kuitenkaan näytä takaavaan kolmatta kautta porvarihallitukselle. Sosiaalidemokraattien johtama rintama on ollut kärjessä gallupeissa, mutta tuskin saavuttaa sunnuntaina enemmistöä. Vaarana on, että Jimmie Åkessonin johtama maahanmuuttoa vastustava Ruotsidemokraatit pääsee kuninkaan tekijän paikalle. Tämä asetelma on erittäin hankala, koska Ruotsissa kaikki muut puolueet ovat johdonmukaisesti kieltäytyneet yhteistyöstä Ruotsidemokraattien kanssa. Perinteisesti myös raja-aita porvarien ja sosiaalidemokraattien välillä on ollut suuri ja yhteistyötä pidetään erittäin vaikeana. Vaarana on tulla shakkitermein patti, jossa on vaikea saada aikaan toimintakykyistä hallitusta. Kaikki ratkeaa kuitenkin sunnuntaina, jolloin vaalin tulokset selviävät.

Skotlanti äänestää torstaina – ero rapauttaisi Britannian

Skotlannissa pidetään ensi torstaina kansainvälisesti hyvin harvinainen äänestys, jossa skotit äänestävät irrottautumisesta Iso-Britanniasta. Jos ”Kyllä”-puoli voittaa, niin käynnistyy kymmenen vuoden hallinnollinen remontti, jolla Skotlanti erotetaan Britanniasta. Seuraukset voivat olla arvaamattomat. Jo nyt Skotlannin suurimmat pankit Lloyds ja Royal Bank of Scotland ovat ilmoittaneet siirtävänsä pääkonttoritoimintoja Lontooseen.

Äänestys jakaa skotit jopa perheittäin, joten tulos on erittäin vaikea ennakoida. Aiemmin itsenäistymistä vastustavat johtivat selvästi, mutta tilanne on tasoittunut. Jos Skotlannin itsenäistymishanke etenee, niin se saattaa saada seuraajia muualta Euroopasta. Espanjan Kataloniassa itsenäisyyttä on jo vaadittu jättimielenosoituksin. Kansakuntien hajoaminen pienempiin valtioihin tuskin on kokonaisuuden kannalta järkevää, mutta tämä trendi on tällä hetkellä yllättävän voimakas.

Hyvää viikonloppua!
Arto Satonen

Ps. peukut edelleen pystyyn Suomen lentopallomiehille! Viikonloppuna on vielä kaksi tärkeää peliä, joiden voittaminen tasoittaisi tietä kohti Rion olympialaisia


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

Viikkoviestejä | Tagit: · ·

Välittämistä ei voi ulkoistaa

11.9.2014

Reilu viikko sitten tamperelainen lukiolainen Juho Räty kertoi puuttuneensa bussissa kiusaamistapaukseen, koska ei halunnut olla enää hiljainen hyväksyjä eli henkilö, joka katsoo kiusaamista puuttumatta siihen. Sosiaalisen median kautta Juhon tarina on levinnyt kymmenille tuhansille suomalaisille.

Suomen Lukiolaisten liitto käynnisti ”Kutsu mua” -kampanjan, jolla lukiolaiset haluavat rohkaista muitakin toimimaan Rädyn tavoin. Viime viikolla syntyneellä kampanjalla lukiolaiset haastavat kaikki suomalaiset näyttämään esimerkkiä ja rakentamaan sellaista ilmapiiriä, jossa kukin tulee nähdyksi omana itsenään. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Lukiolaiset perustelevat kampanjaansa sillä, että huutelua ja nimittelyä kohdataan niin kouluissa, kuin työpaikoissakin aivan liikaa. Vaatii vahvaa itsetuntoa, jotta pystyy selviämään jatkuvasti siitä, että haukutaan tyhmäksi, lihavaksi tai vaikka komentelijaksi. Lukiolaisten mukaan huonoa käytöstä ei voida lopettaa käskemällä, mutta ryhtymällä passiivisista aktiivisiksi voimme muuttaa kulttuuria, jossa kiusaaminen on hyväksytty.

Juho Rädyn ja lukiolaisten liiton toiminta on esimerkillistä. Nuoret todellakin haluavat muuttaa passiivisen sopeutujan kulttuurin aktiiviseksi toimijaksi. Kun näemme lähipiirissämme, että jotakin kiusataan, niin on paljon helpompaa seurata sitä puuttumatta , kuin tarttua asiaan. Siksi asenteiden muuttaminen on tärkeää. Maailma muuttuu paremmaksi vain, kun otamme itse kukin enemmän vastuuta arjen tilanteissa.

Kun kieltäydymme hyväksymästä kiusaamista ja huonoa käytöstä, voimme itse vaikuttaa myös muihin. ”Kutsu mua” -kampanjassa jokainen voi kertoa miksi minua on haukuttu ja toisaalta minkä ominaisuuden minä haluaisin ihmisten itsessäni näkevän. Tämä oli juttu, joka kolahti myös itselleni. Siksi lähdin tähän kampanjaan mukaan ja toivon monien muidenkin lähtevän.

Välittämistä ei voi ulkoistaa. Kovimmilla hetkillään suomalaiset selvisivät teemalla: Veljeä ei jätetä! Siitä on opiksi ottamista myös rauhan aikana. Yhteistä tahtoa ja joukkuehenkeä tarvitaan myös tämän hetken taloustalkoista selviämiseen. Nuoret ovat osoittaneet, että he haluavat tehdä maailmasta positiivisemman! Tälle aktiivisuudelle he ansaitsevat meidän vanhempien kaiken tuen!

Mielipidekirjoituksia | Tagit: ·

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina Ukrainan tilanne, kiusaamiseen puuttuva kampanja sekä palloilumenestys

5.9.2014

Terve!

Tämän viikon viestissä asiaa eduskunnan Ukraina-keskustelusta, ”Kutsu mua” -kampanjasta ja urheilun merkityksestä suomalaisille.

Ukrainan tilanne

Eduskunnan avauskeskustelu tiistaina oli vakavasta aiheesta – Ukrainan tilanteesta ja sen vaikutuksista Suomelle. Täällä viikolla kansainvälisessä politiikassa on tapahtunut todella paljon. Suomi allekirjoitti isäntämaasopimuksen Naton kanssa, jonka sisällöstä kerroin viime viikolla. Ukrainassa on vireillä tulitauko, mutta kukaan ei tiedä kuinka todennäköistä rauhan prosessin käynnistyminen on. Venäjän tukemat separatistit ovat uudelleen vahvistaneet asemiaan. Obaman vierailu Viroon ja turvatakuiden lupaaminen Baltian maille oli yksi viikon kohokohdista.

Eduskunnan Ukraina-keskustelu oli hyvähenkinen. Presidentti Sauli Niinistön toiminta Ukrainan kriisissä sai laajan ja jakamattoman tuen. Pääoppositiopuolueet olivat tyytyväisiä myös hallituksen toimintaan Ukrainan kriisin hoidossa. Ainoa särö tuli laitavasemmistosta, jonka edustajille oli vaikeaa nielaista isäntämaa sopimusta Naton kanssa.

Pääministeri Alexander Stubbin puhe eduskunnassa Ukraina-keskustelussa kuvaa hyvin kansainvälistä tilannetta, Suomen asemaa ja hallituksen toimia asiassa. Puheen löydät kokonaisuudessaan täältä.

Sankari Rädyn toiminta poiki kansalaiskampanjan – lähde mukaan!

Tamperelainen lukiolainen Juha Räty kertoi facebookissa puuttuneensa bussissa kiusaamiseen, koska ei halunnut katsoa tilannetta hiljaa vierestä. Tapaus levisi nopeasti sosiaalisen median kautta eteenpäin ja poiki Suomen Lukiolaisten Liiton kautta #kutsumua -kampanjan, jossa rohkaistaan muita toimimaan Rädyn näyttämän esimerkin tavoin. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on muistuttanut kiusaamiseen puuttumisen tärkeydestä ja lupautunut toimimaan kampanjan suojelijana.

Sastamalan kaupunkin on haastanut luottamushenkilöitä mukaan kampanjaan ja olen itsekin päättänyt osallistua projektiin. Oma kuvani löytynee siis kohtapuolin Sastamalan kampanjakuvien joukosta. Voit käydä katsomassa kuvan myös täältä.

Mukaan kampanjaan voit osallistua seuraavalla tavalla: Ota kuva kahdesta sanasta, joista toinen kuvaa sitä lokeroa, johon sinut itsesi on yritetty tunkea ja toinen sellaista ominaisuutta, jonka tahtoisit muiden itsessäsi näkevän ja muistavan. Vedä sitten viiva ensimmäisen sanan yli – sitä käyttävät jatkossa vain hölmöt. Jaa kuva tunnisteella #kutsumua ja haasta mukaan ne tyypit, joiden tarinan tahtoisit kuulla.

Tarkemmin Rädyn tarinasta voit lukea täältä, tasavallan presidentti Sauli Niinistön kommentin täältä ja tarkemmin #kutsumua -kampanjasta löydät tietoa täältä.

Palloilumenestys luo uskoa tulevaisuuteen

Viikonlopuksi lähden Puolaan lentopalloilun MM-kilpailuihin. Toistaiseksi vain voittoja ottanutta joukkuettamme on kannustamassa jo yli 3000 fania. Tunnelma on erinomainen, kun fanit ja pelaajat ovat juhlineet yhdessä MM-huumassa. Bilbaossa suomalaisia oli koripallon MM-kilpailuissa vieläkin enemmän. Molemmissa MM-kilpailuissa suomalaisfanit ovat suurin faniryhmä isäntämaan jälkeen. Suomalainen huippupalloilu saa siis kansan liikkeelle.

Erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina urheilumenestys tuo positiivisia vaikutuksia koko maahan. Esimerkiksi Espanjalle jalkapallon maailmanmestaruus syvimmän laman aikana toi maahan runsaasti lisää turisteja ja vahvisti vaikeuksissa olleen kansakunnan itsetuntoa. Suomikin juostiin aikoinaan maailmankartalle 1900-luvun alussa ja nyt palloilujoukkueet tekevät omaa maailmanvalloitustaan. MM-joukkueiden lisäksi on syytä mainita Euroopan liigan yltänyt HJK ja KHL:ssä aloittanut Jokerit, jotka tuovat kansainvälisiä huippupelejä Helsinkiin ja vetävät samalla tapahtumiin runsaasti ulkomaalaisia turisteja.

Urheilumenestyksen suurin vaikutus on kuitenkin juniorityöhön. Kun menestyksen myötä uusia Kunnareita, Koposia, Tainioita ja Hagmanneja tulee urheilun piiriin, niin se on mitä parhainta nuorisotyötä. Unohtaa ei sovi myöskään otteluiden merkitystä faneille. Moni Bilbaon ja Katowicen kävijä muistaa vuoden 2014 MM-kisat loppuikänsä. Molemmilla paikkakunnilla muistetaan myös pitkään valtavat suomalaiset fanijoukot, jotka jo itsessään ovat mainos Suomelle.

Pitäkää peukut pystyssä, lentopallossa mennään nyt pitkälle!

Kisajännitystä toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

Viikkoviestejä | Tagit: · · ·

Satonen kiittää hallitusta velkaantumisen hillitsemisestä

3.9.2014

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen kiittää pääministeri Stubbin hallitusta toimista Suomen talouden hoitamiseksi vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

Satonen pitää merkittävänä, että Stubbin hallituksen päätökset ovat johtamassa valtion velkaantumisen merkittävään laskuun ensi vuonna. Satonen muistuttaa, että viimeksi valtion budjetin loppusumma on ollut edellistä vuotta pienempi kaksi vuotta peräkkäin pääministeri Lipposen hallituksen aikaan.

”Hallituksen päätösten johdosta valtion velkaantuminen laskee voimakkaasti. Tänä vuonna valtio ottaa uutta velkaa 7,4 miljardia euroa, mutta ensi vuonna enää 4,5 miljardia. Lisää toimia on tehtävä ensi vaalikaudellakin, jotta Suomen julkinen talous saadaan terveelle pohjalle. Vain siten suomalaisille voidaan järjestää tärkeät palvelut myös jatkossa”, painottaa Satonen.

”Suomen talouden näkymät pysyvät heikkoina. Tässä tilanteessa on olennaista, että Suomen julkisesta taloudesta ja talouden uskottavuudesta pidetään kaikin keinoin huolta. On tärkeää, että budjettiriihen päätökset hyödyttävät ennen kaikkea Suomea, eivätkä mitään yksittäistä puoluetta tai ryhmää”, toteaa Satonen.

Satonen muistuttaa, että Suomen talouden haasteet ovat ennen kaikkea rakenteellisia. Satonen painottaa, että Suomen talouden kestävyysvajeen korjaamiseksi rakennetoimien laittamista täytäntöön on jatkettava. Satonen penää lisäpäätöksiä niin kuntien tehtävien purkamiseksi, sote-uudistuksen toteuttamiseksi ja työurien pidentämiseksi.

”Kokoomus jatkaa rakennetoimien toteuttamista. Kestävyysvajeen korjaamista jatketaan tulevaisuudessa uusilla päätöksillä ja toimilla niin kauan, kunnes tavoite saavutetaan. Eläkeuudistuksen toteuttaminen pikaisesti on keskeinen kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Suomen julkisen talouden ja uskottavuutemme kannalta odotamme työmarkkinajärjestöiltä onnistumista uudistuksen valmistelussa”, päättää Satonen.

Uutisia | Tagit:

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina Naton isäntämaasopimus sekä budjettiratkaisut

28.8.2014

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla keskityn viestissä Naton isäntämaasopimukseen sekä budjettiratkaisuihin.

Naton isäntämaasopimus

Suomi tulee allekirjoittamaan lähiaikoina isäntämaasopimuksen Naton kanssa tasavallan presidentti Sauli Niinistön sekä ulkopoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti.

Isäntämaasopimus tarkoittaa käytännössä sitä, että siihen sitoutunut maa voi tarjota tukea alueelle tuleville Naton sotilasyksiköille. Tukea voidaan antaa kriisi- tai harjoitustilanteissa sekä ympäristökatastrofien uhatessa ja se voi olla luonteeltaan esimerkiksi ruoka- ja polttoainehuollon, majoituksen sekä terveydenhuollon kaltaista. Lisäksi isäntämaasopimus voi mahdollistaa ampumatarvikkeiden luovuttamista, Nato-joukkojen maahantuloa, liikkumista ja harjoitusalueiden käyttöä. Tarkemmin Suomen ja Naton välisestä avusta sovitaan yhteisymmärryspöytäkirjassa.

Sopimus ei kuitenkaan velvoita kumpaakaan osapuolta mihinkään, vaan Suomi voi itse päättää suostuuko se tarjoamaan isäntämaatukea silloin kun Nato sitä pyytää tai vastaanottamaan apua silloin kun sitä tarjotaan. Sopimus ei myöskään tarkoita sitä, että Suomen täytyisi sallia kauttakulkua tai vieraita joukkoja omalla maaperällään tai luovuttaa Naton käyttöön ampumatarvikkeita, mikäli Suomi ei itse sitä halua.

Jo aiemminkin Suomi on antanut isäntämaatukea esimerkiksi Suomessa järjestetyissä kansainvälisissä sotaharjoituksissa.

Isäntämaasopimus luo Suomelle parempia valmiuksia poikkeusolosuhteisiin ja vahvistaa näin Suomen puolustuskykyä sekä mahdollisuuksia ulkopuolisen avun saamiseen kriisitilanteissa.

Budjettiratkaisut

Budjettiriihen neuvottelutulos on saavutettu. Vanhojen auki olleiden kysymysten lisäksi VM:n arvio taloustilanteesta muutti tilannetta. VM arvioi, että tänä vuonna Suomen talous ei kasva, ja ensi vuonna kasvu on hidasta.

Keskeisimmät havainnot:

  • Yleisen oppivelvollisuusiän nostamisesta luovutaan, ja varat (15 milj.) kohdistetaan syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Lisäksi koulunkäyntiavustajien lisäämiseksi varataan 10 milj. ja 10 milj. ryhmäkokojen pienentämiseen Rinteen esitykseen verrattuna.
  • Takuueläkettä ei nosteta
  • Eläketuloa huojennetaan esitetyn 70 milj.
  • Lapsivähennys kohdennetaan pieni- ja keskituloisille
  • Heikkenevän talousennusteen vuoksi ensi vuoden velkaantuminen tuleekin olemaan 4,5 mrd. (samoin tämän vuoden ennuste heikkenee 7,4 mrd:in). Päätösperusteinen tasapaino pysyy ennallaan.
  • Metropolihallinto etenee erikseen sovitun mukaisesti
  • Aalto-yliopiston 70 milj lisärahoitusta siirretään tasaerissä (11,7 milj.) vuodessa kaikkien yliopistojen kilpailtuun rahoitukseen 2020 mennessä.
  • Kehyspäätökseen säästötoimena sisältyvän yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotuksen puolittamisen vaikutus kompensoidaan molemmille korkeakoulusektoreille kertaluonteisella määrärahalisäyksellä vuonna 2015 (yliopistoille 11,2 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille 5,4 miljoonaa euroa)
  • Tekesin ja Suomen akatemian suunnitellut leikkaukset perutaan.

Me emme lähteneet hakemaan neuvotteluista yksittäisiä pistevoittoja. Budjetin kokonaisuus on ratkaiseva. Ensi vuonna astuu voimaan sopeutustoimia kolmen miljardin euron edestä. Velkaantuminen vähenee tämän vuoden 7,4 miljardista 4,5 miljardiin. Lisävelkaantuminen johtuu heikentyneestä talousarviosta, joka vähentää verokertymäarviota. Mahdolliset lisäleikkaukset tässä tilanteessa olisivat jo saattaneet vaarantaa ensi vuoden heikon talouskasvun. Budjetin kokonaisuus on oikea. Budjetti on kokonaisuutena hyvä neuvottelutulos vakavassa tilanteessa. Toki työ kasvun edistämiseksi ja julkisen velan tasapainottamiseksi on vasta alussa.

Tarkemmin löydät tietoa vuoden 2015 talousarvioesityksestä täältä.

Hyvää alkusyksyä toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

Viikkoviestejä | Tagit: · ·

Valkeakosken Sanomat 28.8.: Arto Satonen ja Pauli Kiuru: Koulutusviennistä vientituote – laki estää kehittämisen

28.8.2014

Valkeakosken Sanomat on käsitellyt Hämeen ammattikorkeakoulua ja koulutusvientiä. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Suomen vienti on taantunut. Kaikki uudet mahdollisuudet on hyödynnettävä taloutemme, työpaikkojemme ja hyvinvointipalvelujemme turvaamiseksi. Koulutusviennin kehittäminen on yksi mahdollisuus, joka on kuitenkin valitettavasti törmännyt lainsäädännöllisiin esteisiin.

Lain mukaan nykyisin ei ole mahdollista periä lukukausimaksuja yksittäisiltä ulkomaisilta opiskelijoilta. Ryhmille räätälöity koulutusmyynti on kuitenkin sallittua, ja sitä HAMK on kiitettävästi pyrkinyt hyödyntämään. On käsittämätöntä, että suomalaista koulutusosaamista ei saa tuotteistaa ja myydä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville yksittäisille opiskelijoille.

Osan korjaamiseksi jätettiin joulukuussa 2012 lakialoite, jonka on allekirjoittanut lisäksemme 115 kansanedustajaa. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja oli Arto Satonen. Aloite ei ole kuitenkaan edennyt, koska asia ei ole hallitusohjelmassa ja etenkin Vihreät vastustavat koulutusmyynnin kehittämistä. Hallitusohjelman ulkopuolelta tulevat lakiesitykset tarvitsevat tuekseen kaikkien hallituspuolueiden tuen. Jatkossa hallitusohjelmien kirjaukset tulee jättää joustavimmiksi, jotta nopeisiin talouden muutoksiin voidaan reagoida.

Vuonna 2009 oman maansa ulkopuolisissa korkeakouluissa opiskeli 3,7 miljoona nuorta. Pääosin koulutus on maksullista. Markkinat kasvavat edelleen. Lainsäädännöllämme olemme estäneet oman vahvuutemme hyödyntämisen suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Suomalaisten opiskelijoiden asemaan esittämämme lakimuutos ei vaikuttaisi heikentävästi, sillä heille koulutus jatkuisi maksuttomana myös tulevaisuudessa.

Koulutusmyynti parantaisi koulutustarjontaamme, sillä myytävän palvelun kilpailukyvyn varmistamiseksi lisääntyvää huomiota olisi kiinnitettävä tutkintojen ajantasaisuuteen, opetusmenetelmiin ja ryhmäkokoihin. Myynnistä saatavat tulot parantaisivat korkeakoulujen taloudellisia edellytyksiä tutkimukseen ja koulutukseen. Yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitus on syksyn talousarviokäsittelyssä erityisen ajankohtainen.

Mielipidekirjoituksia | Tagit: ·

Lähiliikenteen kehittäminen avainasemassa

26.8.2014

Sastamalan sijainti Tampereen ja Porin välissä heijastuu väistämättä työmatkaliikenteeseen. Lähes joka kymmenes sastamalalainen hakee jo nyt leipänsä Tampereen suunnalta. Kun Akaassa ja Pälkäneellä vastaava luku on jo lähes viidennes, niin meilläkin on kasvua odotettavissa. Lisäksi Sastamalasta käydään töissä Satakunnan suunnassa Huittisissa ja Porissa.

Toimivan lähiliikenteen kehittäminen nousee avainasemaan Sastamalan strategiassa, vaikka ykköstavoite tietenkin on työpaikkojen luominen omaan kuntaan. Monissa perheissä kuitenkin ainakin toisen täytyy hakea leipä kauempaa ja silloin edellytys asumiselle täällä on hyvä liikenneyhteys.

Tampere-Pori radalle on valmistumassa Suomen suurin peruskorjaus. Rataa on laitettu kuntoon 95 miljoonalla. Seuraava tärkeä vaihe olisi laajentaa Nokian ja Lempäälän lähiliikennekokeilua Sastamalaan. Perusideana se, että samalla lipulla voisi matkustaa junalla Tampereelle, bussilla ja tulevaisuudessa ratikalla Tampereen paikallisliikenteessä ja tulla bussilla takaisin kotiin Sastamalaan. Kun tämä kaikki toimii kohtuullisella hinnalla, niin ollaan pitkällä.

Sastamalan vahvuus on se, että me olemme merkittävien kulkureittien varrella. Pori-Tampere rata on porilaisten väylä Helsinkiin ja Satakunnasta ajetaankin voimakkaasti Pendolino-tasoista yhteyttä. Samalla matka Vammalasta Tampereelle supistuisi puoleen tuntiin ja Helsinkiin pääsisi kahdessa tunnissa. Nopean liikenteen rinnalle palvelee lähiliikenne, joka mahdollistaa Karkusta työssäkäynnin Tampereelle.

Tampere-Pori välisellä valtatiellä liikennemäärät kasvavat koko ajan ja myös julkinen liikenne lisääntyy. Mouhijärvi ja Kiikoinen ovat siten juuri sellaisia isojen kaupunkien satelliitteja, joista voi hyvin käydä töissä molemmissa päissä julkisellakin. Juuri tällaisiin paikkoihin kaavoitusta on valtiovallan taholta haluttu ohjata ja toivoa sopii, että se myös maakunnallisesti ymmärretään. Tampere-Turku liikenne puolestaan takaa hyvät yhteydet valtatie 12 pitkin, mikä on tärkeää Vammalan, Kiikan ja Keikyän kannalta.

Sastamalasta ulospäin suuntautuvien yhteyksien ohella on tärkeää pitää huolta kunnan sisäisestä asiointiliikenteestä. Yläkouluun, lukioon ja ammattikouluun on päästävä sujuvasti. Tämä asia on juuri nyt akuutti Kiikoisissa ja Suodenniemellä, kun Lavian lukio loppuu ja ylipäätään Lavian koulutoimi siirtyy Porin ohjaukseen. Myös ikäihmisten asiointiliikenne kuntakeskukseen on kyettävä hoitamaan.

Mielipidekirjoituksia | Tagit: ·

Vanhemmat